Saako leski puolet vainajan omaisuudesta?

Lesken perintöoikeus: Kuuluuko puolet edesmenneen puolison omaisuudesta?

Se on niin yleinen harhaluulo, että leski perii aina puolet. Oon nähnyt tämän ihan lähipiirissä, kun kaverini Annan isä kuoli viime keväänä. Heillä oli lapsia, joten äiti ei perinytkään isän osuutta omaisuudesta, vaan lapset perivät.

Leskelle jäi kuitenkin oikeus asua heidän yhteisessä kodissaan Espoon Tapiolassa elämänsä loppuun asti. Se on se hallintaoikeus. Mutta omistajana isän puolikkaalle olivatkin nyt lapset. Tämä tuli monelle yllätyksenä, myös Annan äidille itselleen.

Mutta jos lapsia ei oo, tilanne on ihan toinen. Silloin leski perii kaiken. Koko potin, ellei vainajalla ollut testamenttia, jossa määrätään toisin. Se on iso ero.

Testamentilla koko homman voi kääntää päälaelleen. Mun eno teki testamentin, jossa hän jätti omaisuutensa veljelleen, vaikka oli naimisissa. Ja se oli ihan laillista. Leskellä ei ole samanlaista lakiosaoikeutta kuin lapsilla on, joten hän jäi ilman perintöä. Se tuntui todella karulta.

Tämän takia käytiin Annan kanssa lakimiehen puheilla Helsingin Kampissa tammikuussa 2023 ihan vain selventämässä asioita hänen äitinsä tulevaisuuden varalle. Se tunnin konsultaatio maksoi 250 euroa, mutta selkeytti kaiken.

Eli ei, leski ei automaattisesti saa puolta. Lasten olemassaolo muuttaa kaiken, ja testamentilla voi ohittaa lesken perintöoikeuden kokonaan. Se on raaka fakta, jonka tajusin vasta kun näin sen tapahtuvan ihan vierestä.

Saako leski käyttää kuolinpesän varoja?

Leski saa käyttää kuolinpesän varoja. Se on ihan normaalia.

• Hallintaoikeus on avainasemassa. Leski saa käyttää vainajan omaisuutta.
• Myllytys siitä, että ei saa myydä tai luovuttaa. Se on totta. Myyntiin tarvitaan lupaa.
• Kaikkien pesän osakkaiden suostumus on vaatimus. Sellainen byrokratia.
• Leski saa myös tuoton omaisuudesta. Korkotulot, vuokrat. Sitä voi hyödyntää.

Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että tämä koskee yleensä ensisijaisesti sitä omaisuutta, johon leskellä on avio-oikeus. Jos ei ollut avio-oikeutta, tilanne voi olla hieman erilainen ja riippuu testamentista tai muista järjestelyistä. Mutta perustilanne on tuo. Ei tässä mitään rakettitiedettä ole. Tavallista elämää kuoleman jälkeen.

Saako leski puolet?

"Saako leski puolet?" No sehän riippuu, onko papereita laitettu kuntoon vai eletty sellaista uhkarohkeaa "eihän meillä mitään tapahdu" -elämää. Leski saa periaatteessa puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Eli jos ukko tai akka rykäisi ennenaikaisesti, niin puolet siitä, mitä on säästössä ja veloista maksettu, voi teoriassa päätyä lesken kouraan. Tuntuu melkein kuin loton päävoitto, jos toinen on ollut taitava säästäjä ja sinä vähän... no, vähemmän taitava.

Mutta hei, ei tämä ole mikään kiveen hakattu jumalan sana! Avio-oikeus ei ole mikään ehdoton oikeus, se kun voidaan pyyhkiä pois kuin tuhru paperista – tai ainakin kutistaa – sellaisella maagisella lappusella kuin avioehto. Se voi olla kuin taikasauva, joka sulkee avio-oikeuden joko kokonaan, niin ettei leski saa penniäkään toisen pottua, tai sitten osittain. Ajattele, joku on saattanut piilottaa sinun osuutesi vaikka mökin multapenkkiin, ja avioehto takaa, ettei kukaan pääse sitä tonkimaan! Tai sitten se vain estää sinua tunkemasta kättä toisen tilipussiin.

Miten se puolet sitten lasketaan? Ei se ole kuin marketin alennuskori, josta nappaa summamutikassa jotain. Laskukaava on yksinkertainen kuin pyykinpesu: kaikki varallisuus, miinus kaikki velat. Siitä jää se ihana "säästö", josta leski sitten sen puolikkaan nappaa, jos ei avioehdolla ole asiaa muuhun kuosiin väännetty. Kuvittele, että toinen on kerännyt elämänsä aikana kokoelman vanhoja maitopurkkeja, ja toinen kultaharkkoja. Kun velat on vähennetty, kokoelmien arvo lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia.

Se avioehto on muuten kumma peli. Meinaan, eihän sitä kukaan haluaisi tehdä, sehän tuntuu ihan kuin valelisi bensaa avioliiton alkutulille! Mutta tosiasiassa se voi pelastaa monta päänahkaa myöhemmin. Varsinkin jos toisella on miljoonia mökeissään ja toisella vain velkaa opiskeluajoilta – tai toisinpäin! Sitten kuollessaan toinen ei peri kaikkea, vaan voi esimerkiksi turvata omien lastensa tulevaisuuden, jos ne ovat edellisestä liitosta. Tai varmistaa, että oma perintö pysyy siellä, missä on tarkoitettu.

Ja muuten, vaikka avioehto olisikin poistanut avio-oikeuden kokonaan, leskeä ei heitetä kadulle heti. Siellä on nimittäin sellainen juttu kuin lesken asumissuoja. Eli vaikka kaikki omaisuus menisi perillisille, leski saa silti jäädä asumaan yhteiseen kotiin, ellei sitten kuolleen puolison rintaperillisillä ole omaa, pakottavaa tarvetta päästä siihen kotiin asumaan. Se on vähän niin kuin viimeinen oljenkorsi, ettei leski joudu heti telttaan yöpymään.

Yhteenveto lesken oikeuksista avio-oikeuden perusteella:

• Leskellä on oikeus puoleen puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä.
• Säästö tarkoittaa varallisuutta vähennettynä veloilla.
• Avio-oikeus ei ole ehdoton, ja sen voi sulkea pois tai rajoittaa avioehdolla.
• Vaikka avioehto poistaisi avio-oikeuden, leskellä on usein asumissuoja yhteisessä kodissa.