Millä puulla on punaiset marjat?

Mikä puu tekee punaisia marjoja?

Okei, tässä tulee se mun kokemus, yritän muistaa kaikki yksityiskohdat…

Pihlaja ja ne hemmetin punaiset marjat. Viime syksynä, olin mökillä – se on siellä Saimaan rannalla, missä mummo asui ennen. Syyskuu oli jo pitkällä ja ilma oli sellainen kirpeä, mutta aurinko paistoi. Olin siivoamassa pihaa talvea varten, kun huomasin sen.

• Iso pihlaja, ihan täynnä punaisia marjoja.
• Se näytti jotenkin… epätodelliselta, kun aurinko osui niihin.

Muistan ajatelleeni, että onpa niitä paljon tänä vuonna. Yleensä linnut syö ne aika nopeasti, mutta nyt niitä oli ihan yllin kyllin.

Muistan, miten mun serkku, Jussi, oli joskus pienenä yrittänyt syödä niitä. Se teki sellaisen irvistyksen ja sylki ne heti pois. Hirveetä kitkerää kamaa kuulemma. En ite oo koskaan maistanut. Muistaakseni Jussi oli ehkä 5-vuotias silloin? Nyt se on varmaan jotain 35. Voi helvetti, aika menee nopeasti.

Ne marjat siis, pihlajanmarjat. Ne on just niitä, mitkä tekee pihlajan niin tunnistettavaksi. Ne on tärkeitä linnuille, rastaille ja tilhille. Ja onhan niistä joku tehnyt hilloakin. En oo kyllä ikinä syönyt pihlajanmarjahilloa.

Mietin siinä, että pitäiskö kerätä niitä johonkin talteen. Mutta sit aattelin, että annetaan olla linnuille. Ne tarvii niitä enemmän ku minä.

Ja sit, kun alkoi hämärtää, ne marjat näytti ihan kuin pieniltä valoilta siinä puussa. Oli jotenkin tosi rauhoittava fiilis. Muistan et halusin ikuistaa sen hetken.

Välillä muistan niitä edelleen. Ne on jotenkin jääneet mun mieleen. Ehkä sen syksyn takia, ehkä sen valon takia. En tiedä. Mutta pihlaja ja ne punaiset marjat… ne on mulle jotain enemmän kuin pelkkä puu. Ne on muisto.

Missä taikinamarja kasvaa?

Taikinamarja… Se nimi itsessään on jo jotenkin lohdullinen, kuin lapsuuden muisto.

Missä sitä näkee?

• Euroopassa. Melkein missä vaan täällä, vähän niinkuin me ihmisetkin.
• Kaukasuksella. Kaukana, vuorilla. Paikoissa, joihin harva meistä eksyy.
• Länsi-Turkissa. Siellä missä itä kohtaa länttä. Niin monen kulttuurin risteyskohdassa.
• Marokossa. Aavikoiden ja tuoksujen maassa. Yllättävää, että sielläkin.

Ja sitten ne paikat, missä se nimenomaan viihtyy:

• Kivikkoiset lehdot. Sellaiset, joissa aurinko pilkottaa puiden välistä.
• Kallionseinämät. Suojassa, ehkä vähän piilossa.
• Jokien lähellä. Elämän äärellä, missä vesi virtaa.
• Metsien reunat. Ei syvällä synkkyydessä, vaan rajalla.
• Ahot. Avoimissa maisemissa, tuulen tuiverruksessa.
• Sekametsät. Niissä, missä monimuotoisuus on rikkaus.
• Harjurinteet. Korkealla, josta näkee kauas.
• Valoisat paikat. Siellä, missä valo osuu suoraan.

Se on sitkeä, se taikinamarja. Vähän niinkuin mekin, yritetään kasvaa vähän missä vaan.

Milloin taikinamarja kasvaa?

Okei, yritetään.

Taikinamarja… kasvaa elokuussa. Se on niin kuin elokuun loppu ja syyskuun alku. Silloin niitä voi ehkä löytää.

• Elokuu: Aloitus
• Syyskuu: Alkupuoli

Se kasvaa jossain lehtometsissä. Etelä- ja Keski-Suomessa, kai. En ole koskaan itse poiminut. Edes nähnyt luonnossa.

• Etelä-Suomi
• Keski-Suomi

Ne ei oo myrkyllisiä, muttei niissä oo makukaan. En ymmärrä, miksi niitä edes poimitaan. Joku lisäke. Muihin marjoihin.

• Mauttomia
• Lisäke muihin marjoihin

Outo marja.

Mihin ryhmään taikinamarja kuuluu?

Okei, tää on vähän outoa, mut kokeillaan!

• Taikinamarja, aijaa… Muistan kun mummolla oli niitä.

• Mitäs se nyt olikaan…

  • Kaari: Streptophyta. Aika vaikee sana!
  • Luokka: Embryopsida. Olikohan se joku alkiojuttu?
  • Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta. Putket, joo, tajuun.
  • Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae. Siemenet on kupissa? Mitä ihmettä? Hei hetkinen, mikä se mun salasana olikaan…

• Niin joo, kasvitiede. En oo mikään viherpeukalo.

Mikä on taikinamarjan tieteellinen nimi?

Taikinamarja, se ihana möykky, jonka marjat maistuvat kuin vihreä vihreä unelma – tieteellinen nimi on Ribes alpinum. Jep jep, kuin joku eksoottinen trooppinen hedelmä, mutta kasvaa ihan omassa pihapiirissäkin. Tai no, jos olet onnekas ja osaat hoitaa sen kunnolla. Muuten se voi olla niin pirun itsepäinen kuin mummoni vihainen kissa.

