Mikä on maailman kolmanneksi suurin valtio?

Mikä on maailman kolmanneksi suurin valtio? Kaksi tulkintaa

Monissa maantiedon visailuissa pohditaan, mikä on maailman kolmanneksi suurin valtio pinta-alaltaan. Vastaus tähän kysymykseen ei ole yksiselitteinen, sillä eri tilastointitavat vaikuttavat suoraan kärkivaltioiden sijoituksiin. Tämän vuoksi asiasta herää usein väittelyitä. Tarkat mittaustavat auttavat ymmärtämään tilastojen taustoja ja välttämään yleisiä harhakäsityksiä maiden todellisesta koosta.

Mikä on maailman kolmanneksi suurin valtio?

Maailman kolmanneksi suurin valtio on Kiina, jonka kokonaispinta-ala on noin 9,6 miljoonaa neliökilometriä. Tämä valtava alue ulottuu idän alavilta jokisuistoilta aina lännen korkeille vuoristoille ja pohjoisen laajoille aroille sekä autiomaihin. Vaikka tilastoissa Kiinan ja Yhdysvaltojen keskinäinen järjestys saattaa vaihdella hieman riippuen siitä, miten rannikkoalueet ja sisävesialueet lasketaan mukaan, virallisten kansainvälisten tilastojen valtaosassa Kiina pitää hallussaan kolmatta sijaa Venäjän ja Kanadan jälkeen.

Mutta tässä piilee mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka monet oppaat ohittavat - Kiinan maapinta-ala on itse asiassa suurempi kuin Kanadalla, vaikka Kanadan kokonaispinta-ala tekee siitä maailman kolmanneksi suurin maa järvien ja jokien suuren määrän vuoksi. Tämä herättää usein hämmennystä maantieteen harrastajien keskuudessa.

Kiinan maantieteellinen laajuus ja monimuotoisuus

Kiinan maantiede on uskomattoman monipuolinen, mikä selittää osaltaan maan valtavaa kokoa. Itäosissa levittäytyvät viljavat tasangot ja tiheään asutut jokilaaksot, kun taas läntiset alueet ovat karumpia vuoristo- ja ylänköseutuja. Maan pinta-ala kattaa noin 6,3 prosenttia maapallon koko maapinta-alasta.

Vuoristot, autiomaat ja joet

Lännessä kohoava Himalajan vuoristo muodostaa luonnonmaisen muurin muun Aasian suuntaan, ja siellä sijaitsee myös maailman korkein huippu Mount Everest. Pohjoisessa puolestaan levittäytyy laaja Gobin autiomaa, joka tuo maastoon oman karun leimansa. Nämä maantieteelliset ääripäät tekevät Kiinasta yhden maailman suurimmat valtiot pinta alan mukaan.

Infrastruktuurin ja historian näkökulmasta nämä alueet ovat muovanneet kansakunnan kehitystä vuosituhansien ajan. Esimerkiksi historiallinen Kiinan muuri rakennettiin aikoinaan suojaamaan pohjoisilta paimentolaiskansoilta.

Miksi maiden suuruusjärjestys voi vaihdella?

Maailman valtioiden pinta-alojen vertailu ei ole aina aivan suoraviivaista. Eri lähteet, kuten Yhdistyneet Kansakunnat, Maailmanpankki ja kansalliset tilastokeskukset, saattavat käyttää erilaisia laskentakaavoja vesialueiden, rannikoiden ja kiistanalaisten alueiden huomioimisessa.

Kokonaispinta-ala versus pelkkä maapinta-ala

Kun laskuihin otetaan mukaan vain maapinta-ala ilman sisävesiä ja järviä, Kiina ohittaa Kanadankin tietyissä tilastoissa. Tämä selittää sen, mikä maa on kolmanneksi suurin ja miksi joidenkin karttapaloiden ja tietokirjojen taulukoissa kolmannesta sijasta käydään jatkuvaa keskustelua Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Seuraava vertailu auttaa hahmottamaan suurimpien maiden eroja.

Maailman kolmen suurimman valtion vertailu

Valtioiden sijoitukset pinta-alan mukaan voivat vaihdella sen mukaan, lasketaanko mukaan sisävedet vai pelkkä kiinteä maa-alue.

Venäjä (Sija 1)

- Vastaa noin 11 prosenttia maapallon koko maapinta-alasta

- Noin 17,1 miljoonaa neliökilometriä (maailman suurin maa)

- Ulottuu halki Euraasian, sisältäen laajoja siperialaisia metsiä ja tundraa

Kanada (Sija 2)

- Vastaa noin 6,1 prosenttia maapallon maapinta-alasta

- Noin 10 miljoonaa neliökilometriä

- Pinta-alassa on poikkeuksellisen paljon sisävesiä ja järviä

Kiina (Sija 3)

- Vastaa noin 6,3 prosenttia maapallon maapinta-alasta

- Noin 9,6 - 9,7 miljoonaa neliökilometriä

- Monipuoliset ilmasto-vyöhykkeet Himalajasta viljeltyihin jokilaaksoihin

Maantiedon opettajan haaste luokkahuoneessa

Pekka, kokenut maantiedon opettaja Helsingistä, törmäsi oppilaittensa kysymyksiin siitä, miksi eri verkkosivustot antoivat ristiriitaisia tietoja maailman kolmanneksi suurimmasta valtiosta.

Aluksi hänkin turhautui, sillä vanhat oppikirjat sanoivat yhtä ja uudet digitaaliset karttapalvelut saattoivat näyttää hieman erilaisia lukuja riippuen siitä, mitkä territoriot laskettiin mukaan.

Pekka päätti ottaa tilanteen oppimismahdollisuutena ja tutustui oppilaidensa kanssa YK:n ja Maailmapankin virallisiin tilastoihin, jotta he ymmärsivät vesialueiden ja maapinta-alan erot.

Lopputuloksena oppilaat tajusivat, että maantiede ei ole vain ulkoa opettelua, vaan dynaaminen tiede, jossa mittauskriteerit vaikuttavat lopputulokseen.