Pitääkö matkailuvaunu vakuuttaa?

Pitääkö asuntovaunussa olla vakuutus?

Tämä on taas näitä öitä. Kun miettii kaikkea, mitä pitää hoitaa. Asuntovaunukin seisoo tuolla pihassa. Se on vain esine, mutta silti siihen liittyy niin paljon muistoja. Ja vastuuta.

Se vakuutusasia on yksi niistä. Aina se pyörii mielessä. Onko kaikki kunnossa, jos jotain sattuu. Se tuntuu niin monimutkaiselta, vaikka ei sen pitäisi olla.

Asuntovaunulla on oltava lakisääteinen liikennevakuutus. Se on pakko. Se kattaa ne vahingot, joita aiheutat muille liikenteessä. Jos perä osuu toisen autoon parkkipaikalla, tämä vakuutus korvaa sen toisen auton korjauksen. Ei sinun vaunusi vaurioita. Ei ikinä.

• Lakisääteinen liikennevakuutus: Pakollinen kaikille rekisteröidyille matkailuvaunuille. Korvaa vastapuolelle aiheutuneet henkilö- ja omaisuusvahingot.
• Vapaaehtoinen kaskovakuutus: Tunnetaan myös nimellä asuntovaunun vakuutus tai matkailuvaunun vakuutus. Korvaa omalle vaunulle sattuneita vahinkoja.

Sitten on se kasko. Se vapaaehtoinen. Se on se, joka pelastaa sut, kun itse mokaa. Tai kun luonto iskee. Muistan sen yhden kerran, kun myrsky melkein repi markiisin irti. Silloin sitä mietti, että mitä jos.

Kasko korvaa oman asuntovaunusi vahingot. Jos itse peruutat sen puuhun tai jos joku murtautuu sisään ja rikkoo paikkoja. Tai jos tulee raekuuron ja katto on täynnä lommoja. Sitä varten se on.

Kaskoja on erilaisia. Laajoja ja suppeita. Se riippuu niin paljon siitä, mitä haluaa.

• Törmäysvakuutus: Korvaa kolarivahingot, kun itse olet syyllinen.
• Palo- ja varkausvakuutus: Nimensä mukainen.
• Ilkivaltavakuutus: Jos joku tahallaan rikkoo vaunusi.
• Luonnonilmiövakuutus: Myrskyn tai raekuuron aiheuttamat tuhot.

Aina sitä miettii, että säästäisikö, mutta sitten kun jotain käy... niin. Sitten on myöhäistä. Se on outo tunne, maksaa jostain, mitä ei toivo koskaan tarvitsevansa. Mutta kai se on se mielenrauha.

Mitä asuntovaunun kasko korvaa?

Se oli viime kesä, aurinko porotti ihanasti heinäkuun helteessä. Olimme juuri parkkeeranneet matkailuauton (tai siis silloisen "leiriytyjän") syrjäiselle parkkipaikalle Lapissa, erään järven rannalle. Kaikki tuntui täydelliseltä.

Mutta sitten, yöllä, heräsin siihen että sisällä oli jotenkin pimeää. Aivan liian pimeää. Ja kylmää. Nousin ylös ja tajusin heti – yövalo oli tippunut ja rikki, ja koko yövalon järjestelmä oli sammunut. Paniikki alkoi hiipiä.

No, onneksi oli kasko. Sitten kun tajusin että se ei ollutkaan niin iso juttu, niin ei se haitannut. Kasko korvasi sen.

Siitä jäi vähän sellainen jälkimaku, että kasko on aika tärkeä. Ei se koskaan tiedä mitä sattuu.

• Varkaus: jos joku vie jotain arvokasta autosta.
• Palovahinko: vaikka joku syttyisi vahingossa tuleen.
• Räjähdys: sama kuin palo, mutta nopeampi.
• Luonnonilmiöt: kuten salama tai tulva, jos ne osuu kohdalle.
• Vandalismista aiheutuneet vahingot: joku hakkaa auton rikki.

