Mitä laatikoita syödään jouluna?

Mitä laatikoita syödään jouluna?

Kun mietitään, mitä laatikoita syödään jouluna, perinteisiä joululaatikoita ovat porkkanalaatikko, lanttulaatikko ja imelletty perunalaatikko. Näiden lisäksi suosittuja ovat maksalaatikko sekä uudemmat juureslaatikot, kuten bataatti- ja palsternakkalaatikko.

Mitä laatikoita suomalaisessa joulupöydässä nautitaan?

Suomalaisen joulupöydän kulmakiviä ovat perinteiset joululaatikot: porkkanalaatikko, lanttulaatikko ja imelletty perunalaatikko, joita täydentävät usein maksalaatikko ja modernit juureslaatikot. Noin 85 prosenttia suomalaisista kattaa pöytäänsä vähintään yhden näistä klassikoista,^[1] sillä ne tarjoavat täydellisen vastapainon suolaiselle joulukinkulle ja graavikalalle.

Jouluruokien valinta voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta usein se on monen eri tekijän summa. Onko kyse perinteestä, makumieltymyksistä vai halusta kokeilla jotain uutta? Tässä osiossa avaamme suosituimmat vaihtoehdot ja niiden merkityksen joulun vietossa.

Porkkanalaatikko - joulun kiistaton ykkönen

Porkkanalaatikko on tilastollisesti Suomen suosituin joululaatikko, ja se löytyy lähes 75 prosentista joulupöytiä.^[2] Sen mieto ja hieman makea maku vetoaa erityisesti lapsiin ja niihin, jotka karsastavat voimakkaampia makuja. Muistan itse, kun kerran yritin korvata perinteisen riisipohjaisen porkkanalaatikon jollain terveellisemmällä versiolla. Lopputulos oli kuiva ja mauton - perheeni katsoi minua kuin olisin pilannut joulun. Opin silloin, että porkkanalaatikon kohdalla kerma ja oikea riisipuuropohja ovat asioita, joista ei tingitä.

Lanttulaatikko ja perinteinen maku

Lanttulaatikko on porkkanalaatikon jälkeen toiseksi suosituin, ja noin 65 prosenttia suomalaisista pitää sitä välttämättömänä osana ateriaa.^[3] Sen maku on huomattavasti voimakkaampi ja maanläheisempi. Lantun aromi jakaa mielipiteitä, mutta se on perinteisin kaikista laatikoista, sillä lanttua on kasvatettu Suomessa jo satoja vuosia ennen perunan yleistymistä. Hyvässä lanttulaatikossa on riittävästi siirappia ja muskottipähkinää tasapainottamassa juureksen omaa aromia.

Imelletty perunalaatikko: Kärsivällisyyden koetus

Hämäläinen perinneruoka, imelletty perunalaatikko, on monen joulun kohokohta. Sen tekeminen on kuitenkin taitolaji. Imellyttämisessä perunan oma tärkkelys muuttuu sokeriksi, kun sose pidetään 55-60 asteen lämpötilassa useita tunteja. Olin kerran liian hätäinen ja annoin lämpötilan nousta liian korkeaksi. Seuraus? Tärkkelys ei muuttunut sokeriksi, ja laatikko jäi tärkkelyksiseksi soseeksi, joka ei makeutunut lainkaan. Se oli turhauttavaa. Kädet tärisivät pettymyksestä, kun jouduin lisäämään sokeria jälkikäteen yrittäen pelastaa tilanteen - mutta maku ei ollut sama. Oikea imellytys vaatii tarkkuutta, mutta onnistuessaan lopputulos on vertaansa vailla.

Modernit vaihtoehdot ja uudet suosikit

Viime vuosina joulupöytiin on hiipinyt uusia makuja, jotka haastavat perinteiset kolme suurta. Erilaiset modernit joululaatikot ovat tulleet tutuiksi, ja erityisesti bataattilaatikko on kasvattanut suosiotaan nopeasti, löytyen nykyään jo noin 40 prosentista suomalaisista kotitalouksista joulun aikaan.^[4] Se on maultaan pehmeämpi kuin lanttu ja helpompi valmistaa kuin imelletty peruna.

Muita nousevia suosikkeja ovat: Punajuuri-aura-laatikko: Tuo pöytään väriä ja voimakasta makua. Palsternakkalaatikko: Hienostunut ja pähkinäinen vaihtoehto. Kasvisgratiinit: Kevyempiä vaihtoehtoja tuhtien laatikoiden rinnalle.

Kuinka paljon laatikoita tulisi varata per henkilö?

Määrän arviointi on vaikeaa, varsinkin jos tarjolla on useita eri laatikoita. Kun mietitään, mikä on sopiva joululaatikoiden määrä per henkilö, nyrkkisääntönä pidetään 150-200 grammaa laatikoita yhteensä, jos pöydässä on myös kinkkua ja muita lisukkeita. Tämä tarkoittaa, että jos tarjolla on neljää eri laatikkotyyppiä, yhtä laatua riittää noin 50 grammaa per ruokailija.

Harvoin näkee joulupöytää, jossa laatikot loppuisivat kesken. Usein käy päinvastoin, riippumatta siitä, mitä laatikoita syödään jouluna. Jopa 30 prosenttia joulun ruokahävikistä muodostuu juuri ylijääneistä laatikoista.^[5] Siksi määrissä kannattaa olla mieluummin maltillinen. Jos laatikoita kuitenkin jää, niistä saa erinomaisia perunarieskoja tai sosekeittoja pyhien jälkeen. On olemassa myös yksi laatikko, jota moni ei edes pidä oikeana joululaatikkona, mutta joka jakaa tunteet jyrkemmin kuin mikään muu. Palaamme tähän maksalaatikon kohdalla alempana.

Perinteisten joululaatikoiden vertailu

Porkkanalaatikko

Kaikkein suosituin, löytyy 75 prosentista pöytiä

Helppo, perustuu riisipuuroon ja porkkanasoseeseen

Mieto, kermainen ja kevyen makea

Lanttulaatikko

Toiseksi suosituin, perinteisin vaihtoehto

Keskivaikea, vaatii juuresten kuorimisen ja pitkän paistoajan

Voimakas, maanläheinen ja mausteinen

Imelletty perunalaatikko

Klassikko, erityisesti Länsi-Suomessa suosittu

Vaikea, vaatii tarkan lämpötilakontrollin useiksi tunneiksi

Erittäin makea ilman lisättyä sokeria

Antin joulun hävikkiprojekti

Antti, 35-vuotias ohjelmistokehittäjä Espoosta, halusi järjestää täydellisen joulun suvulleen mutta pelkäsi ruoan loppumista kesken. Hän osti neljää eri laatikkoa kaksi kiloa kutakin kuudelle hengelle.

Ensimmäinen virhe: Antti ei tajunnut, että kinkku ja kalat vievät suurimman osan vatsan tilasta. Joulupäivänä jääkaappi tursusi avattuja laatikkofolioita, ja turhautuminen kasvoi ruoan mennessä hukkaan.

Hän päätti kokeilla jotain uutta: hän käytti ylijääneen perunalaatikon rieskojen pohjana ja porkkanalaatikon sosekeittoon. Oivallus syntyi, kun hän tajusi laatikoiden olevan valmista maustettua sosetta muihin ruokiin.

Seuraavana vuonna Antti puolitti määrät 200 grammaan per henkilö. Hävikki laski 80 prosenttia, ja hän säästi noin 45 euroa kauppalaskussa nauttien silti kaikista mauista.