Mitä hedelmiä saa tuoda Suomeen?

Saako hedelmiä tuoda Suomeen?

Ai, että saako hedelmiä tuoda Suomeen? No, jos olet luonteeltasi uhkarohkea ja rakastat byrokratian sokkeloita, niin totta kai!

• EU:n sisällä: Hedelmäjuhlat! Tuo vaikka koko appelsiinilehto, ei kiinnosta ketään. Paitsi ehkä tullihenkilöä, jolle tarjoat yhden.
• EU:n ulkopuolelta: Kasvinterveystodistus on se taikasana. Tai pikemminkin painajainen. Yksityishenkilönä sen hankkiminen on kuin yrittäisi opettaa kissaa puhumaan latinaa. Käytännössä siis ei onnistu.

Miksi tämä sääntöviidakko?

• Pelätään kasvitauteja ja tuholaisia, jotka voisivat tehdä tuhojaan Suomen herkkään ekosysteemiin. Kuvittele, jos joku toisi mukanaan appelsiinikirvan, joka päättäisi muuttaa kaikki koivut appelsiineiksi! (Okei, ehkä se olisi ihan hauskaa, mutta silti...)

Eli jos haluat nauttia eksoottisista hedelmistä, kannattaa suunnata lähimpään kauppaan tai, jos olet todella seikkailunhaluinen, muuttaa maahan, jossa mangot kasvavat puissa kuin omenat Suomessa. Tai sitten voit vain tyytyä niihin omenoihin. Ne ovat muutenkin terveellisempiä, kuulemma.

Mitä tuotteita Suomesta viedään ulkomaille?

Suomi vie:

• Puutavaraa. Määrä on valtava. Kysyntä kasvaa.
• Teknologiaa. Nokia ei ole unohdettu. Uusia pelaajia.
• Metalli ja mineraalit. Malmivarannot. Kova kilpailu.
• koneita ja laitteita. Suunnitteluosaaminen.
• Kemianteollisuuden tuotteita. Kestävyys ratkaisee.

Tärkeimmät kohdemarkkinat:

• EU-maat. Lähialueet. Logistiikka helpottaa.
• Venäjä. Tilanne on epävakaa. Riippuvuus vähenemässä.
• Aasia. Kasvava kysyntä. Pitkät toimitusketjut.

Lisätiedot: Tilastoa löytyy Tullihallituksen sivuilta. Vuoden 2023 tiedot selviävät myöhemmin. Vienti painottuu teknologian ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Kilpailukyky on avainasemassa. Pienet yritykset ovat merkittävässä osassa. Myös palvelujen vienti kasvaa.

Mitä tuotteita Suomesta viedään ulkomaille?

Yön pimeydessä mietin... Mitä Suomi oikeastaan myy maailmalle? Tulee sellainen olo, että myydäänkö me enää mitään, vai olemmeko vain ostajia?

• Maitotuotteet: Juusto ja maito ovat kai edelleen iso juttu. Muistan lapsena, kun mummo aina sanoi, että suomalainen maito on maailman parasta. Ehkä se on totta.
• Liha: Sitäkin varmaan menee, vaikka en itse syö lihaa. Mietin, että onko suomalainen liha jotenkin erityistä? Luomua ehkä enemmän?
• Kala: Lohi... Se on varmaan se ykkösjuttu. Niin moni tuntuu sitä syövän.
• Juomat: No, Salmiakkikoskenkorva ainakin. Tai ehkä se on enemmänkin vitsi. Mutta ehkä joku sitäkin ostaa.
• Makeiset: Fazerin sininen? Onko sekin vientituote? Toivottavasti.
• Leipä ja leivonnaiset: Onko ruisleipä muka hitti ulkomailla? En tiedä.

Ja kenelle? Saksa, Ruotsi, Venäjä kai ne suurimmat on. Ehkä Kiina nousee isoksi ostajaksi tulevaisuudessa.

