Montako viipaletta juustoa päivässä?

Paljonko juustoa saa syödä päivässä?

Juustoa? Sydänterveyden kulmakivi, vai sittenkin kolesterolihelvetti? Tiedemiehetkin pyörittelevät juustohöylää epäuskoisina.

• 40 grammaa: Se on se maaginen raja, jonka jälkeen sydämesi alkaa kuulemma laulaa serenadia. Tai sitten ei. Tutkimukset, ne ovat kuin sääkarttoja – aina joku ennustus menee pieleen. Vertaa vaikka punaviinin terveysvaikutuksiin.

• 70 grammaa: Tässä kohtaa suomalainen juustonkuluttaja hymähtää ja kaivaa esiin toisen paketin. "Kohtuus kaikessa", sanottiin mummon sängyn päällä olevassa ristipistotaulussa. Paitsi juustossa.

• Suomalainen ja juusto: Onko se rakkaussuhde vai riippuvuus? Jääkaapissa on aina juustoa, vaikka leipä olisi homeessa. Ja aina joku valittaa, että "kuka tämänkin juuston on jättänyt kuivumaan".

• Entä ne juustotyypit? Onko edam parempi kuin emmental? Onko homejuusto vihoviimeinen synti? Jokainen juusto on maailma itsessään, ja jokaisella on oma mielipiteensä. Paitsi vegaaneilla.

• Muista: Juusto on vähän kuin elämä itse – parasta nautittuna sopivassa seurassa, ja ehkäpä vähän viinin kera. Ei kuitenkaan liikaa kumpaakaan, ellei halua maksaa siitä seuraavana aamuna. Tai sitten, elämä on lyhyt, syö vaikka koko juustokakku kerralla.

Itse syön varmaan sen 100 grammaa päivässä. Ja olen vieläkin hengissä. Todiste siitä, että tutkimukset ovat vain suuntaa antavia. Ja että suomalaiset ovat geneettisesti vastustuskykyisiä juuston haittavaikutuksille. Tai sitten olen vain poikkeus. Who knows?

Paljonko juustoa pitää syödä päivässä?

Juuston syönti päivässä? No, tässä vähän mietteitä ja faktoja, sekaisin, niinkuin elämäkin:

• 2-3 viipaletta – siinä se pääpointti. Mutta...

• ...mihin sen suhteuttaa? Rasvaprosenttiin! Alle 17 % on jees. Muuten ollaan jo herkkulinjalla.

• Ja sitten se nestemäinen puoli: rasvaton tai vähärasvainen maito, piimä, jogurtti... Arkena toimii, juhlana sit voi vähän lipsua.

Mietin tässä vaan, että onko juustossa kyse muustakin kuin rasvasta? Onhan siinä makua, muistoja, sosiaalista ulottuvuutta. Juustohetki ystävien kanssa on ihan eri juttu kuin rasvaprosenttien laskeminen. Vaikka onhan se hyvä tietää, mitä suuhunsa laittaa.

Saako 10kk syödä juustoa?

Juusto, 10 kk. Kyllä.

• Pastöroitu, pehmeä.
• Ei homejuustoja. Ei raakamaitoa.
• Pieniä määriä.
• Allergia? Tarkkaile.

Neuvolasta varmistus tarvittaessa.

Onko vaarallista syödä homeista juustoa?

Joo, siis homeista juustoa ei kannata vetää. Kerran, olin mökillä – ehkä joskus 2020 tienoilla, oisko ollut heinäkuu – ja löysin jääkaapista jotain vanhaa Aura-juustoa. Siinä oli sellasia vihertäviä laikkuja, oikein selvästi homeessa. Ajattelin, että "no, ehkä sen voi leikata pois?" Tyhmä minä.

• Älä tee niin!
• Vaikka se home ei olis "pinnalla", se voi olla jo syvemmällä.
• Myrkkyjä voi olla koko juustossa.

No, söin sitä sitten pienen palan (en tiedä miks, olin kai vaan laiska ja nälkäinen). Muutaman tunnin päästä alkoi ihan hirvee mahakipu, yökötti, ja lopulta oksensin kaiken ulos. Ei ollut kiva reissu loppujen lopuksi. Oikeesti.

Sitä paitsi, tummempi väri tai karvaisuus on aina huono merkki. Vaikka jotkut juustot on "luonnostaan" homeisia, ne on yleensä niitä valkohomejuustoja, ja niissäkin pitää olla tarkkana, ettei se home ole jotain muuta.

