Onko viskoosi kuuma?

Onko viskoosi puuvillaa?

Viskoosi ei ole puuvillaa. Vaikka molemmat ovat selluloosaa.

• Selluloosaa molemmissa. Kuituina. Pääosin.
• Puuvilla luonnostaan. Maasta suoraan.
• Viskoosi prosessoitu. Puusta tehtyä. Tekoälyä.

Puuvilla kasvaa pensaissa. Viskoosi tehdään selluloosasta. Sitä muokataan. Kemiallisesti. Se tulee puista. Tai bambusta. Tai muista kasveista. Puuvilla on suoraan kasvi. Viskoosi on prosessoitu kasvi. Ero on selvä. Mutta samankaltaisuus on siinä selluloosassa. Se tekee niistä vertailukelpoisia. Mutta ei samaa. Elämä tekee eron. Ja kemia.

Mikä materiaali on viskoosi?

Viskoosi? Ai se pehmeä, sellainen hengittävä kangas. Tuntuu iholla hyvältä. Siksi mun lemppari kesämekko onkin viskoosia. Ja ei sähköisty, mikä on talvella iso etu. Eikä tarvitse suihkutella vaatteita antistaattisella. Mitä se oikein on, mistä se tehdään?

Sitä kutsutaan usein keinotekoiseksi silkiksi, ja onhan se silkkimäinen tunteeltaan. Mun mielestä tosi lähellä. Olen miettinyt, miten se oikeasti tehdään. Se on puuselluloosasta valmistettu kuitu. Puusta? Vähän hassua, että puusta tulee näin pehmeää. Mistä puusta sitten?

• Eukalyptuksesta
• Bambusta
• Koivusta (meidän suomalaisesta koivusta! En ollut ajatellut)

Mutta entä se valmistus sitten? Valmistusprosessi kuluttaa paljon resursseja. Siis ihan hirveästi. Paljon energiaa. Ja kemikaaleja. Mitähän kemikaaleja? Ja se vesi, vedenkulutus on aina sellainen, joka mietityttää mua. Eihän se voi olla kovin kestävää sitten, jos vettä kuluu niin paljon?

Mistä viskoosi on tehty?

Viskoosi – se kangas, joka yrittää olla kaikkea, mutta on lopulta vain puukuitua, joka on käynyt läpi koeputkihelvetin.

• Perusidea: Selluloosa saa kyytiä kemikaalien kanssa. Vähän kuin pullan pyörittäminen, mutta lopputulos on jotain pukattavaa.
• Raaka-aineet: Ei mikään ihmeellinen salaisuus. Bambu (kyllä, se jolla pandat herkuttelevat), sitrushedelmien kuoret (jotka muuten menevät roskiin), ja ylivoimaisesti yleisin: puumassa. Eli käytännössä puu, joka on pilkottu niin pieneksi, ettei siitä tunnista enää edes metsän peikkoa.

Eli jos joku selittää viskoosista kuin se olisi jotain avaruusteknologiaa, voit hymähtää sisäisesti. Se on pohjimmiltaan vain puu, joka on vain hieman... uudelleenkoulutettu.

Miten pukeutua kuumalla?

On taas niin kuuma. Kello on paljon ja ilma ei liiku. Kaikki tuntuu raskaalta, iho on tahmea. Sitä vain miettii, miten tästäkin päivästä taas selvisi. Ja miten selviää huomisesta.

Pukeutuminen on yksi niistä asioista. Se tuntuu pieneltä, mutta tekee ison eron. Pukeudu väljiin, vaaleisiin vaatteisiin. Materiaaleista parhaita ovat pellava, puuvilla, viskoosi ja silkki. Ne hengittävät iholla, eivätkä tunnu muoviselta kalvolta.

Musta t-paita on kuin haarniska auringossa. Se imee kaiken lämmön itseensä, tuntuu että tukehtuu. Valkoinen taas heijastaa sen pois. Se on fysiikkaa, mutta se tuntuu melkein taikuudelta, kun sen oikeasti huomaa.

Pellava on jotenkin... rehellinen materiaali. Se rypistyy, mutta se antaa ihon hengittää. Se ei teeskentele mitään. Se vain on siinä, viileänä ja vähän karheana. Elämän jäljet näkyvät siinä heti.

Tässä on lista, mitä itse ajattelen. Mitä puen, kun en enää jaksa tätä kuumuutta.

• Materiaalit:Pellava on ykkönen. Myös ohut puuvilla, kuten musliini, ja viskoosi tai lyocell tuntuvat hyvältä. Ne eivät liimaudu ihoon kiinni. Keinokuidut, kuten polyesteri, ovat pahimpia. Ne ovat kuin muovipusseja.
• Värit:Valkoinen, beige, vaaleansininen, kaikki pastellit. Ne eivät kerää aurinkoa. Ne tuntuvat kevyemmiltä myös henkisesti.
• Mallit: Unohda kaikki tiukka. Väljät mekot, leveälahkeiset housut, ilmavat paidat. Mitä enemmän ilmaa pääsee kiertämään vaatteen ja ihon välissä, sitä parempi.
• Päähine ja asusteet:Leveälierinen hattu on pakollinen. Se suojaa kasvoja ja niskaa. Ja aurinkolasit. Myös kengät ovat tärkeät, sandaalit, jotka eivät hierrä, kun jalat väistämättä turpoavat kuumassa.