Mikä on Suomen suosituin jouluherkku?

Suomen suosituin jouluherkku: Kinkku vs muut maut

Suomen suosituin jouluherkku vaihtelee mieltymysten mukaan, mutta tietyt perinteiset maut hallitsevat joulupöytää vuodesta toiseen. Oikeiden tarjoilujen valitseminen takaa onnistuneen juhlatunnelman ja varmistaa, että jokainen vieras löytää lautaseltaan mieluista syötävää. Tutustu listaukseen välttääksesi tarjoiluun liittyvät pettymykset ja löytääksesi suomalaisten rakastetuimmat joulupöydän kestosuosikit tarkemmin.

Joulupöydän kiistaton kuningas ja kestosuosikit

Kun kysytään Suomen suosituinta jouluherkkua, vastaus on monille itsestäänselvyys. Joulukinkku on edelleen joulupöydän kiistaton ykkönen. Seuraavana listalla komeilevat porkkanalaatikko ja lämmin joulupuuro.

Näiden perinteisten ruokien suosio on pysynyt huikeana vuodesta toiseen. Noin 80 prosenttia suomalaisista aikoo syödä kinkkua jouluna. Usko tai älä. Vaikka uusia ruokatrendejä tulee ja menee jatkuvasti, suomalainen joulupöytä on poikkeuksellisen konservatiivinen. Mutta on yksi yllättävä yksityiskohta laatikkoruokien suosiossa, joka hämmentää monia perinteiden ystäviä - paljastan sen tarkan sijoituksen ja syyn alempana laatikko-osiossa. ^[1]

Uudet trendit vastaan syvät perinteet

Monet luulevat, että perinteisten ruokien suosio on laskussa. Tosiasiassa monet niistä, jotka syövät arkena täysin kasvispainotteisesti, tekevät jouluna poikkeuksen silkasta tottumuksesta.^[2] Ollaanpa rehellisiä: joulu on monille enemmän tunnetila kuin pelkkä ateria. Kinkun tuoksu tuo mieleen lapsuuden.

Olen itsekin huomannut tämän. Ensimmäisenä jouluna omassa kodissani yritin korvata kinkun hienolla seitanpaistilla. Kukaan ei syönyt sitä. Meni kaksi vuotta oppia, että joskus perinteitä on turha yrittää muuttaa väkisin, varsinkaan silloin kun koko suku on kokoontunut saman pöydän ääreen.

Laatikoiden herruus: Yllättävä kakkossija

Tässä on se yllättävä laatikkoruoka, josta mainitsin aiemmin: porkkanalaatikko. Se on napannut joulupöydän kakkossijan ohi lanttulaatikon, joka jää usein neljänneksi joulupuuron taakse.

Miksi porkkana voittaa lantun? Siihen on looginen selitys. Porkkanalaatikon hieman makeampi ja miedompi maku sopii paremmin useimpien, erityisesti perheen pienimpien, suuhun. Lantun voimakas ja hieman karvas aromi jakaa mielipiteitä paljon jyrkemmin.

Kaikki eivät suinkaan tee laatikoita itse. Valmislaatikoiden myynti kasvaa joulun alla räjähdysmäisesti, sillä niiden ostaminen säästää merkittävästi valmisteluaikaa.^[3] Aivan loistava ratkaisu.

Entä ne makeat joululeivonnaiset?

Vaikka suolaiset ruoat vievät päähuomion, makeat herkut ovat aivan yhtä tärkeitä. Joulutortut ja piparkakut ovat klassikoita, mutta suklaakonvehdit katoavat pöydästä ensimmäisenä. Konvehtirasioiden myynti on joulukuussa huipussaan, ja lähes jokaisesta suomalaisesta kodista löytyy ainakin yksi rasia aattona.

Suosituimmat joululaatikot vertailussa

⭐ Porkkanalaatikko (Suosituin)

• Erittäin pidetty myös perheen pienimpien keskuudessa riisipuuron ansiosta
• Makea, mieto ja helposti lähestyttävä
• Joulupöydän toiseksi suosituin ruoka heti kinkun jälkeen

Lanttulaatikko

• Jakaa vahvasti mielipiteitä, vaatii usein aikuisempaa makuaistia
• Voimakas, hieman karvas ja perinteikäs
• Sijoittuu neljänneksi, häviten joulupuurolle

Matin joulukinkkukriisi

Matti, 35-vuotias opettaja Helsingistä, halusi tehdä elämänsä ensimmäisen täydellisen joulun suvulleen. Hän osti valtavan kahdeksan kilon joulukinkun ja päätti paistaa sen itse alusta asti, vaikka ei ollut koskaan aiemmin tehnyt niin isoa paistia.

Ensimmäinen yritys meni täysin pieleen. Hän paistoi kinkkua 175 asteen lämmössä ilman kunnollista lihalämpömittaria. Tulos? Pinnalta palanut ja sisältä kuiva lihanpalanen, jota edes perheen koira ei suostunut syömään mukisematta.

Matti tajusi virheensä lukiessaan mummon vanhaa reseptivihkoa - kinkku vaatii erittäin matalan lämpötilan ja mittari on täysin ehdoton. Seuraavana vuonna hän laski uunin lämmön alle sataan asteeseen ja valvoi sisälämpötilaa tarkasti.

Lopputuloksena kinkku oli täydellisen mehevä. Hänen oppimansa sääntö säästi paljon stressiä: paistoaika on noin tunti kiloa kohden matalassa lämmössä. Kärsivällisyys palkittiin, ja Matti vastaa nykyään suvun kinkusta joka vuosi.