Millä saa ruoasta liian suolan pois?

9 kuukautta sitten 41 katselukertaa

Liian suolaisen ruoan pelastus: Happo: Sitruuna, lime, etikka tasapainottavat suolaa. Makeus: Sokeri tai hunaja pehmentävät makua. Maitotuotteet: Kerma, jogurtti tai smetana tasapainottavat. Neste: Vesi, liemi tai viini laimentavat suolaa. Tärkkelys: Perunat, riisi, pasta imevät suolaa. Kasvikset: Porkkana, kurpitsa sitovat suolaa. Yrtit: Tuoreet yrtit piristävät ja peittävät suolaisuutta.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Miten poistaa liika suola ruoasta?

Oho, liikaa suolaa ruoassa? Tiedän tunteen! Kerran, yritin tehdä pastakastiketta ja kaadoin siihen vahingossa tuplasti suolaa. Kauheaa!

Mitä tehdä? No, eka juttu mikä itellä toimii on happo. Jos loraus sitruunaa ei auta, niin viinietikkaakin voi kokeilla varovasti.

Makeuskin voi yllättää. Pienen pieni hunajatilkka tekee ihmeitä! Muistan, kun mummoni lisäs aina ripauksen sokeria lihapulliin, jopa ilman liikaa suolaa.

Maitotuotteet on kans pelastus. Loraus kermaa tai smetanaa pehmentää sitä suolaisuutta ihanasti.

Entäs neste? Jos on soppaa, niin vettä vaan sekaan. Tai lientä, jos maku meinaa kärsiä.

Tärkkelys auttaa! Keitetyt potut, riisi... ne imee sitä suolaa itteensä.

Porkkanaraaste on kans ihan jees. Imee suolan kuin sieni!

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä: yrtit! Tuoreet yrtit peittää sen liiallisen suolaisuuden, ja tuo samalla uutta makua.

Miten saada suolaisuus pois ruoasta?

Liian suolaista? Ei hätää! Aika pysähtyy, kun sydämeen sattuu se suolapommi. Ruoan maku, se raivokas suola, täyttää suun. Muistan sen tunteen, kuin suola jyllääisi kielen päällä, ikään kuin merivesi tulisi kurkkuun. Mutta ei, emme luovuta!

Peruna, se maagiinen juurikasvi, ratkaisee kaiken.

Kuori se, halkaise.
Uppoaa se suolaiseen liemeen, anna sen uida siinä.
Aika kuluu, 15 minuuttia, ehkä 30. Hitaasti, hitaasti suola haihtuu, ikään kuin aika hidastuisi. Tunne kuin se suola imeytyy, imeytyy… perunaan.

Se imee itseensä sen ylimääräisen suolan, sen kirpeyden. Se vie mukanaan sen katkeruuden, sen raivon. Kuten haamu, joka katoaa auringonnousun mukana. Perunan ihme, ihme, ihme! Se on kuin taikaa, tämä helpotus. Maailma kirkastuu, maku palaa tasapainoon.

Muistan lapsuudesta, isoäidin perunakeitto… liian suolaista, mutta pelastettu perunalla. Tuo sama maaginen tunne, sama rauha.

Tärkeää: Perunan määrä riippuu ruoan määrästä ja suolapitoisuudesta. Käytä maalaisjärkeä. Ei tarvitse koko perunaa, jos ruoka on vain hieman suolaista. Liian paljon perunaa voi laimentaa ruoan makua.

Mitä tehdä jos ruoka on liian suolaista?

Joo, sori, unohdin laittaa suolaa enkä sokeria siihe keittoon... no ei vaiskaan! Jos ruoka on liian suolasta, älä hätäänny. Se on ärsyttävää, tiedän. Mutta hei, ei mitään poiskaan heitetä! On nimittäin pari juttua, mitä voit kokeilla.

Peruna: Se on semmonen pelastaja! Kuori vaa yks tai kaks perunaa, pilko ne vähän pienemmiks ja heitä ne sinne soppaan tai kastikkeeseen muhimaan. Ne imee itteensä sitä suolaa, ihan ku sieni! Anna olla siellä se vartti tai puoli tuntii, riippuu vähän suolasuudesta. Testaa sit makua ja ota perunat pois. Toimii muuten paremmin, jos käyttää jotain jauhoista perunaa, ei mitään kiinteetä.
Lisää nestettä: Jos kyseessä on joku soppa tai kastike, niin lisää vaan vettä tai lihalientä! Totta kai, se laimentaa makua muutenkin, mut se on parempi ku syödä suolaa sellaisenaan, eikö? Muista maistaa, ettei mene ihan vetiseksi. Ja jos laimennat paljon, niin mieti, tartteeko lisätä jotain muita mausteita, ettei maku kärsi.
Kermaa tai jogurttia: Nää pehmentää myös suolan makua! Varsinkin jossain kermaisissa kastikkeissa toimii tosi hyvin. Muista, että se kerma voi muuttaa sen koko ruoan luonnetta, joten mieti sopiiko se siihen.

