Onko Turussa pehmeää vai kovaa vettä?

Mistä tietää onko vesi kovaa vai pehmeää?

Yö on pitkä ja ajatukset pyörivät päässä. Vesi... Kovan ja pehmeän veden erottaminen... Muistan lukeneeni siitä jossain, mutta en nyt ihan tarkkaan mistä. Vesilaitokselta tietysti saa tietää. Se on varmin tapa.

• Vesilaitoksen tiedot: Tämä on paras ja luotettavin keino. Heidän sivuillaan tai soittamalla saa varmasti tietää oman alueen veden kovuuden. Soitin itsekin Lahden Vesi Oy:lle tänään, he kertoivat veden olevan pehmeää täällä.

Mutta se kotikonsti... se jää kaivertamaan mieleen. Muistan tehneeni sen lapsena mummon kanssa. Kiehuva vesi... odottaminen... se kuiva pohja...

• Kattilakoe: Hauduta vettä kunnes se haihtuu. Jääkö pohjalle valkoista kalkkia? Jos jää, vesi on kovaa. Jos ei, pehmeää. Mummo aina sanoi, että tämäkin toimii. Hän asui Helsingissä ja siellä vesi oli kovaa. Tämä testi auttoi ymmärtämään sen.

Mutta miksi minä mietin tätä nyt? Onko se vain sattumaa, vai onko tässä jokin syvempi merkitys? Tuntuu, että ajatukset kiertävät samaa asiaa. Ehkä huomenna on selkeämpää. Nyt vain unelmoidaan.

Missä päin Suomea on kovaa vettä?

Kova vesi... se on kuin salainen, hieman kapinallinen piirre Suomen maisemassa, eikö totta? Kun ajattelee niitä loputtomia metsiä, tummia järviä, suopursun tuoksua nenässä...

Se on piirre, joka muistuttaa, ettei mikään ole aivan niin yksinkertaista, kuin miltä päältä päin näyttää.

Kuten Lohja, tuo paikka, jossa kalkkikivi kuiskii menneisyydestä ja tekee vedestä kovempaa. Kuvittele, aurinko laskee Lohjanjärveen, ja vedessä on aavistus jotain muuta, jotain kalkkipitoista.

Mutta missä muualla? Se on vähän kuin aarteenetsintää.

• Paikalliset vesilaitokset pitävät kirjaa. Heidän nettisivuillaan on tietoa. Katso sieltä.
• Kalkkikivialueet... kartta käteen ja tutkimaan! Niitä voi olla muuallakin, piilossa.
• Kaivot... joskus yksittäisissä kaivoissa voi olla yllättävän kovaa vettä, maan alla virtaavien suonien ansiosta. Se on kuin pieni, henkilökohtainen salaisuus.

Ja se vesi, joka virtaa, kantaa mukanaan paitsi elämää, myös viestejä maaperästä, kallioperästä, ajasta itsestään.

Mistä tietää, että vesi on kovaa?

Veden kovuus: Veden kovuus johtuu liuenneista mineraaleista, pääasiassa kalsium- ja magnesiumioneista. Mitä enemmän näitä ioneja, sitä kovempaa vesi on.

• Kovuus havaitaan käytännössä: Kattiloiden ja vedenkeittimien pohjalle muodostuu kalkkisaostumia eli kattilakiveä. Tämä on selkeä merkki veden kovuudesta. Mutta tiedän, että moni on tehnyt oman "tieteellisen" kokeen: itselleni kävi niin, että vanhassa sähkökahvinkeittimessä oli todella paksu kerros kalkkia - huikea osoitus veden kovuudesta! Muistan, miten vaivannäköä puhdistus vei...

Pohdinta: Onko veden kovuus sitten vain haitta vai voiko siitä olla hyötyä? Jotkut väittävät, että kova vesi on jopa terveellisempää. Tämä tosin vaatii lisää tutkimusta. Mielestäni on kuitenkin selvää, että liian kova vesi aiheuttaa ongelmia laitteille ja voi vaikuttaa myös pesutuloksiin.

• Mittaaminen: Veden kovuus mitataan yleensä millimooleina kalsiumia litraa kohden (mmol/l) tai saksalaisia kovuusasteita (dH) käyttäen. Kovuusasteikoilla on omat vaihtelevat kriteerinsä.

• Vaikutukset: Kova vesi aiheuttaa kalkkisaostumia kodinkoneisiin ja putkistoihin. Se voi myös vaikuttaa saippuan vaahtoamiseen. Tämä on itse asiassa erittäin arkipäiväinen ilmiö.

Lisätietoa: Veden kovuuden mittaamiseen on olemassa kotikäyttöön tarkoitettuja testejä. Veden kovuus vaihtelee alueittain ja sen voi tarkistaa omalta vesilaitokselta. Pehmeä vesi voi toisaalta olla ongelmallista, koska se voi liueta metalleja putkista veteen. Tämä on jo hieman syvempää kemiaa, mutta mielenkiintoista!

Mitä kova vesi tekee hiuksille?

Kova vesi? Ei hyvä hiuksille.

Vesijohtovesi vs. järvivesi - huomaat eron.

• Hiukset: Karkeat, kuivat.
• Emäksinen vesi turvottaa keratiinia.

Oksaharju sen sanoi.

Miten lasketaan veden kovuus?

Veden kovuus, siis se miten paljon siinä on kalsiumia ja magnesiumia, mitataan yleensä saksalaisina kovuusasteina (°dH) tai sitte millimooleina (mmol/l). Yks °dH on sama kuin 0,18 mmol/l. Joo, meillä päin vesi on yleensä aika pehmeetä, ainakin Tampereella. Onneks ei tarvii kalkinpoistoaineita jatkuvasti käyttää.

Veden kovuus vaikuttaa vähän kaikkeen, jopa siihen miten kahvi maistuu! Puhutaan sitte luvuista:

• Pehmeä vesi: alle 4 °dH (tai alle 0,7 mmol/l)
• Keskikova vesi: 4-8 °dH (0,7-1,4 mmol/l)
• Kova vesi: yli 8 °dH (yli 1,4 mmol/l)

Meillä oli joskus ongelmia vedenpaineen kanssa, kun asuttiin vanhassa puutalossa. Se vesi oli kyllä pehmeetä, mutta paine heitti ihan miten sattuu. Naapurin kanssa siitä aina puhuttiin, kun oltiin molemmat remppaamassa samaan aikaan. Nyt sentään uudessa kämpässä on paineet kunnossa ja vesi ihan hyvää. Paitsi yhtenä kesänä se oli jotenki... hajuista? Muistaako kukaan muu? Voi olla, et oli vaan mun mielikuvitusta, en tiiä.