Mitä on ehdonalainen?

Mitä on ehdonalainen? Rangaistuksen raukeaminen

Termi mitä on ehdonalainen aiheuttaa arkikielessä sekaannusta, sillä puhekielessä sanaa käytetään usein harhaanjohtavasti. Oikeiden säädösten ja lakitermien ymmärtäminen auttaa hahmottamaan rangaistusmuotojen todelliset oikeusvaikutukset. Virheellisten käsitysten välttäminen ehkäisee vakavia oikeudellisia seuraamuksia ja auttaa suojautumaan taloudellisilta menetyksiltä.

Mitä on ehdonalainen ja mitä ehdollinen vankeus tarkoittaa?

Puhekielessä sanaa ehdonalainen käytetään usein harhaanjohtavasti, sillä se voi tarkoittaa kahta täysin eri asiaa Suomen oikeusjärjestelmässä. Kun tekijä tuomitaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen, tarkoittaa se, että rangaistuksen täytäntöönpanoa lykätään koeajaksi. Ehdollinen vankeus tarkoittaa siis sitä, että tuomittu ei joudu vankilaan, vaan 1-3 vuoden pituiselle koeajalle. ^[1]

Harvoin oikeustermi aiheuttaa yhtä paljon sekaannusta arkikielessä kuin juuri tämä sanapari. Enintään kahden vuoden mittainen vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisen vankeuden koeaika huomioiden ehdollisena, mikä toimii eräänlaisena vakavana varoituksena ensikertalaiselle tai lievemmistä rikoksista tuomitulle.^[2] Jos koeaika kuluu ilman uusia vakavia rikoksia, varsinainen vankeusrangaistus raukeaa kokonaan. Mutta pelissä on yksi kriittinen väärinkäsitys - joka koskee koeajan rikkomista ja vankilaan joutumista - ja palaan siihen tarkemmin seuraamuksia käsittelevässä osiossa.

Olen seurannut lukuisia rikosprosesseja sivusta ja huomannut saman kaavan toistuvan kerta toisensa jälkeen. Tuomittu huokaisee helpotuksesta salissa kuullessaan sanat ehdollinen vankeus, koska vankilan ovet eivät sulkeudu selän takana. Käsien tärinä lakkaa, mutta samalla unohtuu helposti, että kyseessä on silti aito vankeustuomio merkintöineen.

Ehdollisen vankeuden koeaika ja sen pituus

Ehdollisen vankeuden koeaika on rikoslain mukaan vähintään yksi vuosi ja enintään kolme vuotta.^[3] Koeaika alkaa kulua heti tuomion julistamisesta tai antamisesta käräjäoikeudessa, ei siis vasta tuomion tultua lainvoimaiseksi.

Koeajan tarkka pituus ei suoraan riipu tuomitun vankeusrangaistuksen kuukausimäärästä, vaikka teon vakavuus toki painaa tuomioistuimen vaakakupissa. Käytännössä tuomioistuin määrää usein noin puolentoista tai kahden vuoden koeajan tavanomaisissa rikoksissa, kun taas täyttä kolmen vuoden maksimia käytetään vakavammissa tapauksissa. Yksi yleinen harhaluulo on, että koeaika alkaisi vasta valitusajan päätyttyä. Näin ei ole.

Moni luulee virheellisesti, että tuomiosta valittaminen hovioikeuteen pysäyttää koeajan kulumisen. Todellisuudessa kello tikittää heti käräjäoikeuden päätöspäivästä lähtien, ellei ylempi tuomioistuin myöhemmin muuta ratkaisua.

Mitä tapahtuu jos rikkoo ehdonalaisen koeajalla?

Moni olettaa, että yksikin ylinopeussakko koeajalla vie tuomitun suoraan vankilaan, mutta laki toimii toisin. Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön vain silloin, jos tuomittu tekee koeaikana uuden rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen.

Tässä kohtaa palataan aiemmin mainitsemaani kriittiseen väärinkäsitykseen: sakkorangaistukseen tai uuteen ehdolliseen vankeuteen johtava rikos ei koskaan laukaise vanhaa ehdollista tuomiota vankilassa istuttavaksi. Lisäksi täytäntöönpanomääräys ei ole automaattinen edes uuden ehdottoman vankeuden kohdalla. Tuomioistuin punnitsee rikosten samankaltaisuutta sekä sitä, tehtiinkö uusi rikos koeajan alussa vai lopussa, ja syyte uudesta teosta on nostettava viimeistään vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Oheisseuraamukset: sakko, yhdyskuntapalvelu ja valvonta

Pelkkä ehdollinen vankeus koetaan joskus liian lieväksi seuraamukseksi teon vakavuuteen nähden, joten tuomioistuin voi liittää siihen tuntuvia oheisseuraamuksia. Yleisin lisärangaistus on oheissakko, joka on maksettava normaalisti rahana, vaikka itse vankeus on ehdollinen.