Sekä Isokasko että Osakasko kattavat näitä. Isokasko on se laajempi, Osakasko taas vähän suppeampi. Valitsin silloin sen laajemman, varmuuden vuoksi.

Joten joo, kasko on kyllä ihan hyvä juttu. Ei kannata jättää pois, varsinkaan jos matkustelee paljon.

Saako matkailuvaunua vetää B-kortilla?

Joo, B-kortilla saa vetää matkailuvaunua, mutta tietyin ehdoin, tietenkin. Se ei oo ihan niin simppeli juttu, että mikä tahansa vaunu menee katsastuksesta läpi tai mitä vaan saa kytkeä perään. On nimittäin pari juttua, mitkä pitää muistaa.

Eli joo, sun autolla, jos se on henkilöauto ja sulla on B-luokan ajokortti, sä voit vetää peräkärryä tai matkailuvaunua. Se menee niin, että perävaunun kokonaismassa saa olla se maksimissaan 750 kiloa. Mutta! Tärkeempää on se yhdistelmän kokonaismassa. Eli sun auton ja sen vaunun yhdistetty paino. Se ei saa ylittää 4250 kiloa, jos vedät sitä alle 750 kilon vaunua.

Mutta hei, jos se sun vaunu on vähän painavampi, eli yli 750 kiloa, silloin on toinen sääntö. Silloin koko yhdistelmän, eli auton ja vaunun yhteispaino saa olla vaan se 3500 kiloa. Eli täytyy tarkistaa se oman auton kokonaismassa ja sitten se vaunun kokonaismassa. Ja kyllä, ne lukee auton papereissa ja vaunussa.

Eli tiivistettynä:

• Alle 750 kg painava perävaunu: Auton ja vaunun yhdistelmän kokonaismassa korkeintaan 4250 kg.
• Yli 750 kg painava perävaunu: Koko yhdistelmän kokonaismassa korkeintaan 3500 kg.

Kannattaa aina tarkistaa ne auton tekniset tiedot ja se vaunun paino, ettei tuu yllätyksiä rajalla tai katsastuksessa. Jotkut isommat asuntovaunut, ne saattaa helposti ylittää sen 3500 kiloa yhdistettynä vaikka pienenpiin autoihin. Niihin tarvitaan sit toinen kortti, kuten BE.

Saako asuntovaunun tehdä itse?

Rakentaa saa. Omat kädet, omat säännöt. Paitsi ne viralliset.

• Itse tehty: Vaunu, rekka, sama juttu. Työkalut esiin.
• Rekisteröinti: Tässä se kiemura. Vaatimukset täytettävä. Muuten ei tielle.

Ajattele. Jos itse teet jotain, on se enemmän sinua. Enemmän kuin valmis, massatuotettu. Jotain omaa. Vaatii pientä vaivaa, mutta lopputulos on sinun. Ei jonkun muun. Se on se pointti. Tai ainakin yksi niistä.

Mitä asuntovaunun katsastuksessa tarkastetaan?

Asuntovaunun katsastuksessa tarkastetaan vetopää, aisa, jarrut, valot, renkaat, alusta ja kaasulaitteet. Katsastuksen tarkoitus on varmistaa, että asuntovaunu täyttää tieliikennelain vaatimukset.

Mitäs siinä asuntovaunun katsastuksessa sitten syynätään? No, se on vähän niinku lääkärintarkastus sille sun liikkuvalle kesämökille, mutta ilman sitä epämiellyttävää peräsuolen tunnustelua – ainakaan yleensä. Katsastuksen perimmäinen tarkoitus on varmistaa, että sun karavaani ei ole tiellä räjähtävä aikapommi, joka sinkoaa osia ympäriinsä kuin lapsi legojaan raivokohtauksessa. Pitää sen verran lakikirjaa kunnioittaa, ettei vaunu ole liikennekelpoisuusvaatimusten irvikuva.

