Missä maassa puhutaan eniten eri kieliä?

Missä maassa puhutaan eniten eri kieliä? Papua-Uusi-Guinea

Kun pohditaan sitä, missä maassa puhutaan eniten eri kieliä, eteen avautuu kiehtova katsaus maapallon monimuotoisimpaan kulttuuriperintöön. Monikielisyyden syvällisten taustatekijöiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan ihmiskunnan varhaista historiaa, maantieteellistä eristyneisyyttä sekä perinteisten yhteisöjen ainutlaatuista kulttuurista kehitystä. Tutustu tarkemmin tähän hämmästyttävään maahan ja selvitä sen poikkeuksellisen rikkaan kieliperinnön kiehtovat taustat.

Mikä valtio pitää ykkössijaa kielellisessä rikkaudessa?

Papua-Uusi-Guinea on kiistatta maailman monikielisin maa, jossa puhutaan huikeaa 840 eri kieltä. Tämä yksittäinen Tyynenmeren valtio on kielellisen monimuotoisuuden ehdoton keskus. Aivan uskomatonta. Mutta miksi ihmeessä juuri siellä on niin uskomattoman paljon kieliä? Vastaus piilee syvällä sademetsissä - ja tulen selittämään tämän ratkaisevan tekijän tarkemmin hieman tuonnempana maantiedettä käsittelevässä osiossa. Seuraa mukana.

Koko maailmassa on tällä hetkellä käytössä noin 7170 elävää kieltä. Papua-Uusi-Guinea yksinään kattaa siis lähes 12% kaikista näistä maapallon kielistä, vaikka valtion väkiluku on suhteellisen pieni. Se on käsittämätöntä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suhteellisen rajatulla maa-alueella elää satoja täysin erillisiä kielikuntia, joilla ei ole mitään yhteistä alkuperää.

Miten kieli ja murre eroavat toisistaan tilastoissa?

Rajanveto on usein äärimmäisen vaikeaa. Moni olettaa, että kyse on vain pienistä sanaston eroista. Väärin. Todellisuudessa erot voivat olla niin valtavia, etteivät edes muutaman kilometrin päässä asuvat naapurikylien asukkaat ymmärrä toisiaan lainkaan. Ollaan rehellisiä - jopa kokeneiden asiantuntijoiden on toisinaan tuskallisen vaikea määritellä, milloin pelkkä murre muuttuu täysin itsenäiseksi kieleksi.

Maantieteen ja historian vaikutus kielten määrään

Tässä on se kriittinen tekijä, jonka mainitsin aiemmin: äärimmäinen maantieteellinen eristyneisyys. Papua-Uusi-Guinean jylhät vuoristot ja tiheät sademetsät (jotka ovat paikoitellen lähes läpipääsemättömiä) estivät ihmisiä kohtaamasta toisiaan vuosisatojen ajan. Kun eri heimot ja yhteisöt eivät kykene kommunikoimaan keskenään luonnollisten esteiden vuoksi, heidän puhetapansa ja sanastonsa kehittyvät väistämättä täysin eri suuntiin. Näin se menee.

Sama mielenkiintoinen ilmiö toistuu Indonesiassa. Tuhannet saaret erottavat eri kansoja ja heimoja tehokkaasti toisistaan. Tämän seurauksena Indonesian valtavalla alueella puhutaan 718 paikallista kieltä. Yhteys on selvä. Maantieteellinen eristyneisyys synnyttää aina kielellistä monimuotoisuutta. Harvoin näkee näin selkeää syy-seuraussuhdetta kulttuurien kehityksessä.

Afrikan monikielisyys ja Nigerian ainutlaatuinen tilanne

Nigeria on ansaitusti kolmannella sijalla tässä maailmanlaajuisessa vertailussa. Maan rajojen sisällä puhutaan vaikuttavaa 520 alkuperäiskieltä. Usein ei tule edes ajatelleeksi, miten valtava kulttuurinen rikkaus tämä on - mutta samalla se luo huomattavia haasteita hallinnolle ja koulutusjärjestelmälle. Yhteisen valtakielen puute voi hidastaa yhteiskunnallista kehitystä merkittävästi.

