Onko nappiparisto vaarallinen?

Nappipariston nieleminen: Mitkä ovat vaarat ja oireet?

Se hetki, kun tajusin että lapsen kädessä on nappiparisto. Pieni, kiiltävä ja niin täynnä vaaraa. Sydän pysähtyi.

Meillä se oli viime syksynä, ehkä juuri siinä syyskuun alussa. Yksi vanha leluauto, ostettu Tammelan torin kirpparilta, ja sen pohjasta tippui se pieni paholainen lattialle. Koko kämppä käännettiin ympäri, sydän hakkasi niin että tuntui rinnassa. Onneksi se löytyi sohvan alta.

Se ei ole vain tukehtumisvaara. Se paristo alkaa vuotaa sisällä ja syövyttää kudosta, tekee reikiä ruokatorveen. Aivan hirveä ajatus. Se polttaa.

Luinkin juuri silloin 6.9.2022 netistä, että hunajaa pitäisi antaa heti ensiapuna. Kaksi teelusikallista kymmenen minuutin välein matkalla sairaalaan. Se hidastaa sitä syöpymistä. Meidän kaapissa on aina sitä Korpikuusikon hunajaa, nyt se on siinä ihan eri merkityksellä.

Oireet ovat kuolaaminen, yskä, lapsi ei syö. On kipeä. Pitää vahtia kaikkea.

Sen jälkeen olen käynyt läpi kaikki lelut, teipannut paristokotelot kiinni. Aina kun näen pienen patterin, iskee kylmä hiki. Se pelko ei lähe pois. Se on se tunne, että jos en olisi huomannut. Yksi hetki ja kaikki ois voinut mennä ihan pieleen.

Onko vuotanut paristo vaarallinen?

Kello on taas ties kuinka paljon. Löysin vanhasta kaukosäätimestä pariston, joka oli vuotanut. Sellaista valkoista, kiteistä möhnää. Hetken vain tuijotin sitä. Mietin, että onko tää nyt oikeasti vaarallista. Tuntuu tyhmältä, mutta tuli jotenkin surullinen olo. Että tämmöinen pieni, unohdettu asia voi olla myrkyllinen.

Ja sitten iskee se, että mitä tälle pitää tehdä. Ei tätä voi vain heittää roskiin. Pitää toimia oikein.

• Onko vuotanut paristo vaarallinen?
  • Kyllä, vuotanut paristo on vaarallinen. Sen sisältämä aine on syövyttävää.
  • Vuotanut aine on kaliumhydroksidia, joka on vahvasti emäksistä.
  • Se aiheuttaa kemiallisia palovammoja iholle ja voi vaurioittaa silmiä pysyvästi.
  • Hengitettynä sen pöly ärsyttää hengitysteitä.
  • Vuotanut paristo ei aiheuta tulipalon vaaraa, mutta sen käsittely vaatii varovaisuutta.

Pitää siis olla varovainen. Ihan oikeasti. Ei kannata vain sormilla kaapia sitä pois.

• Miten toimia vuotaneen pariston kanssa:
  • Suojaa kädet ja silmät. Laita suojakäsineet, mieluiten kumiset.
  • Älä koske paljain käsin. Nosta paristo pois esimerkiksi paperilla tai vanhoilla pihdeillä.
  • Pakkaa paristo tiiviisti. Laita vuotanut paristo pieneen muovipussiin ja sulje se tiiviisti, vaikka teipillä.
  • Puhdista laite. Voit neutraloida emäksisen vuodon vanupuikolla, jossa on hieman etikkaa tai sitruunamehua. Anna laitteen kuivua täysin ennen uuden pariston asentamista.
  • Hävitä oikein. Vie pussiin pakattu paristo ja puhdistuksessa käytetyt paperit paristonkeräyspisteeseen. Ei koskaan sekajätteeseen.

Pitääkö nappiparisto teipata?

Teipataanko? Kyllä. Aina. Pieni juttu, mutta virta ei vitsaile. Se etsii reittiä, jopa roskiksessa.

Kyse on tulipaloriskistä. Erityisesti litiumparistot ja kaikki ladatut akut kaipaavat suojaa. Huomaa Li-alkuiset merkinnät. Ne ovat salakavalia.

Teippaa pois käytöstä otetut paristot välittömästi. Virta ei katoa itsestään, se tarvitsee ulostulon.