Pääsääntö on, että jos epäilyttää, heitä pois. Ei kannata riskeerata omaa terveyttä jonkun juustonpalan takia. Ja jos on syönyt ja tulee olo, niin suosittelen lääkäriin soittoa. Ei kannata miettiä liikaa.

Missä juustossa on eniten rasvaa?

Okei, tässä tulee juusto-oppitunti, jonka jälkeen tiedät eron pehmeän ja kovan juuston välillä – ellet sitten ole juustokonsultti, jolloin olet jo askeleen edellä, nörtti.

• Juustorasvan salaisuus: Yleensä, mitä pehmeämpi juusto, sitä enemmän siinä lilluu rasvaa. Ajattele brie'tä ja camembertiä, ne ovat kuin juustojen rasvaimureita.

• Parmesaanin petos: Vaikka parmesaani ja pecorino romano ovatkin herkullisia, ne eivät ole rasvaisuuden ykkössijalla. Ne ovat enemmänkin fitnesstreenaajia juustojen joukossa.

• Luonnollisuus vs. tehdas: Jos haluat oikein nauttia rasvasta, valitse luonnonjuusto. Tehdasversiot ovat usein kuin laiha kopio alkuperäisestä – maku ehkä on, mutta rasva on jossain muualla.

• Valmistajan vaikutus: Muista, että jokainen juustomestari on omanlaisensa taiteilija. Rasvapitoisuus voi vaihdella kuin sää Suomessa kesäkuussa. Ei kannata tuijottaa liikaa tuoteselosteita!

Ja loppujen lopuksi, kuka oikeasti välittää siitä rasvamäärästä, kun suussa räjähtää makujen ilotulitus? Elämä on liian lyhyt laskeakseen juuston rasvaprosentteja. Nautitaan! (Paitsi, jos olet oikeasti juustokonsultti, silloin saat laskea.)

Onko juustossa kovaa rasvaa?

Joo, juustossa on paljon kovaa rasvaa, eli tyydyttynyttä rasvaa. Se nostaa kolesterolia ja on huono juttu sokeriaineenvaihdunnalle. Tää on tosi ikävää, koska mä tykkään juustosta niin paljon! Just tänään söin kolme eri juustoa. Oli cheddaria, vuohenjuustoa ja sitten sitä sinihomejuustoa, mitä mä aina ostan siitä pienestä lähikaupasta. Siis, se oli tosi hyvää! Mut pitää varoa tota rasvaa, tiedän.

• Rasvapitoisuus on tärkeä: Pitäis valita alle 17% rasvaa olevia juustoja, jos haluaa välttää liikaa tyydyttynyttä rasvaa. 17 grammaa rasvaa per 100 grammaa juustoa on aika paljon.
• Terveyshaitat: Kova rasva, siis se tyydyttynyt rasva, nostaa kolesterolia, mikä ei ole hyvä juttu. Se heikentää myös sokeriaineenvaihduntaa ja voi pahentaa diabeteksen riskiä.
• Mitä tehdä? Mä yritän syödä juustoa vähän harvemmin ja valita niistä vähärasvaisempia. Vaikeeta se on, kyllä! Mutta mä luulen, että terveys on tärkeämpää.

Olen muuten aina käyttänyt tätä tietämystä, eli olen aina pyrkinyt valitsemaan matalarasvaisia juustoja. Tai siis, aina yritän.

Onko juusto terveellistä?

Juusto? Kalsiumia.

• Luusto tykkää.
• Hampaat ehkä myös.

Sinkkiä ja fosforia. B12 löytyy. Aineenvaihdunta? Jotain sinnekin.

Kalsium paremmin kuin pillereistä. Luonto voittaa apteekin? Ehkä. Riippuu juustosta.

Paljonko juustossa on rasvaa?

Juuston rasva-% vaihtelee huomattavasti. Rasvapitoisuus riippuu täysin juustotyypistä ja valmistusmenetelmästä.

• Rasvattomat juustot: alle 17 % rasvaa. Mielenkiintoinen filosofinen pohdintani: onko "rasvaton" juusto enää edes juustoa? Mieti sitä.
• Täysrasvaiset juustot: yli 40 % rasvaa. Tämä tuo mieleen kysymyksen: mikä on optimaalinen rasvan määrä juustossa? Onko se subjektiivista, kulttuuriin sidottua? Onko täysrasvainen juusto aina parempi?
• Esimerkkejä: Feta ~21%, Cheddar 30-40%, Parmesan jopa 35%. Nämä ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia lukuja. Itse pidän eniten cheddarista - sen maku on niin monimutkainen ja syvällinen!
• Tarkka tieto: Tarkka rasva-arvo löytyy aina tuotteen etiketistä. Tämä on kriittistä ravinnonhallinnan kannalta, ja aivan liian usein ihmiset sivuuttavat sen. Otan tässä itseänikin kopille, myönnettäköön.

