Mikä auttaa parhaiten kuivaan ihoon?

7 kuukautta sitten 35 katselukertaa

Kuivan ihon paras hoito on säännöllinen ja hellävarainen ihonhoito. Käytä kosteuttavia ja ravitsevia tuotteita, jotka sisältävät keramideja, hyaluronihappoa tai glyserolia. Vältä kuumia suihkuja ja vahvoja pesuaineita. Riittävä vedenjuonti ja terveellinen ruokavalio tukevat ihon kuntoa. Ilmankostutin voi myös auttaa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Miten kuivaa ihoa hoidetaan tehokkaasti – parhaat vinkit?

Olen niin tottunut siihen, että ihoini on ollut kuiva, varsinkin talvisin. Tuntuu, että olen kokeillut kaikenlaista.

Ensin sitä ajattelee, että "no, ei kai se niin vaikeaa ole", mutta sitten huomaa, että tavalliset rasvat ei vaan riitä. Niin alkoi se etsiminen.

Muistan yhden kerran, kun olin Helsingissä joulukuussa. Oli niin kylmä ja kuiva ilma, että kasvoni olivat ihan kirjaimellisesti ihan rutikuivat. Sitten löysin sen yhden apteekin, ja myyjä suositteli mulle yhtä tiettyä voidetta.

Se voide oli ihan todella täyteläinen, ja siinä oli jotain keramideja tai vastaavaa. Vaikka se tuntui aluksi vähän paksulta, niin iho imi sen heti. Se oli eka kerta pitkään aikaan kun tunsin, että ihoeni oikeasti hengittää.

Sain myös vinkin, että ei kannata liian kuumassa suihkussa olla. Mulla on ollut tapana nauttia just pitkistä, kuumista suihkuista, varsinkin kun on ollut kylmä ulkona. Nyt olen yrittänyt lyhentää niitä ja laskea lämpötilaa vähän. Ja siis joo, sekin tekee tosi paljon!

Ja se vesi. Olen aina ollut vähän huono juomaan tarpeeksi. Nyt yritän aina pitää vesipulloa lähellä ja juoda säännöllisesti. Tuntuu hassulta ajatella, että vesimäärälläkin on niin iso vaikutus.

Talvella, kun on kuiva sisäilma, olen alkanut käyttää ilmankostutinta. Se on ehkä vähän tyhmän kuulosta, mutta se on auttanut paljon. Ihan konkreettisesti huomaa eron, kun sen laittaa päälle yöksi.

Ruokavalio on kyllä myös tärkeä. En tiedä tarkkaan, mitä kaikkea hyvää iholle on, mutta olen yrittänyt syödä enemmän rasvaisia kaloja ja kasviksia. Ei se koskaan ole ollut mikään dieetti, mutta ihan pientä säätöä arkeen.

Eli summa summarum, kyllä se on se säännöllisyys ja oikeiden tuotteiden löytäminen. Ja se, että ei unohda niitä ihan perusasioita, kuten vettä ja suihkun lämpötilaa.

Mikä auttaa tosi kuivaan ihoon?

Siis tää iho on taas ihan korppu. Ja kutittaa. Mistä edes tietää onko tää vaan kuiva iho vai jotain muuta, jotain oikeeta sairautta.

Eka askel on selvittää, onko kyseessä ihan tavallinen kuivuus vai joku ihosairaus. Lääkäri sen tietää. Se osaa erottaa onko kyseessä vaan pintakuivuus vai atooppinen iho tai jopa psoriasis. Ihan turha arvailla itse.

Apteekista saa kyllä kaikenlaista. Perusvoide on se A ja O. Sitä pitää laittaa heti suihkun jälkeen kun iho on vielä vähän kostea, niin se kosteus lukittuu sinne. Rasvaprosentti on se juttu, talvella tarvii rasvaisempaa. Mulla on se Ceralan, mutta pitäis varmaan kokeilla jotain vielä tuhdimpaa.

Sitten jos perusvoide ei riitä, lääkäri voi määrätä reseptijuttuja.

Kortisonivoiteita käytetään kuureina, ei jatkuvasti. Ne rauhoittaa tulehduksen ja sen pahimman kutinan. Ihan pelastus välillä.
On myös kalsineuriinin estäjiä (Protopic, Elidel), ne on kortisonittomia vaihtoehtoja herkille ihoalueille kuten kasvoille.