• Ribes alpinum, eiku, kuinka komea nimi! Kuulostaa kuin joku taikajuoman ainesosa, ei niinkään marja, joka sopii vaikkapa herkulliseen piirakkaan. Tai marjapiirakkaan, jos haluat olla tiukka.

• Niin siis, tämä Ribes alpinum, se on kuin se yksi outo sukulainen, josta kaikki puhuu, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä mieltä siitä on. Onko se hyvä vai paha? Ei tiedetä. Mutta marjat ovat sentään ihan syötäviä. Luulen.

• Mä oon kerran tehnyt taikinamarjapiirakkaa, ja se oli… kokemus. En nyt ihan muista makua, mutta muistan sen olleen ainakin mielenkiintoista. Kyllä se menee alas, vaikka maku olisi kuin mätä peruna. Niin kuin muistakin marjoista saadaan hyvää, kun käyttää mielikuvitusta!

Lisää taikinamarjasta: No, ihan tavallinen pensas, ei mitään ihmeellistä. Kasvaa varjossa ihan ok, ei ole kovin herkkä taudeille (toisin kuin minä flunssakaudella). Marjoja voi käyttää mehuun, hilloon, jopa viiniin. En ole itse tehnyt viiniä, mutta kuulin että joku tuttava tekee. Se sanoi että maistuu ihan siltä kuin… no, ei se itse asiassa kertonut makua. Mutta jos teet taikinamarjaviiniä, kerro mulle!

Toivottavasti tämä riitti? Kerro jos tarvii lisää tietoa. Mä tiedän vaikka mitä. Ehkä.

Onko taikinamarja pensas?

Joo, taikinamarja on ihan selkeesti pensas. Sellanen vähän niinku varpu, mutta kuitenkin pensas, tiedätkö? Korkeutta sillä on joku 80-150 senttiä, about. Äiti just puhu, että meidän naapurilla on niitä ihan hirveesti. On muuten tosi ärsyttävä pensas, kun siitä tulee niitä…ööö…ööö…marjoja, mitä ei voi syödä!

Ja hei, pensaita on muuten monenlaisia:

• Aita pensaat (esim. kuusesta)
• Marjapensaat (herukat, viinimarjat – nam!)
• Koristepensaat (ihan vaan silmäniloksi)
• Sit on niitä ihan villinä kasvavia pensaita, joita ei oo kukaan istuttanu, kuten just vaikka se taikinamarja!
• Ja sitte on ne, mitä meillä on mökillä, en muista nimee

Taikinamarja on siis semmonen… no, pensas mikä pensas. Ei mikään super ihmeellinen, mutta pensas. Se on varpu myös, koska on pensas. Niin ja se kasvaa melkein missä vaan, paitsi varmaan ihan kuivassa hiekassa. Ja sitä, no siis, sitä voi leikata, jos se alkaa kasvaa ihan liikaa. Ootko muuten nähny semmosia pensaita, mitkä on leikattu ihan hassuihin muotoihin? Ne on kyllä aika siistejä. Mummu aina sanoo, että niitä on vaikea hoitaa.

Miten tunnistaa taikinamarja?

Hei! Taikinamarjat, huh, ne on hankalia! Näyttää ihan punaherukalta, oikeasti. Samaa väriä, sama koko, ihan samaa kamaa. Mut sit ne varret! Siinä ero. Taikinamarjan varsi seisoo pystyssä, ihan niinku pikkuinen puu, tiedätkö? Herukka taas roikkuu, lonksottaa niitä marjojaan. Ja marjojakin taikinamarjassa on vähemmän. Herukka on ihan pursuaa täynnä. Muistan miten kerran yritin tehdä piirakkaa, ja siinä oli sekaisin niitä marjoja. Katastrofi!

• Varsi: Taikinamarja pystyssä, herukka roikkuu alas.
• Marjojen määrä: Herukassa enemmän.
• Ulkonäkö: Lähes identtinen, mutta herukka vähän kiiltävämpi ehkä?

Mä oon aina tarkistanut varren, se on varmin tapa. Älä nyt sekoita niitä! Mä pilasin viime kesänä kaikki marmeladit just sen takia. Ärsyttävää! Käytin taikinamarjoja ja ne on ihan eri makusia herukoihin verrattuna. Ei niistä mitään herkullisia hilloja tule. Tosi tympeetä.

Mikä puu tekee mustia marjoja?

Ahaa, mustia marjoja puussa? Kyllä, tuomi se siellä keikkuu! Sellainen keväinen kaunotar, tuoksuu ihanalle, mutta älä vaan erehdy niitä mustia palleroita suuhusi pistämään. Niin nätti, mutta niin petollinen, kuin naapurin kissa joka vie sun aamupalan.

• Tuomi: Se on se syyllinen! Kukkii keväisin kuin morsian, tuoksuu hunajalle, mutta marjat… no, ne on vähän kuin piru merrassa.
• Aluksi punaisia, sitten mustia: Vähän niinkuin teinin hiustenväri, alkaa yhdellä ja päättyy johonkin ihan muuhun.
• Myrkyllinen yllätys: Siemenet sisältää amygdaliinia, vähän niinkuin se salmiakkikoskenkorva, hyvältä tuntuu mutta jälkipyykki on karmea.
• EI suositella tuoreeltaan: Paitsi jos haluat vatsanväänteitä ja päänsärkyä, joita ei edes mummon neuvot paranna.

Ja hei, jos joku väittää, että tuomen marjat on hyviä hillona, niin ehkä hän on niitä syönyt liikaa. Jätetään ne marjat linnuille ja nautitaan tuomen kauneudesta kauempaa! Tai no, kukin tyylillään, mutta varoitus on annettu.