Voiko työnantaja pakottaa esiintymään somessa?
Voiko työnantaja pakottaa esiintymään somessa? Ei ilman sopimusta
Pohditko, voiko työnantaja pakottaa esiintymään somessa markkinointitarkoituksessa? Työntekijän oikeuksien ymmärtäminen ehkäisee painostusta ja suojaa omia rajoja työpaikalla.
Velvollisuuksien ja vapaaehtoisuuden rajat vaikuttavat suoraan arjen työhön. Selvitä lakisääteiset oikeutesi ja direktio-oikeuden rajat heti välttääksesi ikävät väärinkäsitykset.
Voiko työnantaja pakottaa esiintymään somessa?
Tähän kysymykseen vastaaminen riippuu merkittävästi työsopimuksen sisällöstä ja työtehtävien luonteesta, eikä yksiselitteistä vastausta voida soveltaa jokaiseen tilanteeseen ilman kontekstin ymmärtämistä. Lähtökohtaisesti työnantaja ei voi pakottaa perinteisessä roolissa toimivaa työntekijää esiintymään sosiaalisessa mediassa omilla kasvoillaan tai henkilökohtaisella tilillään.
Työnantajan direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus rajoittuu 100-prosenttisesti työaikaan ja työnantajan osoittamiin virallisiin työtehtäviin. Jos [1] sosiaalisessa mediassa esiintyminen ei kuulu työsopimuksessa sovittuun toimenkuvaan, työntekijällä on oikeus kieltäytyä siitä. Asiantuntija-arvioiden mukaan tyypillisesti 60-70 % organisaatioista pyrkii nykyään hyödyntämään työntekijälähettilyyttä markkinoinnissaan, mutta tämän toiminnan on lakiasiantuntijoiden mukaan oltava aina täysin vapaaehtoista. Esiintymisestä kieltäytyminen ei saa johtaa kielteisiin seuraamuksiin, kuten varoituksiin tai irtisanomiseen. Asia on harvoin yksinkertainen.
Työnantajan direktio-oikeus ja sen lakisääteiset rajat
Työnantajalla on oikeus määrätä, mitä työaikana tehdään, mutta tämä oikeus ei ole rajaton. Työnantajan direktio-oikeus (joka määrittää työnjohdolliset rajat työpaikalla) ei ulotu työntekijän henkilökohtaiseen identiteettiin tai yksityiselämän suojaan. Jos henkilö on palkattu esimerkiksi kirjanpitäjäksi tai varastotyöntekijäksi, videolle kuvaaminen ja sen jakaminen julkisiin kanaviin menee reilusti tavanomaisen työnjohto-oikeuden ulkopuolella. Mutta raja tulee vastaan.
Tilanne muuttuu, jos esiintyminen on nimenomaisesti sovittu työsopimuksessa tai se on kyseisen position ydinosaamista. Esimerkiksi viestintäpäälliköltä, markkinointisuunnittelijalta tai yrityksen viralliselta puhemieheltä voidaan perustellusti odottaa esiintymistä organisaation omissa kanavissa. Silloinkin esiintyminen rajoittuu yrityksen virallisiin profiileihin, eikä työntekijää voida velvoittaa käyttämään omia henkilökohtaisia tilejään työnantajan tarkoituksiin.
Esiintymispakko ja työntekijän suostumus markkinoinnissa
Tunnistettavan henkilökuvan tai videon julkaiseminen markkinointitarkoituksessa vaatii aina lainsäädännön mukaan työntekijän nimenomaisen ja vapaaehtoisen suostumuksen. Harva esihenkilö tiedostaa tämän juridisen tosiasian riittävän syvällisesti. Julkaiseminen ilman lupaa voi loukata yksityisyyden suojaa.
Työntekijän perusoikeudet - ja tämä yllättää monet esihenkilöt - suojaavat yksilöä markkinointikampanjoiden pakkovärväykseltä. Jos työntekijä antaa suostumuksensa, hän voi myös peruuttaa sen milloin tahansa myöhemmin. Suostumuksen peruuttamisen jälkeen työnantajan on poistettava kyseiset kuvat tai videot aktiivisesta markkinointikäytöstä. Laki suojaa yksityisyyttä. Oikeuskäytännössä on nähty tilanteita, joissa työnantaja on joutunut maksamaan merkittäviä korvauksia laittomista irtisanomisista, jotka ovat liittyneet someen tai sananvapauden rajoittamiseen. Esimerkiksi eräässä käräjäoikeuden ratkaisussa työnantaja velvoitettiin maksamaan noin 15.000 euron korvaukset laittomasti irtisanotulle työntekijälle.
Sosiaalisen median käyttö työaikana vs vapaa-ajalla
Työnantajalla on täysi oikeus rajoittaa sosiaalisen median selaamista ja sinne postaamista työaikana sekä organisaation omistamilla työlaitteilla. Tällaiset tietoturvaan ja työtehoon liittyvät rajoitukset ovat täysin sallittuja ja yleisiä. Työajan ulkopuolella tilanne on toinen.
Vapaa-ajalla ja omilla laitteillaan työntekijä saa käyttää sosiaalista mediaa haluamallaan tavalla sananvapauden turvin. Sananvapaus on perusoikeus. Työntekijää sitoo kuitenkin työsopimuslain mukainen lojaliteettivelvoite myös vapaa-ajalla. Tämä tarkoittaa, että työntekijä ei saa julkaista liikesalaisuuksia, loukata työkavereita tai pyrkiä tietoisesti vahingoittamaan työnantajansa mainetta. Asiallinen ja rakentava kritiikki esimerkiksi alan työoloista on silti sallittua, kunhan se ei muutu kunnianloukkaukseksi tai pelkäksi häirinnäksi.