Jos tuomittu ehdollinen vankeus on pituudeltaan kahdeksan kuukautta tai enemmän, oheisseuraamukseksi voidaan määrätä 14-120 tuntia yhdyskuntapalvelua. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt (ja tietyin edellytyksin myös aikuinen rikoksenuusija) voidaan lisäksi määrätä Rikosseuraamuslaitoksen ehdollinen vankeusrangaistus rikosrekisteri valvontaan yhden vuoden ja kolmen kuukauden ajaksi. V^[5] alvontatapaamisten toistuva laiminlyönti voi johtaa pahimmillaan valvonta-ajan muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi.

Ehdollinen vankeusrangaistus ja rikosrekisteri

Ehdollisesta vankeusrangaistuksesta jäälaina aina merkintä rikosrekisteriin, mutta merkintä ei ole elinikäinen. Rikosrekisterilain mukaan tiedot ehdollisesta vankeudesta sekä sen oheisseuraamuksista poistetaan rikosrekisteristä viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä. ^[6]

Kannattaa huomata tärkeä yksityiskohta: rikosrekisterimerkintä säilyy pidempään kuin varsinainen 1-3 vuoden koeaika. Jos henkilö syyllistyy tänä viiden vuoden aikana uuteen rikokseen, josta seuraa rikosrekisteriin merkittävä rangaistus, vanhakaan merkintä ei poistu ennen kuin viimeisimmän tuomion poistoaika on kulunut umpeen. Käytännössä merkintä näkyy esimerkiksi lasten kanssa työskenteleviltä vaadittavassa rikostaustaotteessa sekä turvallisuusselvityksissä, mikä voi rajoittaa työllistymistä tietyille aloille.

Olen kuullut monen katuvan huolimattomuuttaan juuri siinä vaiheessa, kun unelmatyöpaikka kaatuu kolme vuotta vanhaan tuomioon, jonka he luulivat jo unohtuneen koeajan päätyttyä. Rehellisesti sanottuna se on monelle kovempi rangaistus kuin itse oikeudenkäynti. Viisi vuotta tuntuu pitkältä ajalta työmarkkinoilla.

Ehdollinen vankeus vs. ehdonalainen vapaus

Ehdollinen vankeus

- Vähintään 1 vuosi ja enintään 3 vuotta tuomion antamisesta.

- Tuomittu ei joudu vankilaan lainkaan, vaan suorittaa koeajan vapaudessa.

- Tuomioistuin määrää suoraan oikeudenkäynnissä enintään kahden vuoden vankeustuomion yhteydessä.

- Voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön vankilassa, jos tekee uuden ehdottomaan vankeuteen johtavan rikoksen.

Ehdonalainen vapaus

- Suorittamatta jääneen jäännösrangaistuksen mittainen, kuitenkin enintään 3 vuotta.

- Tuomittu on jo ollut vankilassa ja pääsee suorittamaan jäännösrangaistuksen vapaudessa.

- Koittaa sen jälkeen, kun vanki on suorittanut määräosan ehdottomasta vankeusrangaistuksestaan vankilassa.

- Jäännösrangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi uuden rikoksen tai törkeän valvontarikkomuksen vuoksi.

Koeajan väärinymmärrys ja uuden rikoksen seuraukset

Tamperelainen 26-vuotias Mikko tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja kahden vuoden koeajalle. Mikko luuli päässeensä pelkällä säikähdyksellä eikä miettinyt tuomion ehtoja sen tarkemmin.

Puoli vuotta myöhemmin Mikko sai sakot näpistyksestä ja joutui paniikkiin, sillä hän uskoi joutuvansa suoraan vankilaan istumaan neljän kuukauden tuomiotaan. Hän valvoi öitä murehtien työpaikkansa menettämistä ja vankilatuomiota.

Oikeusaputoimistossa Mikolle selvisi, ettei sakkorangaistukseen johtava rikos voi laukaista ehdollisen vankeuden täytäntöönpanoa. Vain uusi, ehdottomaan vankeuteen johtava rikos olisi voinut muuttaa aiemman tuomion ehdottomaksi.

Tapaus opetti Mikolle, miten ehdollinen vankeus toimii käytännössä: koeaika jatkui normaalisti loppuun ilman vankilareissua, mutta rikosrekisterimerkintä pysyi voimassa täydet viisi vuotta tuomiopäivästä.