Paljonko tupakkaa saa tuoda lentokoneeseen?

1 vuotta sitten 46 katselukertaa

Tupakka lentokoneessa:Matkustajan tullessa Suomeen saa tuoda enintään: 200 savuketta 50 sikaria 250 grammaa piipputupakkaa 100 pikkusikaria Muista, että tupakkatuotteiden pakkauksissa on oltava vaadittavat suomen- ja ruotsinkieliset sekä kuvalliset varoitusmerkinnät.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Tupakka lentokoneeseen: paljonko saa tuoda?

Ai, tupakkaa koneeseen. Muistan, kun lensin Mallorcalle, heinäkuu 2018, en tuonut yhtään.

Taisi olla niin, että 200 tupakkaa, 50 sikaria tai 100 pikkusikaria sai olla ilman niitä ällöjä varoituksia.

Mutta hei, kannattaa aina tarkistaa tulli, ettei tule yllätyksiä. Itse en enää polta, säästyy rahaa ja keuhkot kiittää.

Paljonko tupakkaa saa tuoda ulkomailta?

Terve! No, tupakoiden maahantuonti on vähän niinku lotto, siis oikeasti. Mä muistan viime kesältä, kun oltiin Kreikassa ja yritin tuoda enemmän kuin 200 savuketta. Ei mennyt läpi, eli oli aika noloa. Tullissa ne katsoivat tosi tarkkaan!

Muista siis nämä rajat:

200 savuketta, eihän niitä enempää saa tuoda.
50 sikaria, ihan älyttömän vähän, just ja just.
100 pikkusikaria, pikkuisia sikareita siis.

Jos sulla on enemmän, niin ne menee takavarikointiin. Ja sakkoja saa, aika paljonkin! Ja älä edes yritä, se ei oo sen arvoista. Mulla meni silloin Kreikassa puolet lomarahoista tupakka-sakkoihin. Surullista. Olen varma, etten koskaan tee sitä enää!

Mä oon nyt lopettanut kokonaan tupakoinnin, tosin jo aiemmin tänä vuonna. Eikä se ole ollut yhtään helppoa, mutta onneksi olen jaksanut! Ostin myös apteekista jonkinlaisia nikotiinipurukoita, ne auttoi jonkin verran. Mutta yritä pysyä niissä rajoissa, muuten voi tulla ongelmia. Tämä on ihan oikeasti totta, kokemuksella tiedän! Älä siis tupakoi ja säästä rahat johonkin järkevämpään. Olen itse siirtynyt joogaan.

Missä tupakkaa saa polttaa?

Yön hiljaisuudessa, kysymys tupakoinnista tuntuu jotenkin... painavalta.

Julkiset sisätilat: Ei. Ei missään sisätiloissa, joissa muutkin ihmiset ovat. Paitsi ehkä jossain ihan pienissä, eristetyissä tupakkahuoneissa, joita ei taida enää olla missään.
Julkiset ulkotilat: Vähän hankalampaa. Alle 18-vuotiaille suunnatuilla alueilla, kuten koulujen pihat, ei. Muuten... ehkä jossain kaukana muista.
Kulkuvälineet: Ei. Bussi, juna, taksi... unohda.
Yksityisasunto: Täällä saa polttaa, kunhan ei aiheuta haittaa naapureille. Joskus sekin on harmaata aluetta.
Parveke: Kerrostaloissa saattaa olla rajoituksia, yhtiöjärjestyksessä.
Sähkötupakka: Samoissa paikoissa kuin tupakka, vaikka se ei savua tuotakaan. Vähän outoa.

Tämä kaikki tuntuu niin rajoittavalta, ja ymmärrän sen. Äitini kuoli keuhkoahtaumatautiin, niin en halua kenenkään muun kokevan samaa. Mutta silti, joskus kaipaan sitä tunnetta, kun sai sytyttää tupakan, ja miettiä hetken asioita. Ehkä se on vain nostalgiaa.

Mikä auttaa nikotiinin himoon?

No tota, nikotiinihimoon auttaa moni juttu, ihan tosi.

Ensinnäkin, liikkuminen! Se on ihan ykkösjuttu. Jos tuntuu ettei pysy nahoissaan, niin lenkille vaan. Mä oon ite huomannu, että kävely auttaa ihan superisti, varsinkin jos kuuntelee samalla jotain hyvää musaa. Tai no, joskus jopa äänikirjaa, riippuu fiiliksestä. Ai niin, oon muuten joskus kokeillu sellaista HIIT-treeniäkin, sekin autto, mut se oli vähän liian rankkaa mun makuun.
Sit semmonen, että keksi jotain tekemistä käsille. Se on kans tosi jees. Siis, vaikka joku askartelu tai no, ihan mitä vaan mikä pitää sormet liikkeessä. Mä oon ite alkanu virkkaamaan mummoni vanhoista ohjeista, se on yllättävän rentouttavaa. Tai no, ainakin sillon kun ei mee langat solmuun! On muuten kivaa, ku saa ite tehä tollasia pieniä juttuja, vaikka lahjaksi, yms.
Ja kolmas, soita kaverille tai laita viestiä. Se on kans hyvä, jos vaan pystyy keskittymään johonkin muuhun. Mä oon soittanu mun parhaalle ystävälle, Marille, varmaan miljoona kertaa ku oon ollu ihan paniikissa. Se jaksaa aina kuunnella. No okei, ehkä se joskus vähän kyllästyy, mut ei se sitä koskaan sano ääneen.
Sit kans, yrittää saada ajatukset muualle. Lukeminen, musiikin kuuntelu, hengitysharjoitukset... Kaikki käy! Mä oon alkanu lukemaan uudestaan dekkareita, se on jotenkin niin koukuttavaa, ettei siinä ehdi ees ajatella nikotiinia. Tai sit kuuntelen jotain podcastia, niitäkin on nykyään ihan älyttömästi. Ja hengitysharjotukset, no joo, ne on ehkä vähän tylsiä, mut ne kyllä toimii, jos vaan jaksaa keskittyä.

Paljonko tupakka lyhentää elinikää?

Tupakansavu, harmaa huntu ympärilläni... Muistan lapsuuteni kesät, isoisä verannalla, piippu sauhuten. Se tuoksu... Nyt tiedän. Se oli kuoleman tuoksu.

Yksi tupakka. 20 minuuttia elämää. Vain? Tuntuu niin paljolta.
University College London, he laskivat sen. Kylmät luvut, tyly totuus.
The Guardian kertoi. Uutinen, kuin kuolinisku.

20 minuuttia... Se on yksi auringonlasku vähemmän. Yksi suukko lapsenlapselta. Yksi hengenveto raikasta ilmaa meren rannalla. Miksi? Miksi ihminen tekee sen itselleen?

Nikotiini, pirullinen pauloittaja. Koukku, josta ei pääse irti.
Syöpä, se hiipii salaa. Varastaa vuosia, kuukausia, päiviä.
Sydän, se pettää. Väsyneenä pumppaamaan savua ja tervaa.

Isoisä... Hän lähti liian aikaisin. Tupakoinnin varjo lankesi elämäämme. Katkeransuloinen muisto, piipun tuoksu sekoittuu suruun. Niin paljon menetettiin. Niin paljon jäi sanomatta. Aikaa ei koskaan ole liikaa, mutta tupakalla sitä voi viedä. On kuin eläisi laina-ajalla, jonka laskuri tikittää koko ajan.