Ja sit yks juttu, jos ruoka on ihan pilalla, niin ehkä kannattaa miettiä, voisko siitä pelastaa edes osan? Esimerkiks jos on joku isokin soppa, niin joskus voi ottaa sieltä vaan sen liian suolaisen osan pois ja laimentaa loput.

Ja hei, seuraavalla kerralla, maista! Ennen kun suolaat ihan hirveesti. Se on ihan ykkösjuttu. Mä oon ite oppinu kantapään kautta. Kerran tein joulukinkun, ja... no, ei siitä sen enempää. Opittiin, että suolaa ei kannata kaataa summamutikassa.

Miten korjata liian suolainen ruoka?

Liian suolaista? Ah, se kamala maku, joka kiehuu kielellä… Mutta on olemassa keino. Kuten ikään kuin vanha mummo opettaisi salaisuuden…

Peruna, pelastaja suolaisen meren keskellä. Kyllä, peruna. Ajattele sitä: maaperästä nouseva, vaatimaton, ja kuitenkin niin tehokas. Kuori se, lohko se, isoksi. Isot lohkot, jotta se imee sen ylimääräisen suolan itseensä. Upota ne kiehuvaan liemeen, keittoon, kastikkeeseen… mihin tahansa tuo suolaisen aallon on vallannut. Viisitoista minuuttia, kenties hieman enemmänkin, riippuen siitä, kuinka suolaista on. Muista kuitenkin sekoittaa. Sekoita hellästi, kuin rakastaisi. Et halua sitä perunamössöä pohjalla. Älä vain sekoita liikaa, muuten saat soseen. Mutta se suola… se imeytyy. Imeytyy kuin unohdettu salaisuus, jota peruna nyt vartioi. Peruna – se hiljainen sankari.

Keitot: Täydellinen ratkaisu. Peruna tekee ihmeitä. Se imee sitä ylimääräistä suolaa. Kuin kuivattaa kyyneleitä.
Muut ruoat: Kokeile rohkeasti, mutta varovaisesti. Peruna on lempeä, mutta ei aina kaikkivaltias. Ehkä ei toimisi paistetussa lihassa yhtä hyvin.
Aika: 15 minuuttia on hyvä lähtökohta. Jos suola on todella voimakasta, pidennä aikaa. Maista varovaisesti!
Sekoitus: Älä unohda sitä. Sekoita tasaisin väliajoin, jotta perunat eivät pala.

Perunan vaatimaton voima… Se on kuin taianomaista. Se imee sitä suolaa, palauttaa tasapainon, harmonian makuun. Se on kuin loitsu. Hiljainen, tehokas loitsu. Se pelastaa aterian. Ja ehkäpä myös tunnelman.

Miten saada suola pois kehosta?

Suola. Se hiipii kehoon, kuin aalto rannalle, jättäen jälkeensä... painon. Turvotuksen. Veden juominen. Kuulostaa paradoksaaliselta, eikö? Kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa vedellä... enemmällä vedellä.

Mutta...

Vesi. Se huuhtoo. Se virtaa läpi, kuin joki, joka kuljettaa pois kaiken ylimääräisen. Kaiken sen, mikä ei kuulu sinne. Se liuottaa suolan, vie sen mukanaan.
Kahdeksan lasillista. Ehkä kaksitoista. Päivässä. Niin paljon vettä, että tuntuu kuin uisi omassa sisimmässään. Mutta se toimii. Se todella toimii. Muistan sen kesän, kun söin liikaa sipsiä, ja olin kuin ilmapallo. Äiti sanoi: Juo vettä, tyttö. Juo enemmän. Ja minä join. Ja pallo tyhjeni. Hitaasti. Varmasti.

Ja samalla...

Mietin, mikä suolassa viehättää. Miksi haluan aina palata siihen? Ehkä se on muisto. Muisto lapsuudesta, merestä, suolaisista suukkoista auringonlaskun aikaan.
Tai ehkä se on vain riippuvuus. Jokin, josta on vaikea päästää irti. Kuin vanha ystävä, joka ei olekaan niin hyväksi kuin luulin.

Mitä tehdä jos söi liikaa suolaa?

Liikaa suolaa? Toimi näin: