Mitä stressi tekee elimistölle?

Mitä stressi tekee elimistölle: Lyhytaikainen vs pitkäaikainen

Tieto siitä, mitä stressi tekee elimistölle, auttaa tunnistamaan oman kehon lähettämät tärkeät vaaramerkit riittävän ajoissa. Huomaamatta jäävä ylikuormitus heikentää fyysistä terveyttä, kuluttaa elintärkeitä voimavaroja ja asettaa kehon poikkeustilaan, jolla on vakavia seurauksia arjessa. Ota tarkasti selvää tästä fysiologisesta ilmiöstä ja suojele omaa terveyttäsi tehokkaasti.

Mitä stressi tekee elimistölle ja kehon hälytystilalle?

Stressi nostaa elimistön vireystilaa ja käynnistää hälytystilan, joka valmistaa kehon taistelemaan tai pakenemaan. Tähän ilmiöön liittyy monia eri tekijöitä, eikä kyse ole pelkästään yhdestä yksittäisestä syystä tai seurauksesta. Kehon reaktiot vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä lyhytaikainen vai pitkäaikainen kuormitus.

Naisilla ja miehillä fyysiset vasteet voivat vaihdella jonkin verran, mutta biologinen perusta säilyy samana. Stressihormonit, kuten kortisoli ja adrenaaliini, tulvivat vereen ja laittavat koko järjestelmän varuilleen.

Lyhytaikainen vs. pitkäaikainen stressi

Lyhytaikainen mitä stressi tekee elimistölle parantaa tilapäisesti suorituskykyä eikä yleensä ole vaarallista. Se auttaa meitä suoriutumaan tiukoista tilanteista. Pitkäaikainen stressi vaikutukset elimistöön sen sijaan pitittää elimistön hälytystilaa, mikä kuluttaa voimavaroja ja voi olla haitallista. Ajan myötä tämä jatkuva tila alkaa rapauttaa elimistön eri järjestelmiä.

Fyysiset vaikutukset elimistöön ja eri elinjärjestelmiin

Kun keho elää jatkuvassa paineessa, oireet alkavat näkyä ympäri kehoa. Sydän ja verenkierto reagoivat stressi nostaa sykettä ja verenpainetta sekä aiheuttamaansa sydämentykytyksiä. Lihakset puolestaan lisäävät jännitystään erityisesti niskan ja hartioiden alueella, mikä voi johtaa päänsärkyyn ja selkävaivoihin.

Vatsa, vastustuskyky ja aineenvaihdunta

Vatsa ja suolasto kärsivät myös; stressi aiheuttaa pahoinvointia, vatsavaivoja ja muutoksia ruokahalussa. Vastustuskyky heikkenee ja tulehdustekijät lisääntyvät, mikä altistaa flunssille ja aiheuttaa helposti ikävän flunssakierteen. Aineenvaihdunta ja paino ottavat osumaa, sillä jatkuva kuormitus vaikeuttaa painonhallintaa. Lisäksi stressin fyysiset oireet kehon hälytystila nostavat päätään monina muina oireina, kuten huimauksena, runsaana hikoiluna, tihentyneenä virtsaamisen tarpeena ja iho-oireina.

Miten stressi vaikuttaa mieleen ja uneen?

Miten stressi vaikuttaa kehoon heijastuu suoraan myös psyykkiseen hyvinvointiin ja unen laatuun. Aivot käyvät ylikierroksilla, mikä vaikeuttaa nukahtamista ja katkaisee yöunia. Tämä luo noidankehän, jossa huonosti nukuttu yö lisää seuraavan päivän stressiä.

Tilanteen purkamiseksi on tärkeää löytää omat keinonsa palautumiseen, olipa kyseessä liikunta, luonnossa liikkuminen tai riittävä lepo.

Lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen stressin fysiologiset erot

Stressi vaikuttaa kehoon eri tavoin sen kestosta riippuen. Taulukossa on eritelty nämä keskeiset erot.

Lyhytaikainen stressi

- Ei yleensä vaarallinen elimistölle

- Parantaa tilapäisesti suorituskykyä ja valppautta

- Kestää vain hetken tai muutaman tunnin

Pitkäaikainen stressi

- Aiheuttaa haitallisen hälytystilan pitkittymisen

- Kuluttaa voimavaroja ja heikentää toimintakykyä

- Kestää viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia

Matin kokemus pitkittyneestä työstressistä

Matti, 35-vuotias helsinkiläinen projekti-insinööri, huomasi kärsivänsä pitkittyneestä kiireestä ja kovasta paineesta töissä. Aluksi hän piti oireita vain normaaliin arkeen kuuluvana väsymyksenä.

Pian niska ja hartiat muuttuivat kivikoviksi, ja öiset herätykset sydämentykytyksiin alkoivat yleistyä. Matti yritti vain purra hammasta yhteen.

Tilanne kärjistyi, kun flunssakierre vaivasi kuukaudesta toiseen eikä painonhallintaan liittyvä turvotus ottanut laantuakseen. Hän tajusi, että keho oli jatkuvassa hälytystilassa.

Muutettuaan työtahtiaan ja otettuaan tauot vakavasti Matti huomasi fyysisten oireiden vähitellen helpottavan muutaman viikon kuluessa.