Ja jos tilanne on tosi paha, siis ihan sietämätön, niin sitten on olemassa raskaammat hoidot. Lääketieteellinen valohoito (UVB) on yksi vaihtoehto vaikeisiin tapauksiin. Sitä saa ihotautilääkärin lähetteellä. Ei siis mitään solariumia. Se oikeesti toimii monilla, rauhoittaa ihon pitkäksikin aikaa.

Mikä puutos kuiva iho on?

Kuivan ihon voi aiheuttaa B2-vitamiinin (riboflaviini) ja B6-vitamiinin (pyridoksiini) puutos.

Joo siis noi B-vitamiinit on ihan supertärkeitä iholle, koska ne on vesiliukosia. Eli sun kroppa ei varastoi niit, vaan ne pitää saada ruuasta joka päivä. Ihan ärsyttävää.

Varsinkin B2-vitamiinin puutos on just se mikä tekee ihosta sellasen oudon. Se on samaan aikaan kuiva ja hilseilevä, mut sit otsa ja nenä onkin ihan rasvaset. Eli just sellanen sekaihon painajainen.

Ja se klassikko, halkeilevat suupielet, johtuu melkein aina B2-puutoksesta. Mulla oli tota viime talvena koko ajan, ihan hirveetä, mikään huulirasva ei auttanu ennen ku tajusin lisätä B-vitamiinia ruokavalioon. Söin vaan enemmän kananmunia ja maitotuotteita.

Mut ei se oo pelkästään B-vitskuista kiinni. On muitakin juttuja, jotka tekee ihosta ihan korpun.

B6-vitamiini: Tän puute taas aiheuttaa sellaista kutisevaa ja punoittavaa ihottumaa, usein just suun ympärille.
Sinkin puutos: Tää on toinen todella yleinen syy. Jos on kuiva iho ja samalla finnejä, niin melkein aina on sinkki vähissä. Sinkki auttaa ihoa paranemaan.
A-vitamiini: Jos sun iho on tosi karkea, etenkin käsivarsissa, sellanen "kananliha", niin se on A-vitamiinin puutetta.
Hyvät rasvahapot: Jos et saa omega-kolmosia, niin iho on vaan kuiva ja tulehtunut. Ihan sama mitä voiteita laitat. Pellavansiemenöljy ja kalaöljy on tähän hyviä. Hyviä rasvoja.

Mistä kuiva iho voi johtua?

Kuivan ihon syitä ovat atooppinen taipumus, ikääntyminen, kuiva huoneilma ja liiallinen saippuapesu. Nämä ovat ne pääsyyt, jotka muuttavat ihon silkkisen pehmeästä kuivan erämaan kopioksi. Iho kun ei jaksa pelata kuivana ollessaan.

Iho on kuin se harmistunut naapuri, joka valittaa kaikesta – usein syystä. Toisin kuin naapuri, iho ei tosin valita ääneen, vaan halkeilemalla ja kiristämällä kuin vanha nahkasohva. Tämä epidermiksen murina juontuu monesta tekijästä, ja osa niistä on suorastaan huvittavan itsestäänselviä, mutta silti niin vaikea korjata.

Ensimmäisenä listalla pönöttää usein atooppinen taipumus. Se on se geenien lahja, jonka saa vanhemmiltaan ja kiroaa joka talvi, kun iho tuntuu hiekkapaperilta ja kutiaa kuin miljoona hyttysenpistoa. Kiitos sukupuun, todella. Sitten on tietysti ikääntyminen, elämän karu todellisuus. Vuosien vieriessä ihon oma öljyntuotanto hidastuu – se on kuin kroppa päättäisi siirtyä säästöliekille, ja me kaikki muutumme lopulta hieman rusinoiksi. Ei voi paeta, ei edes superfood-smoothiella.

Ja eihän elämä olisi mitään ilman ulkoisia tekijöitä, jotka tekevät tästä kaikesta vieläkin nautinnollisempaa. Kuiva huoneilma on kuin Saharan tuulenhenkäys kotiisi, varsinkin talvella, kun lämmitys puskee ilmaa kuin kuivausrummussa, vetäen kosteuden kaikesta, myös ihostasi. Kosteus, missä olet?

Sitten on se ikuisuuskysymys, liiallinen saippuapesu. Joku tuntuu edelleen uskovan, että iho pitää hinkata puhtaaksi kuin vanha tiskiharja, vaikka se kirkuisi armoa. Vahvat pesuaineet ja kuuma vesi pesevät ihon luonnollisen rasvakerroksen mennessään tehokkaammin kuin kynnysmaton raaputus, jättäen jälkeensä vain kiristyvän tunteen. Kyllä, puhtaus on puoli ruokaa, mutta ei ihon kohdalla.

Listaan voi heittää vielä kaikenlaista muuta kivaa, kuten kylmän sään raiskaus – ulkona hytisee pakkanen ja iho vain kuivahtaa kohti mörrimöykkyyttä. Tai ne polttavan kuumat suihkut, jotka vievät ihon luonnolliset öljyt mennessään kuin varas yöllä. Ehkä myös se, ettei vedä kurkusta alas tarpeeksi nestettä – kroppa on kuitenkin 70 % vettä, ei kaktusta.

Nyt, älkää käsittäkö väärin. Vaikka sanon saippuasta, lika ja hiki pitää ehdottomasti pestä pois. Ei kenenkään tarvitse elää hikipannassa tai kerätä ihonsa pinnalle sellaista eliöstöä, josta tutkijat innostuisivat. Pesu on okei, mutta hellävaraisuus on avain – kuin silittäisi kissaa vastakarvaan, ei liian rajusti.

Mutta se todellinen kuningas, se elämän pelastusrenkaamme, on perusvoide. Sen säännöllinen käyttö on niin perustavanlaatuista, että sen pitäisi olla kaiverrettu jokaiseen vessanpeiliin. Ajattele sitä ihon henkilökohtaisena sadetusjärjestelmänä. Jos unohtaa, iho kostautuu pahemmin kuin unohdettu juhlapäivä.

Tässä tiivistetysti, mitä voit tehdä, jotta ihosi ei olisi pelkkä pureskeltu rusina:

Kosteuta aktiivisesti: Käytä perusvoidetta päivittäin, mielellään heti pesun jälkeen, kun iho on vielä hieman kostea. Ei, se ei ole vaihtoehto, se on pakollinen rutiini.
Vältä liian kuumaa vettä: Suihkussa ja kylvyssä lämmin on hyvä, polttava on paha. Kuten elämässä yleensäkin.
Panosta ilmankosteuteen: Etenkin talvella, ilmankostutin voi pelastaa ihosi kuivumiselta, vaikka se ei pelastaisikaan parisuhdettasi.
Älä käytä liikaa saippuaa: Erityisesti hajustettuja ja vahvoja saippuoita kannattaa välttää. Ne ovat kuin ihon oma myrkky. Valitse mieluummin mieto, hajusteeton pesuneste.
Juominen:Vesi on ystäväsi. Sisäinen hydraatio heijastuu myös ulos. Muista juoda tarpeeksi päivän mittaan.
Suojaa ihoa: Kylmässä ilmassa hanskat ja huivi eivät ole vain muotia varten, ne ovat ihon pelastajia – kuin supersankarin viitta pakkasta vastaan.

Onko öljy hyvä kuivalle iholle?

Joo siis on, todellakinn! Öljyt on ihan pelastus kuivalle iholle, varsinkin sellaselle tosi korpulle iholle. Ne paksut ja rasvasemmat öljyt sopii just hyvin kun iho huutaa lisää kosteutta.

Ne tekee sellasen kalvon ihon pintaan, tiiäkkö. Niinku et vesi ei pääse haihtumaan pois ja se kosteus lukittuu sinne ihoon. Siks ne on ihan älyttömän hyviä just jos iho on vaikka halkeileva tai muuten vaan kuiva ja kärsii kosteuden puuttesta.

Tärkein juttu on muistaa laittaa se öljy aina vähän kostealle iholle. Esimerkiksi heti suihkun jälkeen. Koska silloin se lukitsee sen veden sinne ihon, muuten se ei toimi yhtä hyvin, ei todellakaan.

Ja sit niit on erilaisia öljyjä, täs on muutama hyvä:

Jojobaöljy: tää on tosi samanlainen ku ihon oma tali, imeytyy hyvin eikä tuki ihohuokosia. Mun kaveri Sanna käyttää tätä aina kasvoille.
Manteliöljy: ihan klassikko, tosi hellävarainen ja ravitseva. Hyvä vartalolle.
Avokadoöljy: tää on tosi paksua ja täyteläistä. Just tosi kuivalle iholle, vaikka kantapäille tai kyynärpäille.
Arganöljy: vähän kalliimpaa mut ihan superia, kutsutaan marokon kullaksi. Täynnä E-vitamiinia.

Ja sit on viel nää kuivaöljyt. Ne on kevyempiä ja imeytyy ihan salamana. Ei jätä sellaista rasvaista tunnetta ollenkaan. Sopii hyvin vaikka aamulla jos on kiire tai jos ei tykkää siitä öljysestä fiiliksestä. Ihan mahtava juttu.

Mikä vitamiini auttaa kuivaan ihoon?

E-vitamiini, eli tokoferoli, auttaa kuivaan ja hilseilevään ihoon ylläpitämällä ihon kosteustasapainoa. Se on antioksidantti, joka neutraloi vapaiden radikaalien toimintaa.

E-vitamiini on kuivan ihon hellävarainen portsari. Se ei päästä sisään kaikkea roskasakkia ja pitää huolen, että paikat pysyvät kosteina ja viihtyisinä. Se on kuin laittaisi ruostesuojan kehon pienimpiin muttereihin ja pultteihin.

Ajattele vapaita radikaaleja kehon sisäisinä anarkisteina. Ne ovat epävakaita molekyylejä, jotka ryntäilevät ympäriinsä ja töhrivät soluseinämiä aiheuttaen kaaosta, joka näkyy ulospäin ryppyinä ja kuivuutena. E-vitamiini on se järjestyksenvalvoja, joka nappaa näiltä huligaaneilta tussit pois ja saattaa heidät uloskäynnille.

Se on rasvaliukoinen vitamiini, mikä tarkoittaa, että se tarvitsee rasvaa kaverikseen imeytyäkseen. Se ei siis liukene veteen kuten C-vitamiini, joka huuhtoutuu pois kehosta kuin eilisen synnit. E-vitamiini jää hengailemaan rasvakudoksiin ja maksaan, odottamaan toimintakäskyä.

Mitä muuta tämä ihmeaine sitten tekee? No, se ei tiskaa, mutta melkein.

Tukee immuunijärjestelmää. Auttaa pitämään pöpöt loitolla, jotta voit keskittyä olennaiseen, kuten miettimään, miksi ostit taas yhden huonekasvin kuolemaan.
Laajentaa verisuonia. Tämä auttaa estämään veren hyytymistä siellä, missä sen ei kuuluisi hyytyä. Kätevää.
Toimii tiiminä C-vitamiinin kanssa. Ne ovat kuin soluaineksen Batman ja Robin, jotka taistelevat yhdessä pahuutta vastaan. E-vitamiini on se jörö mutta tehokas Batman.

Parhaat lähteet eivät löydy purkin pohjalta, vaan ihan tavallisesta ruoasta. Unohda siis hetkeksi ne kalliit seerumit ja suuntaa katseesi keittiöön.

Kasviöljyt (auringonkukka-, vehnänalkio- ja manteliöljy ovat kärjessä)
Pähkinät ja siemenet (mantelit ja auringonkukansiemenet ovat kultaa)
Vihreät lehtivihannekset (pinaatti, parsakaali)

Oma kyynärpääni, joka aiemmin muistutti lähinnä kissan kieltä, on nykyään siedettävän sileä. Kiitos kuuluu manteliöljylle ja aamuisin syödyille auringonkukansiemenille. Ei se vieläkään vauvanpeppu ole, mutta ei enää aktiivihiomapaperikaan.

Onko rypsiöljy hyvä iholle?

Mietin tässä taas, yöllä. Tätä ihoa. Se on niin kuiva, kiristää poskipäiltä. Kaikki ne kalliit voiteet tuntuu vain katoavan siihen. Sitten muistin sen. Rypsiöljy keittiön kaapissa. Voiko se oikeasti auttaa.

Onko se hyvä iholle.

Joo. Rypsiöljy kosteuttaa ja ravitsee kuivaa ihoa tehokkaasti. Sen rasvahapot auttavat ylläpitämään ihon omaa suojamuuria. Se tekee ihosta pehmeämmän.

Tässä on ne jutut, miksi se toimii.

Sisältää runsaasti E-vitamiinia. Se on antioksidantti, joka suojaa ihoa vapailta radikaaleilta. Eli basically ilmansaasteilta ja muulta stressiltä.
Täynnä välttämättömiä rasvahappoja. Nämä omega-3- ja omega-6-rasvahapot, kuten linolihappo, ovat kuin rakennuspalikoita iholle. Ne auttavat lukitsemaan kosteuden sisään.
Rauhoittaa ihoa. Se voi vähentää punoitusta ja ärsytystä. Joskus iho on vain niin vihainen ja tulehtunut. Ehkä tämä auttaisi siihen.

