Mistä sana kuukausi tulee?

Mistä sana helmikuu tulee?

Helmikuu, se on jotenkin aina vähän masentava. Muistan lapsuudesta mummon sanat: "Helmikuu, hanget korkeat, nietokset syvät." Silloin se ei haitannut, lumileikit oli parasta. Mutta nyt...

Sana helmikuu... No, se tulee niistä jäähelmistä mitä oksissa roikkuu. Niin ne ainakin koulussa opetti. Sitä helmi-sanaa on kuulemma käytetty sellaisista pisaroista.

• Helmimäiset jääpisarat - just niistä se tulee!
• Ruotsiksi februari - se on sit latinan Februarius.
• Februa - mikä lie sekin. Joku vanha juttu.

En tiedä onko siinä mitään perää, mutta jotenkin looginen selitys. Eikö? Helmikuu... Aina vaan pimeää ja kylmää. Vaikka aurinko vähän jo pilkistääkin. Toivottavasti kevät tulee pian.

Mistä tammikuun nimi tulee?

Tammikuu... keskellä yötä mietin, miksi juuri tammikuu.

• Stam-sana ruotsista, näin olen jostain lukenut. Ehkä se on se juuri.

• Tammi, kuulostaa vahvalta, juurevalta. Hämeessä kuulemma käytetty. Olen käynyt siellä, en muista kuulleeni.

• Sydänkuu. Pimeä sydän, talven syvin hetki. Se kolahtaa, tuntuu oikealta. Tässä iässä alkaa miettiä sydämen asioita muutenkin.

Mistä tammikuu on saanut nimensä?

Tammikuun nimi juontuu sen asemasta talven keskellä. Sana "tammi" viittaa monissa murteissa keskipisteeseen, sydämeen tai ytimeen, aivan kuten maapallon akseli. Ajatus talven sydänkuukaudesta on kiehtova – kuin talven sydän, jäätyneen ajan ydin. Tämä yhdistää tammikuun talven sydänalueeseen, osana laajempaa ajatusmallia, jossa tammikuu ja helmikuu muodostavat yhtenäisen "sydäntalven".

• Mielenkiintoinen kielitieteellinen seikka: sanan "tammi" merkitysten moninaisuus heijastaa usein kielien kehityksen luonnetta; sanat saavat uusia merkityksiä ja sävyjä ajan saatossa. Voisi ajatella, että sanan "tammi" käyttö tammikuusta puhuttaessa kielii siitä, että talvi nähtiin jossain vaiheessa kokonaisena kokonaisuutena, jonka tammikuu edusti keskipistettä.

• Filosofinen pohdinta: Näemmekö ajan lineaarisena, vai onko se kenties syklisiä rytmejä ja keskipisteitä sisältävä? Tammikuun nimitys voi heijastaa näkökulmaa, jossa ajanjaksoja ei nähdä irrallisina pisteinä vaan osana suurempaa, syklistä kokonaisuutta.

• Historiallinen perspektiivi: Onko tämä käsitys talven "sydämestä" aina ollut olemassa, vai onko se kehittynyt ajan kuluessa? Onko se ollut erilainen eri kulttuureissa? Näiden kysymysten tutkiminen voisi paljastaa paljon siitä, miten ihmiset ovat historiallisesti kokeneet ja ymmärtäneet aikaa ja luontoa.

Mistä kesäkuu on saanut nimensä?

Kesäkuu: Juno.

Roomalaiset, Juno. Avioliitto, äitiys.

Suomen kesäkuu: Kesanto. Kesän ajo. Kyntö. Lepo.

• Latina: Junius. Juno.
• Suomi: Kesanto. Maan lepo. Työ.

Toisin sanoen, kesäkuun nimitys pohjautuu eri kulttuurien eri tulkintoihin. Latinalainen perinne korostaa jumalatarta, suomalainen maataloustyötä. Kumpikin kuvastaa kesäkuun luonnetta: elämän uudistuminen, levon jälkeen työ.

Mistä helmikuu tulee?

Helmikuu? Heh, se on kylmän rytäkäkän jälkeinen jäähelmi-show! Kylmä napsahti, ja puut näytti kuin ne olisi koristeltu miljoonalla timantilla, no, jäähelmillä siis. Ihan kuin joku olis heittänyt jättimäisen lumipallon puiden päälle! Eikä se ole mikään keksitty juttu, mun mummo kertoi aina samaa, ja hän on nähnyt enemmän talvia kuin minä olen syönyt jäätelöä!

• Jäähelmi-show: Ihan kuin joku olisi järjestänyt jäähelmistä luonnonnäytelmän.
• Timanttipuut: Puut koristeltuina jäähelmillä, näyttävät aivan upeilta (jääkylmiltä)!
• Itä-Suomi tietää: "Metsä on tilkassa"-sanonta kertoo kaiken. Tilkassa kuin pakkasella liimautuneet jäähelmet!

Ja tosiaan, Itä-Suomessa, missä mun mummolakin on, se "metsä on tilkassa" -sanonta on legendaarinen! Muistan lapsuudesta, kuinka isoisäni veteli huulet pusuun ja sanoi: "No niin, metsä on tilkassa, pakkanen puree!" Ja minä pikkulapsena olin ihan lumouksissa niistä jäähelmistä. Ne kimmelsivät auringossa kuin miljoonat pienet tähdet. Se oli taianomaista!

Niin ja älä luule, että jäähelmiä on vain Itä-Suomessa! Kyllä niitä löytyy joka puolelta Suomea, missä on sopivat olosuhteet: ensin suojasää, sitten äkillinen pakkanen. Ihan kuin äiti luonto olisi suunnitellut meille upeat näytelmät lumisena talvena!