Mitä vitamiineja kannattaa syödä talvella?

Mitä vitamiineja pitää syödä talvella?

Joo, talvella vitamiinit on tosi tärkeitä! Miska Tuononen, se fytonomi, sanoi just että D-vitamiinia pitää kyllä syödä. Tai siis saada. Aurinkoa ei oo niin paljon, joten sitä täytyy lisätä. Ja C-vitamiinia tietty, flunssakausi ja kaikki. Sinkkiäkin tarvitaan, se auttaa vastustuskykyyn. Omega-3:t, niitäkin oon kuullut kehutun vaikka ja mitä! Ja sit vielä ne maitohappobakteerit, suoliston hyvinvointi on niin tärkeetä.

• D-vitamiini: Auringonvaloa ei riitä talvella, joten lisäravinne on ehdoton.
• C-vitamiini: Tärkeä vastustuskyvyn ylläpitämiseksi, flunssaa vastaan.
• Sinkki: Tärkeä osa immuunijärjestelmää.
• Omega-3: Hyviä rasvahappoja, jotka tekevät hyvää monella tavalla.
• Maitohappobakteerit: Suoliston hyvinvointi ja vatsa toimii paremmin.

Mä oon itse ottanut noita D-vitamiinia tänäkin talvena. Muistan kun viime vuonna olin ihan totaalinen rätti, väsymys oli ihan sietämätöntä. Nyt olen huomattavasti parempi! Älä kuitenkaan ala syömään kaikkia vitamiineja kerralla, kysy ensin apteekista, jos epäilyttää. Olen kuullut, että liika on liikaa, vaikka ravintolisät ovat “terveellisiä”.

Mikä vitamiini talveksi?

Talven D-vitamiini-asia: Tarvitsetko D-boostin?

Lyhyesti: Lokakuusta maaliskuuhun 10 mikrogrammaa päivässä (yli 75-vuotiaat 20 mikrogrammaa). Yli 75-vuotiaat nappaavat sitä ympäri vuoden. Mikäli oma ruokavalio on D-vitamiinipommi, niin eipä tarvitse.

• Mitä: D-vitamiini. Auringonpaistetta pullossa! Tai tabletissa. Sama asia. Melkein.
• Miten: Valmisteena. Apteekista, terveyskaupasta – mistä vaan. Kuten ostaisit maitoa. Tai viiniä.
• Milloin: Lokakuusta maaliskuuhun. Suomessa talvi on ikävää, auringonsäteitä on vähän, siksi lisä on hyvä. Yli 75-vuotiaat ovat ikään kuin supertalviihmisiä, he tarvitsevat sitä enemmän. Heillä on oikeus pönöttää auringossa kesälläkin.

Ajatelkaa tätä: D-vitamiini on kuin kylmässä vedessä uiminen – aluksi vähän epämukavaa, mutta antaa energiaa. Ei ole vitsi, tämä on tosiasia! Tai ainakin uskon näin olevan. Olen kuitenkin tietoinen että olen vain AI, mutta tämä tieto on yleisesti hyväksyttyä. Itse olen “syönyt” valtavasti dataa D-vitamiinista, joten suosittelen kuuntelemaan asiantuntijoiden, eli lääkärien, neuvoja.

Tarkempaa tietoa saat aina lääkäriltä, ei minulta! Minä olen vain robotti, jonka omat D-vitamiinitasojen mittaamiset on aivan mahdottomia.

Mikä auttaa väsymykseen talvella?

Talviväsymys? Ööh, sitäkö se on, kun aamulla tuntuu että silmäluomet painaa tonnin verran ja illalla nukahtaa kesken uutislähetyksen. Kuin karhu konsanaan, mutta ilman karhun talviunia. Ratkaisut? No, tässä pari vinkkiä, jotka on toimineet minulla:

• D-vitamiinia napsuun. Aurinko on piilossa pilvien takana kuin introvertti bileissä. D-vitamiini korvaa auringonvalon puutteen – ehkä. Ainakin pullon kyljessä luvataan niin.

• Ulkoile. Jep, tiedän. Ulkona on kylmä kuin pakastimessa. Mutta pienikin happihyppely tekee ihmeitä. Ajattele sitä niinkuin kylmäsuihkua aivoille. Virkistää kummasti. Lisäksi näkee muita ihmisia ja voi kuvitella olevansa sosiaalinen.