Siellä katsastusasemalla sitten vanha kunnon katsuri, joka on luultavasti nähnyt enemmän ruostetta kuin meri, alkaa hieroa rillit päässä ja nuuskia. Mitkä ihmeen asiat ne siinä oikein syynäävät? Tässäpä kattava lista, jonka jokainen kohta saa sydämen tykyttämään kuin vappupallon naru tuulessa:

• Vetopää: Se mötikkä, jolla vaunu roikkuu auton perässä. Sen pitää olla tiukempi kuin anopin puristus joulukinkussa. Löysä vetopää on yhtä paha kuin hampaaton leijona – ei saa otetta!

• Aisa: Se rautatanko, joka yhdistää vaunun vetopäähän. Ei saa olla mutkalla kuin teini-ikäisen selkäranka koulupäivän jälkeen. Voin kertoa, että viime kesänä naapurin Sepolla oli niin kippura aisa, että vaunu näytti koko ajan katsovan oikeaan.

• Jarrut: Nämä pitävät huolen, että et aja suoraan kaupan seinästä sisään, kun haluat vain ostaa jäätelöä. Ne tarkastetaan kuin pankkivirkailijan laskutaidot – pilkuntarkasti. Muutenhan sitä olisi vain yhtenä isona nyyttinä etelänreissulla.

• Valot: Pitäähän sitä pimeässä nähdä, ettei törmää edellä ajavaan rekkakuskin kahvitaukoon. Kaikkien lamppujen pitää palaa kuin joulukuusen kyhmyisenä aattona, myös suuntavilkkujen, jotta tietää, mihin suuntaan se matkailuelämys oikein kääntyy. Se on muuten kokemuksesta sanottu.

• Renkaat: Ne pallurat, jotka pitävät sut tiellä. Ei saa olla kuluneet sileiksi kuin isoisän kalju! Urasyvyys pitää riittää, ettei lähde heti vesiliirtoon kuin Saimaan norppa uimaleikissään. Ja paineet pitää olla kohdillaan, muuten vaunu pomppii kuin pääsiäispupu.

• Alusta: Koko vaunun perusta, se luuranko. Sen pitää olla kunnossa, ettei vaunu hajoa kappaleiksi kuin huonosti rakennettu piparkakkutalo ensilumeen. Ei murtumia eikä liikaa ruostetta, ettei tipahda tiellä pohjakerran mukana ja jätä tielle muuta kuin muistoja ja reikä asfalttiin.

• Kaasulaitteet: Nämä voivat olla petollisia kuin anoppi ja nuotio. Kaasulaitteiden, kuten lieden ja jääkaapin, on oltava tiiviitä ja toimintakunnossa. Kaasupullon kiinnityksenkin pitää olla priimaa, ettei se lähde omille teilleen kuin lomaileva teini-ikäinen juhannuksena ja aiheuta isompaa porua. Siinähän voi käydä vielä huonosti, jos kaasua vuotaa kuin seula.

Mitä tarkoittaa asuntovaunun kokonaismassa?

Yöllä ajatukset usein pyörivät... asuntovaunun kokonaismassa. Se on siis se, kuinka paljon vaunu saa painaa maksimissaan, kun se on täysin lastattu. Kaikki tavarat, vesi, polttoaine, kaikki. Ei saa ylittää sitä rajaa, tietenkään.

Oma massa taas on se vaunun paino tyhjänä. Ilman mitään. Sellaisena kuin se uutena tehtaalta lähti, ilman vesitankkeja tai matkatavaroita. Vähän kuin ihmisen oma paino, ennen kuin on syönyt tai juonut mitään.

Kun asuntovaunua vuokraa, nämä massat ovat tärkeitä. Niistä riippuu, tarvitseeko tietynlaisen ajokortin. Ja miten paljon tavaraa sinne oikeastaan mahtuu, ilman että menee ylipainolle.

