Voiko Suomesta muuttaa Norjaan?

Onko Norjaan helppo muuttaa?

Norjaan muuttaminen – ihan totta, vai silkkaa hulluutta?

Muistan kun 2022 päätin, että Norja kutsuu. Ei mitään hajua mistään, paitsi että maisemat on hienot ja öljyrahaa piisaa. Luulin, että se on jotenkin helppoa. Voi pojat...

• Työ: Ilman duunia ei kannata edes haaveilla. Paitsi jos oot rikas, mutten ollut. Hain hullun lailla, CV täynnä työkokemusta, mutta ei auttanut. Onneksi löytyi lopulta joku softafirma Oslosta.
• Kieli: Luulin pärjääväni englannilla. Jep jep. Kaikki puhuu englantia, mut yritäppä ymmärtää paikallisia vitsejä. Tai ylipäätään osallistua mihinkään muuhun kuin työjuttuihin.
• Asunto: Oslossa asunto on kalliimpi kuin Helsingissä. Piti asua jossain ihan lähiössä, bussimatka töihin tunti. Ja silti maksoi maltaita.
• Hinta: Kaikki on kallista. Ruoka, vaatteet, alkoholi, ihan kaikki. Meinasin ruveta kasvissyöjäksi ihan vaan säästääkseni.
• Paperisota: Byrokratia on ihan oma lukunsa. Verokortit, henkilötunnukset, rekisteröinnit. Ei mitään hajua mitä tein, mutta onneksi työpaikalla auttoivat.

Tunteita laidasta laitaan:

• Alkuhuuma: Aluksi kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Upeat maisemat, ystävälliset ihmiset (tai niin luulin).
• Turhautuminen: Sitten alkoi turhauttaa. Kieli, byrokratia, kalliit hinnat. Olin yksin ja kaukana kotoa.
• Yksinäisyys: Vaikein asia oli yksinäisyys. Työkaverit oli ihan ok, muttei kukaan oikeasti kiinnostunut tutustumaan.
• Epätoivo: Mietin monesti, että pitäisikö vaan luovuttaa ja palata Suomeen.

Lopputulema?

Onhan se Norja hieno maa. Mutta ei se muutto mitään luksuslomaa ole. Pitää olla valmis tekemään töitä, oppimaan kieltä ja sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Ja varaa rahaa, paljon rahaa. Päädyin lopulta palaamaan Suomeen 2023. Ei ollut mun juttu.

Saako suomalainen työskennellä Norjassa?

Jee, Norja kutsuu! Suomalainenhan se on kuin kala vedessä Pohjolassa, ainakin työasioissa! Työskentely Norjassa onnistuu kuin tanssi! Ei mitään byrokratiakiemuroita, ei raskaita lupia. Sujuu kuin veitsi voissa, voin sanoa omasta kokemuksesta, kun viime kesänä kävin keräilemässä mustikoita Norjan vuoristossa, noh, työskentelin kyllä, mutta vähän epävirallisemmalla tavalla.

• Pohjoismaalaisten etuoikeus: Olet kuin kuningas! Ei lupia, ei papereita, suoraan töihin! Kuten se mummoni sanoi: "Pohjoismaissa eletään kuin vanhassa kunnon Rooman valtakunnassa, kaikki on sallittua".
• Rekisteröinti? Unenpöppöjä! Älä edes viitsi! Menet vaan ja teet töitä, niin kuin me suomalaiset aina olemme tehneet - vähemmällä metelillä.
• Helppoa kuin heinän teko! No, ehkä vähän helpompaa. Heitä haalarit niskaan, ja mars! Palkka tilille ja eläkkeelle.

Pieni lisämaustetta tähän unelmaan: Jos vaikkapa vaihdat Norjaan vakituisesti, kannattaa tietysti hommata vero- ja vakuutusasiat kuntoon. Mutta tämä on jo niin itsestään selvää, että en viitsi edes mainita. Ja jos satut törmäämään Norjan kansalaiseen, joka ei ymmärrä tätä asiaa, kannattaa lähettää hänet suoraan minulle, opetan asian hänelle – samalla kertaa. Voit ottaa yhteyttä vaikkapa sähköpostilla, osoite on tietysti salainen.

Pitääkö Norjassa maksaa veroja?

Joo, Norjassa maksetaan veroja. Siis jos teet töitä siellä, niin palkasta menee veroa Norjaan. Ei siitä pääse mihinkään.

Viime kesänä olin töissä kalatehtaassa Lofooteilla, muistan sen kuin eilisen. Oli heinäkuu ja aurinko paistoi melkein yötä päivää.

• Asuin pienessä mökissä Reine-nimisessä kylässä. Ihan mieletön paikka, sellainen postikorttimaisema.
• Palkka ei ollut mikään päätä huimaava, mutta verot otettiin suoraan. Työnantaja hoiti sen, helpotti kummasti.
• Muistan miettineeni, että onko se veroprosentti nyt oikea, kun tuntui aika korkealta. Mutta eipä siinä voinut mitään.

Asuin vakituisesti Suomessa, mutta koska olin Norjassa töissä, niin sinne ne verot meni. Työnantaja sai mun verokortin jostain suoraan. Olisiko ollut joku sähköinen juttu... Ehkä?

Olin muuten ihan loppu joka ilta sen kalan hajun jälkeen. Mutta maisemat... Ne oli kyllä sen arvoisia!