Somen käyttöoikeudet ja velvollisuudet eri tilanteissa
Työnantajan määräysvalta vaihtelee merkittävästi sen mukaan, tapahtuuko sosiaalisen median toiminta työajalla vai vapaa-ajalla.Työaika ja työlaitteet
- Vain jos esiintymisestä on sovittu työsopimuksessa tai se kuuluu olennaisesti työrooliin
- Rajoittuu ainoastaan yrityksen virallisiin profiileihin ja alustoihin
- Voi kieltää henkilökohtaisen käytön kokonaan työaikana ja hallinnoida laitteiden sovelluksia
Vapaa-aika ja omat laitteet
- Täysin vapaaehtoista, työnantaja ei voi velvoittaa minkäänlaiseen edustamiseen
- Lojaliteettivelvoite kieltää liikesalaisuuksien jakamisen ja maineen tahallisen vahingoittamisen
- Ei voi kontrolloida tilien avaamista, selaamista tai postaamista
Maijan kokemus markkinointitoimistossa: Rajojen hakemista Tampereella
Maija, 34-vuotias taloushallinnon asiantuntija tamperelaisessa yrityksessä, halusi keskittyä tarkkuutta vaativiin lukuihin ilman julkista huomiota. Yrityksen uusi markkinointijohtaja päätti kuitenkin aloittaa aggressiivisen videokampanjan ja vaati kaikkia työntekijöitä tanssimaan viikoittaisilla videoilla.
Ensimmäinen yritys: Maija kieltäytyi kohteliaasti, mutta esihenkilö painosti häntä vedoten tiimihenkeen ja väitti kieltäytymisen vaikuttavan negatiivisesti urakehitykseen. Maija osallistui yhteen kuvaukseen vastentahtoisesti, mutta koki tilanteen ahdistavaksi ja yöunensa kärsivät.
Läpimurto tapahtui, kun Maija otti yhteyttä luottamusmieheen ja tutki työsopimustaan, jossa ei ollut mainintaa esiintymisestä. Hän ymmärsi, että työnantajalla ei ole oikeutta vaatia hänen kasvojensa käyttöä yrityksen markkinoinnissa ilman vapaaehtoista suostumusta.
Maija ilmoitti asiasta kirjallisesti esihenkilölleen luottamusmiehen tukemana, jolloin yritys perääntyi vaatimuksesta ja poisti jo kuvatun materiaalin kanaviltaan viikon kuluessa ilman jatkoseuraamuksia.
Tärkeimmät asiat
Esiintyminen vaatii aina vapaaehtoisuuttaIlman työsopimuksessa olevaa mainintaa tai roolin erityisluonnetta työntekijällä on täysi oikeus kieltäytyä esiintymästä yrityksen sosiaalisen median julkaisuissa.
Omat tilit ovat yksityisaluettaTyönantaja ei voi koskaan velvoittaa työntekijää jakamaan yrityksen sisältöjä tai tekemään päivityksiä työntekijän omilla henkilökohtaisilla sosiaalisen median tileillä.
Lojaliteettivelvoite sitoo myös vapaa-ajallaVaikka työnantaja ei voi määrätä vapaa-ajan somen käytöstä, työntekijä ei saa jakaa liikesalaisuuksia tai pyrkiä tietoisesti vahingoittamaan työnantajan liiketoimintaa.
Kysymysten kooste
Voiko työnantaja pakottaa minut tekemään videon omalle henkilökohtaiselle some-tililleni?
Ei voi missään tilanteessa. Työnantajan työnjohto-oikeus rajoittuu yrityksen omiin kanaviin ja työvälineisiin. Henkilökohtaiset sosiaalisen median tilisi kuuluvat yksityiselämäsi suojan piiriin, eikä niitä tarvitse luovuttaa työnantajan markkinointikäyttöön.
Mitä voin tehdä, jos minua painostetaan esiintymään kuvissa vastoin tahtoani?
Sinulla on oikeus kieltäytyä asiallisesti ja vedota siihen, ettei esiintyminen kuulu työsopimuksesi mukaisiin työtehtäviin. Jos painostus jatkuu, ota välittömästi yhteys työpaikkasi luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun tilanteen selvittämiseksi.
Saako työnantaja antaa varoituksen, jos arvostelen yritystä omassa somessani?
Kyllä saa, jos arvostelu rikkoo työsopimuslain mukaista lojaliteettivelvoitetta tai paljastaa luottamuksellisia tietoja. Vaikka sananvapaus suojaa mielipiteitäsi, työnantajan maineen tahallinen vahingoittaminen tai perätön mustamaalaus vapaa-ajallakin voi olla peruste työsuhdeseurauksille.
Alaviitteet
- [1] Finlex - Työnantajan direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus rajoittuu 100-prosenttisesti työaikaan ja työnantajan osoittamiin virallisiin työtehtäviin.
- Milloin YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on tullut voimaan?
- Miten pitkään geelikynnet kestävät?
- Mistä voi tarkistaa omat osoitetiedot?
- Voiko bensaa sekoittaa?
- Saako sukulainen olla asianajaja?
- Miksi lupiini pitää hävittää?
- Voiko uunin pohjalla paistaa?
- Missä maassa kiinaa puhutaan eniten?
- Voiko valvomiseen kuolla?
- Miksi karkauspäivää vietetään helmikuun lopulla?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.