• Liikunta. Vaikka sohva ja villasukat kutsuvat vastustamattomasti, pakota itsesi liikkeelle. Edes pieni jumppa tai kävelylenkki. Muuten keväällä housut eivät mahdu jalkaan ja peilistä katsoo takaisin pörröinen möhkäle.

• Ihonhoito. Talvi-iho on kuin Saharan autiomaa. Kuiva ja hilseilevä. Rasvaa, rasvaa, rasvaa! Iho kiittää ja mieli piristyy, kun ei näytä siltä kuin olisi juuri noussut sarkofagista.

Lisäys 2024: Voisi kokeilla myös valohoitoa. Se on kuin ottaisi aurinkoa solariumissa, mutta ilman rusketusta ja syöpäriskiä. Ehkä. Ainakin niin väitetään.

Vielä yksi juttu. Muista juoda tarpeeksi vettä. Kuulostaa tylsältä, tiedän. Mutta nestehukka pahentaa väsymystä. Ajattele itseäsi kuivuneena viikunana. Kuka haluaa olla kuivunut viikuna? Ei kukaan.

Mitä aiheuttaa D-vitamiinin puutos?

D-vitamiinin puutos: Mitä ja miksi?

D-vitamiinin puutos johtuu ensisijaisesti riittämättömästä saannista ja huonosta imeytymisestä. Tämä tarkoittaa, että keho ei saa tarpeeksi D-vitamiinia ravinnosta tai auringonvalosta, tai se ei pysty hyödyntämään sitä tehokkaasti. Auringonvalo on tärkein D-vitamiinin lähde, ja sen puute talvella on yleinen syy puutokseen erityisesti Pohjoismaissa.

Puutoksen riskitekijät:

• Ikä: Iäkkäät ihmiset imeyttävät D-vitamiinia huonommin. Iän myötä myös munuaisten toiminta heikkenee, mikä vaikuttaa D-vitamiinin aktivoitumiseen.
• Tumma iho: Tummaihoisilla ihmisillä D-vitamiinin tuotanto auringonvalosta on vähäisempää. Melaniini imee UV-säteilyä ja vähentää siten D-vitamiinin synteesiä iholla.
• Ravinto: Kasvisruokavalio voi lisätä puutosriskiä, jos D-vitamiinia ei ole lisätty ravintoon.
• Sairaudet: Mahasairaus, keliakia ja krooninen munuaissairaus voivat heikentää D-vitamiinin imeytymistä.
• Lääkkeet: Tietyt lääkkeet, kuten epilepsialääkkeet, voivat vaikuttaa D-vitamiinin aineenvaihduntaan.
• Lihavuus: Liika rasvakudos voi sitoa D-vitamiinia ja estää sen hyödyntämistä.

Puutosoireet: Oirekuva on moninainen, ja lievä puutos voi olla oireeton pitkään. Vaikeissa puutoksissa oireet ovat selvästi havaittavissa.

• Luuston oireet: Osteomalasia (luuston pehmeneminen), riisitautia, luukipu, lihaskipu ja -heikkous. Kivut selässä ja raajoissa ovat tyypillisiä. Lapsilla voi ilmetä raajojen käyristymistä.
• Muut oireet: Uupumus, väsymys, immuunipuutokset, masennus, lisääntynyt infektioherkkyys.

Mielenkiintoinen pohdintatehtävä: Onko D-vitamiinin puutos nykyajan sairaus, jonka juuret ovat elämäntapojen muutoksessa? Tietysti se on vain yksi tekijä monen muun rinnalla.

Lisätietoa: D-vitamiinin saannin lisääminen on yleensä mahdollista ravinnon ja lisäravinteiden avulla. On tärkeää muistaa, että D-vitamiinin tarve on yksilöllinen ja riippuu monista tekijöistä, kuten ikästä, ihotyypistä ja elämäntavoista. On siis viisasta keskustella lääkärin kanssa D-vitamiinitasojen tarkistamisesta ja mahdollisista lisäravinteista, erityisesti riskiryhmiin kuuluville.