• Oikosulku. Metalliesineet, avaimet, kolikot. Ne yhdistävät navat helposti. Pussin pohjalla.
• Kuumeneminen. Syttyminen on nopea, kun energia purkautuu. Tuli. Se on hankala sammuttaa.
• Ympäristö. Käsittele jätettä. Se on sinun vastuusi. Maailma on jo sotkuinen.

Turvallisuus on halpaa. Tuli taas kallis opetus. Valitse kumpi.

Onko nappiparisto myrkyllinen?

Nappiparisto on ehdottomasti myrkyllinen ja vaarallinen. Sen nieleminen ei ole pikkujuttu, vaan todellinen hätätilanne. Pienille lapsille se on kuin kiiltävä, houkutteleva pikkukivi, joka onkin sisäisesti pommi. Ei mikään kiva yllätys ruoansulatuskanavassa.

Kyse ei ole pelkästään tukehtumisesta, joka sekin on toki ikävä tapa päättää päivä. Todellinen vaara piilee pariston sähkövarauksessa. Se voi aiheuttaa ruokatorvessa todella nopeasti vakavia palovammoja ja kudosvaurioita. Ajattele, sisäinen sähkötuoli herkälle limakalvolle!

Toki niissä on ollut myös elohopeaa, joka ei sekään ole mikään vitamiini. Vaikka elohopearajoituksia kiristetään, ei kannata jäädä odottamaan. Erityisesti ne isokokoisemmat litiumnappiparistot ovat pahimpia pirulaisia. Niiden korkeampi jännite tekee tuhoista nopeampia ja rajumpia.

Ketkä näitä sitten hotkivat? Pienet lapset ovat luonnollisesti ykkösvaarassa, sillä kaikki mikä kiiltää ja mahtuu suuhun, testataan. Mutta myös aikuiset voivat erehtyä, esimerkiksi pimeässä lääkettä etsiessään. Se on kuin arpapeli, jota ei kannata pelata.

Jos epäilet, että nappiparisto on nielty, älä jää miettimään tai googlaamaan oireita, vaan toimi heti.

• Soita hätänumeroon 112 tai myrkytystietokeskukseen.
• Älä yritä oksennuttaa. Se voi vain pahentaa tilannetta.
• Älä anna syödä tai juoda.

Aika on kalliimpaa kuin timantti tässä tapauksessa. Vahingot voivat syntyä jo parissa tunnissa, ja ne voivat olla peruuttamattomia. Ruokatorven syöpymiä, puhkeamia... Ei sellaista toivoisi edes anopille, tai ainakaan ei kovin pahasti.

Paras tapa välttää nämä draamat on ennaltaehkäisy.

• Säilytä paristot poissa lasten ulottuvilta, mieluiten lukitussa kaapissa.
• Varmista, että paristokoteloiden kannet ovat kunnolla kiinni leluissa ja muissa laitteissa. Teippi auttaa, jos kotelo on rimpula.
• Hävitä käytetyt paristot heti asianmukaisesti, ne ovat edelleen vaarallisia.

Voiko nappiparisto vuotaa?

Se viime viikko oli tosi kuuma, heinäkuun loppu tais olla. Oltiin mökillä Järvenpäässä, meidän vanhalla paikka, se rakas. Istuin siinä terassilla aamulla, kahvi kädessä, ja katsoin järvelle. Aurinko paistoi jo kirkkaasti, mutta ilmassa oli vielä sellainen raikas kosteus. Juuri silloin huomasin sen.

Vanha kaukosäädin oli jäänyt yöksi pöydälle. Siinä se makasi, vähän pölyisenä ja kuluneen näköisenä. Kun otin sen käteeni, tunsin heti jotain outoa. Sen paristokotelon reunoilla oli sellaista valkoista möhnää. Se näytti vähän kuin suolalta tai joltakin. Ensin en tajunnut, mutta sitten muistin isältä kuulemani joskus.

• Nappiparisto voi vuotaa. En ihan tarkkaan muistanut, mitä ne sanoi, mutta jotain kemikaalista. Se oli ikävää. Ajattelin heti, että voi ei. Se kaukosäädin oli ollut siellä pöydällä koko yön.

Se möhnä oli kaliumhydroksidia. Isi oli aina varoittanut, että se on vahvasti emäksistä ja syövyttävää. Se on se, mikä pilaa sen paristokotelon ja voi jopa hajottaa sen koko laitteen. Ne paristot, ne pienet pyöreät, ne on niin käteviä, mutta sitten käy näin.