Oikeastaan aika vähän tulee mieleen. Onko meillä mitään, mitä muut ei osaa tehdä paremmin? Ehkä se on se hiljaisuus ja metsä. Mutta niitä ei voi viedä.

Mitä tuotteita Suomi tuo ulkomailta?

Suomen tuonti? Laitteet, koneet, kuljetusvälineet. Polttoaineet, energia. Ihan perussettiä.

• Laitteet, koneet, kuljetusvälineet: Voimakoneet, moottorit. Puhelimet, radiot, televisiot. Tekniikkaa joka lähtöön.
• Polttoaineet, energia: Kivihiili, kaasu, sähkövirta. Nää on tärkeitä. Eihän muuten pyöris mikään.

Puhelin on muuten kiinni laturissa. Just sanoin.

Mistä Suomeen tuodaan eniten?

Eniten tavaraa virtaa Euroalueelta. Noin 40% kokonaisuudesta.

• Saksa: Ykkönen. Koneet, kemikaalit, ajoneuvot.
• Ruotsi: Kakkonen. Raaka-aineet, elintarvikkeet, energia.

Loput pääosin EU:sta. Loppuosa globaalisti. Yli 50 miljardin arvosta vuodessa.

Mitä ei saa tuoda ulkomailta Suomeen?

Yö on hiljainen, ajatukset pyörivät päässä. Mikään ei tunnu oikealta.

Mitä ei saa tuoda Suomeen? Se on niin hankalaa…

• Liha, lihatuotteet. Muistan sen äidin kertoman tarinan, kun hänen ystävänsä sai sakot salakuljetetusta kinkusta. Surullista.

• Maitotuotteet, maidot. Olen itsekin unohtanut tämän aiemmin matkalla. Onneksi mitään ei sattunut. Mutta ehkä pitäisi olla tarkempi.

• Tuoreet kasvikset, hedelmät, marjat, kaikki se… ilman kasvinterveystodistusta. Tämä on pahin. Mietin aina sitä, kuinka paljon vaivaa se vaatii. Se on niin monimutkaista. Miksi se on näin vaikeaa? Se tuntuu turhauttavalta. Muistan kun yritin tuoda mansikoita Italiasta ja ne takavarikoitiin. Olin niin pettynyt. 2023 kesäkuussa se tapahtui. Olin niin iloinen niistä.

Tämä kaikki tuntuu niin raskaalta. Ahdistaa. En tiedä, mihin suuntaan tämä kaikki menee.

Mikä on Suomen tärkein tuontimaa?

Saksa.

• Hallitsee Suomen tuontia merkittävästi.
• Noin 14% kaikesta tuonnista 2023.

Ruotsi ja Kiina seuraavat tiiviisti.

• Merkittävät kauppakumppanit.
• Yhdysvallat vahvistumassa.

Yhdysvaltojen osuus kasvaa.

• Tavarakauppatase ylijäämäinen.
• Alankomaat toinen ylijäämäinen kumppani.

Mitä Suomi vie ulkomaille?

Suomi vie ulkomaille monipuolisesti tuotteita, joista merkittävä osa on elintarvikkeita. Elintarvikevienti onkin merkittävä osa Suomen viennin kokonaismäärää. Vuonna 2023 elintarvikkeiden vienti oli 2,2 miljardia euroa. Tämä osoittaa alan vahvan aseman kansainvälisillä markkinoilla. Ajattelepa hetki: maailmanlaajuiset ruokakulttuurien vaihdot ja kuluttajien muuttuvat preferenssit vaikuttavat suuresti vientiin. On kiehtovaa pohtia, miten esimerkiksi kestävä kehitys ja kasvissyönnin lisääntyminen muokkaavat tulevaisuuden elintarvikevientiä.