Oppimisen haasteet ja kielellinen rikkaus arjessa

Omien kokemusteni perusteella kielten opiskelu on usein hidasta ja erittäin turhauttavaa. Kun itse yritin oppia vain yhtä uutta, rakenteeltaan täysin erilaista kieltä, tein lukemattomia virheitä. En meinannut oppia ääntämystä. Seuraus? Halusin luovuttaa jo ensimmäisen kuukauden jälkeen. Kesti yli puoli vuotta tajuta, että virheet ovat pakollinen osa oppimisprosessia. Siksi tuntuukin aivan käsittämättömältä, että joissakin näistä monikielisistä kylistä ihmiset puhuvat sujuvasti kolmea tai jopa neljää täysin erilaista kieltä pelkästään arjessaan selviytyäkseen.

Moni luulee, että globalisaatio tuhoaa kaikki paikalliset kielet välittömästi. Mutta tässä on juju - eristäytyneissä yhteisöissä kielet säilyvät yllättävän vahvoina. Syy on yksinkertainen. Ne ovat syvästi sidoksissa yhteisön identiteettiin, perinteisiin ja ryhmän sisäiseen selviytymiseen. Yhtenäistäminen ei aina ole niin väistämätöntä kuin usein annetaan ymmärtää. Onneksi. Tosi juttu. Kieltä ei voi pelastaa pelkillä sanakirjoilla (jotka usein pölyttyvät hyllyissä), vaan se vaatii elävää käyttöä.

Top 3: Maailman monikielisimmät maat vertailussa

Papua-Uusi-Guinea (Kielellinen ykkönen)

Tok-pisin toimii laajalti eri heimojen välisenä yleiskielenä

Äärimmäisen vaikeakulkuinen maasto ja syvät vuoristolaaksot

Kärkisija ylivoimaisesti suurimmalla määrällä eläviä kieliä

Indonesia

Indonesian kieli yhdistää tehokkaasti eri saarten asukkaita

Tuhansien saarten muodostama laaja ja hajanainen saaristo

Toiseksi eniten kieliä maailmanlaajuisesti

Nigeria

Englanti ja suuret alueelliset kielet helpottavat yhteistyötä

Historialliset muuttoliikkeet ja satojen eri etnisten ryhmien rinnakkaiselo

Kolmas sija, johtava asema Afrikan mantereella

Kielimuurin ylittäminen tutkimusmatkalla

Matti, kulttuuriantropologian opiskelija Helsingistä, matkusti tutkimaan paikallisia perinteitä kaukaiseen kylään. Hän kuvitteli pärjäävänsä yhdellä oppimallaan peruskielellä ja muutamalla sanakirjan fraasilla, koska kyse oli samasta hallintoalueesta.

Todellisuus iski nopeasti. Matti huomasi, että vain vuoren toisella puolella sijaitsevassa naapurikylässä puhuttiin täysin eri kieltä. Ensimmäinen viikko kului turhauttavassa epäymmärryksessä. Kukaan ei ymmärtänyt häntä. Tärkeiden haastattelujen tekeminen tuntui täysin mahdottomalta, ja stressi kasvoi.

Illalla leirinuotiolla hän lopulta tajusi virheensä. Yksi sanakirja ei riitä alueella, jossa kieli vaihtuu jokaisessa laaksossa. Hän ymmärsi, että hänen oli muutettava lähestymistapaansa täysin ja luovuttava ajatuksesta oppia alueen kieli itse.

Sen sijaan Matti palkkasi paikallisen oppaan jokaiselle laakson osuudelle toimimaan tulkkina. Kenttätyö onnistui lopulta, mutta aikataulu venyi. Hän oppi kantapään kautta, että äärimmäinen monikielisyys vaatii jatkuvaa sopeutumista ja nöyryyttä - täydellisyys ei ole kentällä realismia.