Kuka päättää kunnan asioista?

Kuka päättää kunnan asioista? Valtuusto johtaa

Päätöksenteko paikallistasolla herättää kysymyksiä siitä, kuka päättää kunnan asioista ja miten asukkaiden ääni kuuluu. Paikallisen hallinnon rakenteen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yhteisten varojen käyttöä. Tutustu kunnallisen päätöksenteon virallisiin vastuutahoihin ja asukkaiden suoraan vaikutusvaltaan arjessa.

Kuka käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa?

Kunnan asioista päättää valtuusto, joka vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta sekä käyttää kunnan ylintä päätösvalta. Valtuusto valitaan kuntavaaleilla, ja tämän ylintä valtaa käyttävän elimen on oltava kuntalaisten suoraan valitsema. Valtuustolla on toimivalta päättää kunnan asukkaiden yhteisistä asioista, ja se hoitaa kunnan hallinnon järjestämisen sekä käyttää kunnan taloudellista valtaa.

Kuntien päätöksenteko voi kuitenkin herättää kysymyksiä siitä, miten valta käytännössä jakautuu eri toimijoiden välillä. Päätöksenteko on monitasoinen prosessi, joka voi liittyä useisiin eri tekijöihin. Kunnan asioiden hoito ja johtaminen riippuvat aina siitä erityisestä kontekstista, jossa päätöksiä tehdään. Yleisesti ottaen valtuusto asettaa suuret linjat, mutta käytännön arjessa mukana on myös muita tärkeitä toimielimiä.

Kuntalaisten luottamus omaan valtuustoonsa vaihtelee, mutta vaaleilla valittu elin pysyy kuntalain mukaisena peruspilarina. Tilastojen valossa kuntavaalien äänestysaktiivisuus on Suomessa liikkunut viime vuosikymmeninä tyypillisesti noin 55-60 prosentin tasolla. ^[1] Tämä tarkoittaa, että hieman yli puolet äänioikeutetuista käyttää suoraa valtaansa valtuutettujen valitsemiseksi. Valtuusto puolestaan päättää kunnan strategisista tavoitteista ja kantaa vastuun siitä, että kunnan talous pysyy tasapainossa.

Kun aloitin urani kuntahallinnon parissa, kuvittelin päätöksenteon olevan suoraviivaista pykälien pyörittämistä. Ensimmäinen seurantaistuntoni kuitenkin osoitti, kuinka monimutkaista kompromissien löytäminen todellisuudessa on. Valtuutetuilla on usein hyvin erilaiset näkemykset siitä, mihin kunnan rajalliset varat tulisi ohjata. Se vaatii pitkiä neuvotteluja. Silti valtuuston nuija on se, joka lopulta vahvistaa suuret suuntaviivat.

Mitä kunnanvaltuusto tekee ja mistä se päättää?

Mitä kunnanvaltuusto tekee käytännössä? Se tekee kunnan merkittävimmät strategiset ja taloudelliset päätökset, jotka vaikuttavat suoraan asukkaiden arkeen. Sen vastuulla on hyväksyä kunnan budjetti, päättää kunnallisveroprosentista sekä valita jäsenet muihin kunnan toimielimiin. Valtuusto ei puutu yksittäisiin virkamiespäätöksiin, vaan luo raamit ja suuntaviivat koko kunnan toiminnalle.

Valtuuston tekemillä taloudellisilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia kunnan elinvoimaan ja palvelujen laatuun. Kuntien verotuloista ja valtionosuuksista muodostuva rahoituspohja määrittää sen, kuinka paljon investointeja voidaan tehdä esimerkiksi kouluihin tai infrastruktuuriin. Suomessa kunnallisveroprosentit vaihtelevat nykyään pääasiassa noin 4,0 ja 11,0 prosentin välillä sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille. V^[2] altuusto joutuu tasapainoilemaan verotason ja palvelutarpeiden välillä jokaisessa syksyn talousarviokokouksessa.

Monet oppaat korostavat valtuuston roolia pelkkänä strategisena suunnittelijana, mutta arki on usein toista. Olen noudattanut sellaista ajatustapaa, että hyvä valtuutettu kuuntelee enemmän kuntalaisia kuin puoluetoimistoa. Usein nimittäin juuri ne pienet asiat, kuten kevyen liikenteen väylän rakentaminen tai lähikoulun säilyttäminen, herättävät kiivaimmat väittelyt valtuustosalissa. Strategia muuttuu lihaksi vasta silloin, kun eurot jaetaan käytännön kohteisiin.

Kunnanhallituksen tehtävät ja suhde viranhaltijoihin

Kunnanhallitus vastaa kunnan käytännön johtamisesta, päätösten valmistelusta sekä valtuuston tekemien linjausten täytäntöönpanosta. Siinä missä valtuusto kokoontuu harvemmin päättämään suurista kokonaisuuksista, kunnanhallitus tehtävät liittyvät viikoittaiseen työhön ja kunnan operatiivisen toiminnan johtamiseen. Kunnanhallitus valvoo myös kunnan etua ja edustaa kunnaa virallisissa yhteyksissä.

Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan johtamien viranhaltijoiden työnjako on selkeä mutta vaatii tiivistä yhteistyötä. Viranhaltijat toimivat esittelijöinä ja valmistelevat asiat virkatyönä lakien pohjalta, kun taas kunnanhallituksen poliittiset jäsenet tekevät varsinaiset päätökset esitysten pohjalta. Suurissa kaupungeissa kunnanhallituksen esityslistalla voi olla satoja sivuja materiaalia yhtä kokousta kohden. Tämä luo kovan vaatimuksen luottamushenkilöiden perehtymiselle.

Muistan erään tapauksen, jossa kunnanhallitus hylkäsi virkamiehen esityksen tontin myynnistä paikalliselle yritykselle - ja tästä nousi valtava kohu. Mutta siinä piilee se hienous. Luottamushenkilöt tuovat päätöksentekoon paikallistuntemusta, jota pelkkä lakipykälien tulkinta ei aina tavoita. Viranhaltijat kantavat laillisuusvastuun, mutta poliittinen vastuu säilyy aina vaaleilla valituilla edustajilla.

Kuntalaisten on usein vaikea hahmottaa, mikä asia kuuluu kunnan ja mikä hyvinvointialueen vastuulle. Tässä seuraavassa osiossa selkeytetään tätä työnjakoa.

Miten kunnan ja hyvinvointialueen vastuut eroavat?

Kunnan tehtäväkenttä muuttui pysyvästi historiallisen sote-uudistuksen myötä, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Nykyään kunta keskittyy ennen kaikkea sivistykseen, elinvoimaan, maankäyttöön sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointialue puolestaan vastaa palo- ja pelastustoimesta sekä kaikesta terveydenhuollosta terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon.

Tämä jako näkyy suoraan siinä, miten kunnan varat ja työntekijät nykyisin jakautuvat eri toimialojen välille. Kuntien budjeteista suurin osa ohjautuu nykyisin kasvatukseen ja koulutukseen, sillä varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat tyypillisesti noin 60 prosenttia kunnan toimintamenoista.^[3] Ennen uudistusta sosiaali- ja terveystoimi vei usein yli puolet kunnan rahoista. Nykyinen kunta onkin puhtaasti sivistys- ja elinvoimakunta, jonka menestys mitataan koulutuksen laadussa ja vetovoimaisuudessa.

Sekaannus näiden kahden organisaation välillä on silti edelleen arkipäivää. Kunnan asukas saattaa soittaa kunnanvirastoon valittaakseen terveyskeskuksen jonosta - mutta kuka johtaa kuntaa, ei voi sille mitään, sillä työnjako on selkeä. Hyvinvointialueilla on oma aluevaltuustonsa ja oma budjettinsa, jotka ovat täysin erillisiä kunnan organisaatiosta. Jos haluaa vaikuttaa lääkäriaikoihin, on oltava yhteydessä aluevaltuutettuihin, ei kunnanvaltuutettuihin.

Valtuuston ja kunnanhallituksen työnjako vertailussa

Kunnanvaltuusto

• Hyväksyy talousarvion, määrää veroprosentit ja valitsee muut toimielimet
• Kokoontuu harvemmin, yleensä noin kerran kuukaudessa tai tarvittaessa
• Käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja asettaa pitkän aikavälin strategiset tavoitteet

Kunnanhallitus

• Valmistelee valtuustossa päätettävät asiat ja valvoo kunnan etua
• Kokoontuu tiiviisti, useimmiten viikoittain juoksevien asioiden hoitamiseksi
• Toimeenpaneva ja operatiivinen taso, joka vastaa käytännön hallinnosta

Kuntalaisen aloite kevyen liikenteen väylästä: Matka ideasta päätökseen

Matti, aktiivinen perheenisä ja asukas pienessä suomalaisessa kunnassa, oli pitkään ollut huolissaan lasten koulutien turvallisuudesta. Kylätien varrelta puuttui kokonaan kevyen liikenteen väylä, ja nopeudet olivat kovia. Matti päätti tehdä kuntalaisaloitteen asiasta, mutta huomasi nopeasti, ettei pelkkä nimen jättäminen järjestelmään riittänyt herättämään päättäjien huomiota.

Ensimmäisellä yrityksellä aloite jäi lojumaan virkamiehen pöydälle kuukausiksi ilman virallista vastausta. Matti turhautui ja luuli jo, ettei tavallisen asukkaan äänellä ole mitään merkitystä kunnan koneistossa.

Luovuttamisen sijaan Matti päätti ottaa yhteyttä suoraan muutamaan kunnanvaltuutettuun ja esitellä laskelmat tien vaarakohdista. Hän keräsi naapurustosta nimiä tukeakseen esitystä ja lähetti valokuvia vaaratilanteista.

Tämä aktiivisuus tuotti tulosta, kun eräs valtuutettu teki asiasta valtuustoaloitteen. Asia eteni kunnanhallituksen kautta teknisen lautakunnan käsittelyyn. Lopulta seuraavan vuoden budjettiin varattiin määräraha kevyen liikenteen väylän suunnittelua varten, mikä osoitti Matille, että sitkeä vaikuttaminen kannattaa.