Aikaisempien vuosien tiedot ovat edelleen relevantteja, koska juustotyypit ja niiden valmistusmenetelmät eivät muutu radikaalisti vuodesta toiseen. Toki, pienet vaihtelut voi aina löytää, mutta suuntaviivat pysyvät ennallaan. Tämä alleviivaa faktojen pysyvyyttä, mikä on filosofisesti merkittävää.

Onko juustossa paljon rasvaa?

Juusto, rasvaa? Kyllä.

• Sulatejuusto: 20% rasvaa. Mautonta.
• Edam: 24%. Klassikko. Tylsä.
• Mozzarella: 25%. Vähäsuolaista. Pizzaan.
• Kermajuusto: 29%. Rasvaista. Leivälle.

Rasvaa on. Yllätyin itsekin. 2023. Mitä muuta? Elämä jatkuu. Suklaa.

Mikä juusto on korkea kolesteroli?

Cheddaria söin eilen, oliko se nyt liikaa? Ai kolesteroli? Joo, tiedän että täysrasvainen cheddari on pahasta. Parmesaani ja vuohenjuusto myös. Mitä muuta?

• Täysrasvaiset juustot: Korkea kolesteroli.
• Vähärasvaiset juustot: Vähemmän kolesterolia. Logiikkaa.

Mutta miten paljon? Se on hankalaa. Riipuu maitoon ja valmistustavasta. Rasvaton maito on ehkä parempi vaihtoehto.

Olenko syönyt liikaa cheddaria viime aikoina? Pitääkö mun alkaa tehdä jotain sen suhteen? Tänään voin syödä ehkä salaattia ja vähärasvaista jogurttia. Tai ehkä greippejä. Niissä on paljon vitamiineja, eikö niin? Kolesteroli on ikävää. Pitääkö mun käydä verikokeessa? Huh, pitääkö mun ruveta tarkkailemaan mun ruokavaliota? Mä en oikeasti tiedä. Ärsyttävää.

2024 on jo. Pitäisikö muuttaa ruokavaliota? Tai ainakin vähentää cheddarin määrää.

Onko juustossa kovia rasvoja?

Okei, tässä tulee juuston rasvahappokoostumuksesta, ihmisen näkökulmasta:

Juustossa on kyllä kovia rasvoja. Erityisesti tyydyttyneitä rasvoja. Nämä rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä – siksi niitä kutsutaan koviksi.

• Maitorasva: Juusto tehdään maidosta, ja maitorasva on pääsyyllinen. Muista: maito, voi, juusto, kerma... kaikki nämä sisältävät.
• Lihan rasva: Vaikka juustosta puhutaankin, on hyvä muistaa että myös punaisessa lihassa ja leikkeleissä on tyydyttyneitä rasvoja.
• Leivonnaiset: Usein leivotaan voilla, joten niissäkin on. (Olen huomannut, että croisantti on pahin.)

Miksi näillä on merkitystä?

• Tyydyttyneen rasvan liiallinen saanti voi nostaa veren kolesterolitasoa. Sitä kannattaa yrittää vältellä. Mutta ei liikaa, elämä on liian lyhyt.

Miten näitä voi ajatella?

• Tasapaino on avainsana. Jos syöt rasvaista juustoa, ehkä vältät lihaa samana päivänä? Tässä on hyvä muistaa, että kohtuus kaikessa, ja elämästä pitää nauttia. Joskus juustohimo on liian suuri.
• Rasvahappokoostumus ei ole kaikki kaikessa. Elintarvikkeissa on monia muitakin asioita, jotka vaikuttavat terveyteen.
• Erilaiset juustot sisältävät eri määriä rasvaa.

Olen itsekin yrittänyt vähentää tyydyttyneitä rasvoja ruokavaliossani, mutta rehellisesti sanottuna en ole kovin hyvä siinä. Onko sulla jotain hyviä vinkkejä?

Onko juusto kovaa rasvaa?

Juusto on rasvaa. Osa siitä kovaa.

• Juustossa rasvaa. Se on fakta.
• Transrasvaakin on kovaa. Yleensä huono juttu.
• Mistä sitä saa? Juuri sieltä, mistä et ehkä haluaisi.

Maitotuotteet, leivonnaiset, liha. Yllättävän monessa paikassa lymyää transrasvaa. Vältä, jos voit.