Mistä nimi saksa tulee?

Mistä nimi Saksa tulee? Historiallinen tausta

Oletko koskaan ihmetellyt, mistä nimi saksa tulee ja miksi suomalaiset käyttävät maasta niin erilaista nimitystä kuin moni muu kansa? Kielen historia kätkee taakseen mielenkiintoisia vaiheita ja muinaisia yhteyksiä. Tutustu tarkemmin siihen, miten tämä tuttu nimi on aikanaan syntynyt osaksi suomen kieltä.

Mistä nimi Saksa tulee?

Suomenkielinen maannimi Saksa juontaa juurensa historiallisesta Saksin alueesta ja siellä asuneesta saksien heimosta. Alkujaan juuri saksi saksan nimi kautta pidettiin tiivistä kauppa- ja kulttuuriyhteyttä Skandinaviaan sekä Suomeen, minkä vuoksi yhden alueen nimi vakiintui tarkoittamaan koko maata.

Tämä on oikeastaan kiehtova kielellinen ilmiö - yhden yksittäisen heimon tai maakunnan nimi laajenee kattamaan koko suuren valtion. Suomessa ei nimittäin tunnettu keskiajalla yhtenäistä Saksan valtiota, koska sellaista ei ollut edes olemassa ennen vuotta 1871. Sen sijaan suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset kohtasivat merireiteillä nimenomaan Pohjois-Saksan rannikolla asuneita sakseja. Kieli on käytännöllinen. Kun merimiehet ja kauppiaat purjehtivat etelään (ja toivat mukanaan suolaa sekä kankaita), he puhuivat menevänsä saksien luo. Ajan myötä tästä vakiintui arkikieleen sana Saksa.

Saksin historiallinen alue ja saksien heimo

Saksi (saksaksi Sachsen) on historiallinen alue nykyisen Saksan pohjois- ja keskiosissa, ja muinaiset saksit olivat germaaniheimo. Juuri tämä rannikkoalue toimi luonnollisena siltana Manner-Euroopan ja Pohjoismaiden välillä vuosisatojen ajan.

Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka suuri vaikutus muinaisilla kauppareiteillä on nykyiseen sanavarastoomme. Saksit asuttivat alun perin saksien heimo rannikkoa ja Elbe-joen alajuoksua, mutta myöhemmin Saksin herttuakunta levittäytyi laajemmalle sisämaahan. Itse olen joskus matkaillessani sekoittanut nykyisen Saksin osavaltion (joka sijaitsee idässä lähellä Tšekin rajaa) ja historiallisen Ala-Saksin. Se on yllättävän yleinen virhe! Rehellisesti sanottuna Saksan sisäinen maantiede ja vanhat ruhtinaskunnat ovat aikamoinen tilkkutäkki, josta on vaikea pysyä kärryillä ilman karttaa.

Miten kauppayhteydet Skandinaviaan loivat nimen?

Keskiajalla Itämeren kauppaa hallitsi saksalaisten kaupunkien perustama Hansaliitto, jonka alukset vierailivat säännöllisesti myös Suomen rannikolla. Kauppiaat puhuivat alasaksan kieltä ja tulivat pääosin Saksin alueelta, mikä juurrutti nimen syvälle suomen kieleen.

Kuvittele 1300-luvun Turku tai Viipuri. Satamaan saapuu suuria koggi-laivoja, joiden lastina on elintärkeää suolaa, mausteita ja hienoja kankaita. Esimerkiksi Turun Aurajokea pitkin nousi keskiajalla vuosittain noin 40 hansakauppiaiden alusta, kun taas pienempään Rauman satamaan niitä saapui kymmenkunta. Minusta tuntuu, että nykypäivänä on vaikea käsittää, miten hallitseva tämä yhteys oli. Suomalaisille nämä kauppiaat olivat yksinkertaisesti sakseja - ja sana saksa tarkoitti suomen vanhassa kielessä jopa yleisesti kauppiasta tai ulkomaalaista porvaria. Mutta tässä piilee yksi yllättävä seikka, jonka moni ohittaa - palaan siihen tarkemmin hieman myöhemmin, kun tarkastelemme muiden maiden tapaa nimetä Saksa.

Miksi Suomessa käytetään eri nimeä kuin muissa kielissä?

Saksan maannimi vaihtelee eri kielissä poikkeuksellisen paljon, koska eri kansat loivat ensikontaktinsa eri saksalaisiin heimoihin. Siinä missä Suomi ja Viro omaksuivat nimen pohjoisilta sakseilta, muut naapurikansat nimesivät maan omien rajanaapuriensa mukaan.