• Ruskea jälki pariston päässä on usein ruostetta, mutta se valkoinen on se pahin merkki. Silloin se on jo vuotanut. Se kaliumhydroksidi kuivuu valkoiseksi. Oli onni, ettei se ollut isompi vuoto. Puhdistin sen sitten varovasti, jotta ei jäänyt mitään vaarallista.

Mitä jos koira syö patterin?

Se ilta viime talvena oli ihan hirveä. Istuin sohvalla, oli joku tiistai-ilta, varmaan seitsemän maissa. Rontti, meidän pieni terrierisekoitus, oli ollut epäilyttävän hiljaa. Liian hiljaa.

Sitten näin sen. Telkkarin kaukosäädin palasina matolla. Ja se pieni, pyöreä nappiparisto... poissa. Sydän putos suoraan vatsalaukkuun. Ihan jääkylmä hiki nousi otsalle. Soitin heti päivystävälle eläinlääkärille Yliopistolliseen eläinsairaalaan Viikkiin.

Siellä ne otti heti vakavasti. Ei mitään oksettamista, koska jos se paristo vuotaa, se syövyttää ruokatorven mennen tullen. Se oli asia, mitä en ollut tajunnutkaan. Pelotti ihan sikana.

Röntgenkuva otettiin heti. Siellä se möllötti vatsassa, onneksi ehjän näköisenä. Eläinlääkäri sanoi, että nyt seurataan ja toivotaan parasta. Patterin poisto tähystyksellä on toinen vaihtoehto, jos se ei ala liikkua eteenpäin. Se on turvallisempi kuin leikkaus.

Ne seuraavat pari päivää oli yhtä helvettiä, jokaista kakkaa sai tutkia tikulla. Mutta sieltä se lopulta tuli ulos. Kamala kokemus, mutta onneksi selvittiin säikähdyksellä. Nyt kaikki paristot on lukkojen takana.

KOIRAN SYÖMÄ PATTERI: TOIMENPITEET

• Ota välittömästi yhteys eläinlääkäriin.
• Älä okseta koiraa kotona. Vuotava paristo aiheuttaa syövytysvammoja ruokatorveen.
• Eläinlääkärissä otetaan röntgenkuva tilanteen varmistamiseksi ja pariston sijainnin paikantamiseksi.
• Jos paristo on rikkoutunut, juuttunut tai kyseessä on litiumparisto, se poistetaan kiireellisesti tähystyksellä (endoskopia).
• Ehyenä nielty alkalinen nappiparisto voi poistua luonnollisesti, mutta tilannetta on seurattava tarkasti eläinlääkärin ohjeiden mukaan.

Onko pattereissa elohopeaa?

Nykyaikaisissa kotitalousparistoissa ei ole elohopeaa. Elohopeaa sisältävien paristojen myynti on kielletty EU:ssa.

Mulla on taas se tuttu pussukka paristoja eteisessä odottamassa. Pitäis viedä ne kauppaan. Se unohtuu aina. Miksi se on niin vaikeeta, kun se on oikeesti helppoa.

Vanhoissa paristoissa kyllä oli sitä elohopeaa ja lyijyä ja kadmiumia. Kaikkia raskasmetalleja. Siksi se kierrätys oli niin tärkeetä jo silloin. Että ne myrkyt ei päädy luontoon. Nyt syy on enemmän materiaalien talteenotossa.

Ja muista teipata paristojen ja akkujen navat. Ihan maalarinteippi käy. Se on oikeesti tärkeä turvallisuusjuttu, estää oikosulkuja ja tulipaloja siinä keräyslaatikossa. Etenkin ne litiumakut on tehokkaita.

Nykyään paristoissa on muita aineita, riippuu tyypistä.

• Alkaliparistot: sinkkiä ja mangaanidioksidia.
• Litiumparistot: litiummetallia.
• Ladattavat NiMH-akut: nikkeliä ja kobolttia.

Kaikki ne saadaan kiertoon.

Kaikki paristoja myyvät kaupat ottavat käytetyt paristot vastaan. Ihan sama onko se pieni R-kioski vai iso Prisma. Niillä on se punainen keräyslaatikko. Sinne vaan. Helppoa.

Auton akut on sitten ihan eri juttu. Ne on lyijyakkuja. Ne eivät kuulu kaupan punaiseen laatikkoon. Ne pitää viedä vaarallisen jätteen keräyspisteeseen tai paikkoihin, jotka myyvät autonakkuja.