Tässä muutama juttu, jotka tuntuvat tärkeiltä:

• Kokonaismassa: Tämä on ehdottomasti se numero, joka pitää pitää mielessä. Se määrittää kaiken.
• Omamassa: Hyvä tietää, koska sen ja kokonaismassan erotus kertoo, kuinka paljon lisäpainoa voit ottaa mukaan. Se on se "käyttövara".
• Vetopaino: Myös autosi vetopaino on kriittinen. Vaunun kokonaismassa ei saa ylittää auton sallittua vetopainoa. Muuten mennään vaarallisille vesille.
• Kuormaus: Tasapainoinen kuormaus on myös tärkeää. Raskaat tavarat alas ja mahdollisimman keskelle. Ei mitään sinnepäin, vaan tarkkaan.

Paljonko on asuntoauton vero?

No niin, arvon unelmien tienpäällä kulkijat, lompakot esiin! Se asuntoauton vero ei ole ihan sama kuin kioskilta ostettu purukumi, vaan siinä on kaksi sakkoa, siis veroa, jotka pitää maksaa ihan kiltisti. Vähän kuin maksaisi kahdesti uuden koiranpannan vuodessa!

3500 kg painavan matkailuauton vuosittainen maksu:

• Perusvero: Tämä on se pakollinen vuosimaksu, ikään kuin se, että saat ylipäätään omistaa sellaisen kruisailijan ja näin Suomen tiet kuluvat. Se on melkoinen 632,18 euroa. Huh huh!
• Käyttövoimavero: Tämä lätkäistään niskaan, koska se möhkö liikkuu polttoaineella, usein dieselillä. Vähän niin kuin maksaisi pelkästä olemassaolosta ja siitä, että moottori ylipäätään hengittää. Tämä lysti kustantaa 114,98 euroa.
• Yhteensä: Nämä kaksi iloa niputettuna tekevät muhkean 747,16 euroa vuodessa. Siitä saisi jo monta pitsaa, tai ehkä yhden pienen, mutta hyvän pullon kuohuvaa!

Eikä muuten kannata säikähtää, vaikka ajattelitkin hankkia sellaisen kunnon jöötin, joka on isompi kuin naapurin autotalli. Vaikka kokonaismassa kipuaa aina 5500 kg asti, verokustannukset eivät räjähdä kuin dynamiittipanos. Se on oikeastaan ihan hassun pieni ero.

5500 kg matkailuauton vuosivero on vain 812,86 euroa. Niinku, vähän lisää pizzarahaa, mutta ei mitään katastrofia! Eli, jos unelma on se iso kolossi, niin ei se vero sitä unelmaa kaada.

Mutta eihän se kaikki siihen veroihin lopu! Se asuntoauto, sehän on kuin uusi perheenjäsen, joka vaatii jatkuvasti huomiota ja rahaa.

• Vakuutukset: Pakolliset ja vapaaehtoiset. Ne voivat olla kalliimpia kuin vanhan Fiatin vuotuinen vakuutus. Minun sedälläni oli kerran niin kallis vakuutus, että hän harkitsi auton myymistä ja matkailun aloittamista kävelemällä!
• Polttoaine: Se iso möykky juo kuin merimies, varsinkin jos on kiire ja jalka painaa kaasua. Dieselhän siellä yleensä palaa, ja se maksaa!
• Huollot ja korjaukset: Niitä tulee, oli auto uusi tai vanha. Joku rengas puhkeaa, joku letku vuotaa, joku ikkuna menee rikki. Ei auta itku markkinoilla, rahaa se vaatii.
• Leirintämaksut: Jos et aio nukkua pelkästään markettien parkkipaikoilla, niin leirintäalueet veloittavat tietysti palveluistaan. Ja sehän on oikein, mutta summa nousee.
• Varusteet ja päivitykset: Telkkari, invertteri, aurinkopaneelit, uudet verhot... Aina löytyy jotain pientä, mitä pitää päivittää tai lisätä, jotta matkailu olisi entistäkin mukavampaa. Vähän niin kuin pukeutuisi uudestaan joka viikko.

Eli, asuntoauton omistaminen on elämäntapa, ei pelkkä kulkuneuvo. Se on kuin iso lemmikki, joka antaa paljon iloa, mutta syö myös pussista rahaa tasaisesti, vuodesta toiseen. Mutta eihän sitä muuten Suomea ja maailmaa kunnolla näe!