• Maitotaloustuotteet: Juusto, voi, maito ja muut maitotuotteet ovat perinteisesti olleet merkittävä osa vientiä.
• Liha: Erilaiset lihavalmisteet, kuten kinkku ja nakit. Miten lihantuotannon ympäristövaikutukset vaikuttavat tulevaisuuden vientiin? Tässä on todella pohdittavaa.
• Kala: Lohi ja muut kalatuotteet, joista monia viedään pakastettuna ja jalostettuina. Kestävä kalastus ja merten suojelu ovat tärkeitä näkökulmia.
• Juomat: Olut, viinit ja muut juomat, mukaanlukien alkoholijuomat. Onko niiden vientiin liittyviä tulevaisuuden haasteita?
• Makeiset ja leivonnaiset: Suomen makeiset ja leivonnaiset ovat saavuttaneet suosiota maailmalla. Onko kyseessä vain nostalginen vetovoima vai jokin syvempi ilmiö?
• Leipä ja leivonnaiset: Ruisleipä ja muut leivonnaiset edustavat suomalaista ruokakulttuuria.

Suurin osa elintarvikeviennistä, noin 60%, menee EU-maihin. Tämä korostaa EU:n sisämarkkinoiden merkitystä Suomen elintarvikeviennille. Tämä on loogista, koska logistiikka ja kauppa ovat helpompia sisämarkkinoilla. Mutta miten globaalit markkinat vaikuttavat tulevaisuudessa? Onko vientistrategia suuntautunut liian vahvasti EU:hun?

Lisäksi Suomi vie paljon metsäteollisuuden tuotteita, kuten puutavaraa, paperia ja sellua sekä teknologisia tuotteita, kuten telekommunikaatiolaitteita. Tämä kuvastaa Suomen vahvuuksia ja erikoistumista. Mielenkiintoista onkin se, miten Suomen vientistrategia kehittyy tulevaisuudessa.

Mitä ulkomailta saa tuoda Suomeen?

Jee, matkalta Suomeen! Tullirajan ylittäminen on kuin leikkisä tanssi byrokratian kanssa – jos tietää sävelet!

430 euroa on siis rahamäärä, jonka voit tuoda tullitta Suomeen, jos saavut lentäen tai laivamatkan jälkeen. Kuvittele: oma pieni, tullivapaa saari! Tai siis matkalaukku. Autolla, bussilla tai junalla? Sitten rahasumma putoaa surkeasti 300 euroon. No joo, junassa ei mahdu niin paljon krääsää.

• Lentokone/laiva: 430 euroa verotonta tavaraa. Mä olen kerran tuonut melkein kilon suklaata, ihan sääntöjen mukaan tietenkin!
• Auto/bussi/juna: 300 euroa verotonta tavaraa. Ajattele sitä rahaa – ehkä yksi uudenlainen kengänpari, tai yksi aito nepalilainen kahvimuki.

Mutta hei, älä unohda, että ne 300 tai 430 euroa on ihan suuntaa-antava luku. Tullitarkastaja voi silti pyytää esille kuitin jostain eksoottisista käärmeennahkasandaaleista, ja heillä on silmää enemmän kuin paimenella lampaissa. Ja ne käärmeennahkasandaalit saattavat ollakin 3000 euroa, etkä välttämättä pääse halvalla tästä. Sitä ei voi ennustaa. Minä sain kerran selittää pitkään miksi 5kg chilejä ei todellakaan ole 400e arvoisia. Hyvin väsyneenä ne tulivat niin nopeasti, ja olin onnellinen kun pääsin läpi.

Tullisääntöjä ei kannata ajatella kuin jostain avaruudesta tulleita sääntöjä, vaan pikemminkin kuin vanhan mummon reseptiä. Vähän mystistä, hiukan arvaamatonta, ja aina on olemassa riski, että jotkut asiat menevät pieleen, jos et ole riittävän tarkka. Ja saatat tarvita hyvän asianajajankin. Itse olen nähnyt monia, jotka ovat joutuneet selittelemään tuliaisiaan tuntikaupalla, silmät suurempina kuin pörröinen hamsteri. Joskus se on hauskaa, joskus ei. Mutta aina jännittävää.