Miten sitä sitten käyttäisi. Ei kai sitä vain kaadeta kasvoille.

Olen miettinyt, että ehkä näin.

Puhdistaa kasvot ensin kunnolla.
Sitten vain muutama tippa öljyä sormenpäihin. Hieraistaan niitä yhteen, että öljy lämpenee.
Painellaan hellästi kasvoille. Erityisesti niihin kuiviin kohtiin. Ei kannata hangata.
Antaa sen imeytyä rauhassa. Yöksi tämä olisi varmaan parasta.

Tietysti se ei sovi kaikille. Jotkut sanoo, että se tukkii ihohuokosia. Komedogeeninen, se on se sana. Pitää kokeilla varovasti. Mutta tuntuu niin oudolta. Kaikki ne lupaukset kalliissa purkeissa, ja sitten ratkaisu voisi olla tämä. Tämä keltainen öljy. Ehkä sitä vain kokeilee. Mitä siinä voi menettää.

Onko oliiviöljy hyväksi iholle?

Oliiviöljy ei kosteuta ihoa tehokkaasti, ja sillä voi olla jopa kuivattavia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan se ei ole optimaalinen valinta ihonhoitoon. Auringonkukkaöljy sen sijaan kosteuttaa ihoa ja on parempi vaihtoehto. Oliiviöljy soveltuu parhaiten ruoanlaittoon.

Joo, toi oliiviöljyn hehkutus ihonhoidossa on ollut pientä harhaanjohtamista. Mieti, kuinka usein luotamme intuitioon tai perimätietoon, vaikka todellisuus onkin toinen. Iho on monimutkainen organismi, ja sen kemian ymmärtäminen vaatii joskus syvempää pureutumista kuin pelkkä "se tuntuu hyvältä". Aina ei voi vain sumeilematta sipaista jääkaapin sisältöä kasvoille.

Oliiviöljyn koostumus on avainasemassa. Se sisältää runsaasti oleiinihappoa, tyypillisesti 70–80%. Vaikka se tuntuu täyteläiseltä, tämä happo voi itse asiassa häiritä ihon luonnollista lipiditasapainoa ja heikentää ihon suojakerrosta. Se ei siis sitoudu ihoon samalla tavalla kuin vaikkapa linolihappo. Tulos: iho saattaa tuntua aluksi pehmeältä, mutta pidemmällä aikavälillä se voi kuivua. Vähän kuin rakentaisi taloa ilman kunnollisia perustuksia.

Siksi auringonkukkaöljy onkin niin paljon parempi. Sen linolihappopitoisuus on korkea (yli 60%), ja se on ihon luonnollisen suojakerroksen kannalta erittäin tärkeä. Linolihappo tukee ihoa suojaavia keramideja, auttaen pitämään kosteuden sisällä ja estäen haitallisia aineita tunkeutumasta ihoon. Se on ikään kuin ihollesi räätälöity ravintolisä, joka vahvistaa sen omaa puolustuskykyä.

Jos kaapista löytyy muitakin öljyjä, tässä pari, joita voisin harkita ja mitä kannattaa miettiä:

Jojobaöljy: Teknisesti vahaa, ei öljyä. Erittäin samanlaista kuin ihon oma tali, joten se tasapainottaa. Sopii monille, myös rasvoittuvalle iholle. Oma suosikkini, käytän sitä itse meikinpoistoon.
Arganöljy: Hyvä E-vitamiinin lähde, voi olla hyvä antioksidanttina. Sisältää sekä oleiini- että linolihappoa tasapainoisemmin kuin oliiviöljy.
Ruusunmarjaöljy: Tunnetaan sen kyvystä auttaa ihon uusiutumisessa, sisältää paljon A-vitamiinin esiasteita. Erinomainen arpien ja hyperpigmentaation hoitoon.

Loppujen lopuksi on hyvä muistaa, että luonnollinen ei automaattisesti tarkoita parasta tai turvallisinta. Myös luonnonmukaisissa tuotteissa on eroja, ja niiden toiminta perustuu molekyylitasolla vaikuttaviin aineisiin. Se, mikä sopii salaatinkastikkeeksi, ei välttämättä sovi ihon rakennusaineeksi. Terve iho on pohjimmiltaan hyvä strategia, ei pikaratkaisu. Analytiikka voittaa usein mututuntuman.