Moni luulee, että suomi on jotenkin outo poikkeus kutsuessaan maata Saksaksi, kun englanniksi se on Germany ja saksaksi Deutschland. Ei pidä paikkaansa. Saksa on itse asiassa yksi maailman eniten eri nimillä kutsutuista valtioista, ja nimitykset jakautuvat karkeasti kuuteen eri pääryhmään alkuperänsä perusteella. Ranskalaiset ja espanjalaiset kohtasivat etelässä alemannien heimon (josta tulevat nimet Allemagne ja Alemania), kun taas slaavilaiset kansat käyttivät nimitystä Niemcy, joka viittasi alun perin mykkiin eli kieltä osaamattomiin muukalaisiin. Meidän saksan maan nimen alkuperä on siis täysin looginen maantieteellinen jatkumo. Naapurimaassamme Virossa maa tunnetaan nimellä Saksamaa.

Saksalaisten heimojen ja nykyisen valtion nimien sekoittuminen

On täysin ymmärrettävää, että nykyinen Saksan liittotasavalta ja muinaiset germaaniheimot menevät arkikielessä helposti sekaisin. Kun puhumme Saksasta, viittaamme 16 osavaltion muodostamaan moderniin valtioon, emme enää pelkkään Saksin maakuntaan.

Tässä on se yllättävä yksityiskohta, johon viittasin aiemmin: sana saksa eliittikauppiaan merkityksessä jäi elämään suomen kieleen paljon pidempään kuin moni arvaakaan. Vielä 1800-luvulla maaseudulla saatettiin puhua miksi saksaa sanotaan saksaksi tai saksanmaasta, vaikka tarkoitettiin yleisesti ulkomaan tavaraa tai kulkukauppiaita. Kieli elää omaa elämäänsä. Ja rehellisesti sanottuna tämä nimien kirjo (Saksa, Saksi, Deutschland, Germania) aiheuttaa edelleen päänvaivaa esimerkiksi kieltenopiskelijoille. Yleinen harhaluulo on myös se, että saksalaiset itse olisivat keksineet nimen Saksa - todellisuudessa he kutsuvat maataan nimellä Deutschland, joka juontaa juurensa muinaisyläsaksan sanasta diutisc (tarkoittaen kansaa tai kansankielistä).

Saksan eri nimitykset maailmalla ja niiden alkuperä

Saksa / Saksamaa (Suomi, Viro)

- Sana tarkoitti vanhassa suomessa myös yleisesti kauppiasta

- Tiivis Itämeren merenkulku ja Hansaliiton kauppayhteydet Pohjoismaihin

- Pohjois-Saksan rannikolla asunut saksien heimo ja Saksin historiallinen alue

Deutschland / Tyskland (Saksa, Ruotsi, Tanska)

- Saksalaisten itsensä käyttämä virallinen maannimi

- Saksankielisten oma tapa erottaa kansankieli latinasta

- Muinaisgermaaninen sana diutisc, joka tarkoittaa kansaa tai kansan kieltä

Germany / Germania (Englanti, Italia)

- Laajimmalle levinnyt kansainvälinen nimitys

- Rooman valtakunnan rajanaapureina asuneet germaaniheimot Rein-joen itäpuolella

- Roomalaisten ja Julius Caesarin käyttämä latinalainen nimitys Germania

Allemagne / Alemania (Ranska, Espanja)

- Käytössä laajasti romaanisissa kielissä sekä turkissa (Almanya)

- Suora maantieteellinen naapuruus ja rajakahakat Länsi-Euroopassa

- Lounais-Saksassa ja Sveitsin rajalla asunut alemannien heimoliitto

Kieliharrastaja Mikon sekaannus Dresdenin matkalla

Tamperelainen historianopiskelija Mikko suunnitteli kesälomamatkaa Saksaan ja halusi vierailla nimenomaan siinä historiallisessa Saksissa, josta Suomen maannimi on peräisin. Hän varasi lennot ja hotellin Dresdeniin, joka on nykyisen Saksin osavaltion pääkaupunki.

Perille päästyään ja paikallismuseoita kierrellessään Mikko hämmentyi täysin, sillä Dresden sijaitsee kaukana sisämaassa Tšekin rajalla ilman minkäänlaista yhteyttä Pohjanmereen tai Itämeren rannikkoon. Hän luuli tehneensä pahan virheen matkasuunnitelmassaan ja tunsi olonsa hieman hölmöksi.

Keskusteltuaan paikallisen oppaan kanssa Mikko oivalsi, että historiallinen Saksin herttuakunta sijaitsi alun perin pohjoisempana rannikolla (nykyisen Ala-Saksin alueella), mutta nimi siirtyi vuosisatojen kuluessa dynastiavaihdosten myötä kaakkoon kohti Dresdeniä.

Matka ei mennyt hukkaan, vaan Mikko oppi konkreettisesti erottamaan rannikon muinaiset saksit ja nykyisen itäisen Saksin osavaltion toisistaan, mikä auttoi häntä myös syksyn historian tentissä.