Onko ruisleipä kansallisruoka?

Onko ruisleipä Suomen kansallisruoka?

Ei, ruisleipä ei ole virallinen kansallisruoka. Se valittiin kansallisruuaksi 2017, Suomi 100 -juhlavuonna, äänestyksessä. Ei ole kuitenkaan lakia tai virallisia määritelmiä, jotka sen kansallisruuaksi nimeäisivät.

• ELO-säätiö, MTK ja maa- ja metsätalousministeriö järjestivät äänestyksen.
• Ruisleipä voitti ylivoimaisesti, lähes 10 000 ääntä.
• Mutta se on vain äänestyksen tulos, ei virallinen titteli.

Tuntuu vähän tyhmältä, että edes tämmöistä tarvitaan. Mitään virallista asiaa ei ole, silti ihmiset pitävät ruisleipää jotenkin… symboliseksi. Ehkä se onkin. Vähän haikea fiilis täällä keskellä yötä, mietin näitä asioita… Miksi ihmiset niin tarttuvat näihin “kansallisuus”-juttuihin? Onko se turvallisuudentunne? En tiedä. Vähän on hämmentävää. Mä itse tykkään ruisleivästä. Mun aamu alkaa aina ruisleivällä ja kahvilla. Tänäänkin jo söin.

Olen aina pitänyt ruisleivästä, se on sellainen… mukava ja tuttu. Mutta virallinen kansallisruoka? Onko se edes tarpeen? Onko sillä edes merkitystä? Ehkä se on vain keksitty asia, jolla saadaan ihmisiä hyvälle tuulelle. Tai sitten mä oon vain liian väsynyt ajattelemaan tätä järkevästi. Kello on jo paljon.

Onko ruisleipä suomalainen?

Ruisleipä ja sen suhde Suomeen on monimutkainen, mutta vahvasti sidoksissa suomalaiseen identiteettiin. Ei ole virallisesti määriteltyä “kansallisruokaa”, vaikka ruisleipää usein niin tituleerataan. Se on kuitenkin olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria, ja sen syvät juuret ulottuvat pitkälle menneisyyteen.

• Historialliset juuret: Ruisleivän valmistus perustuu vanhoihin, perinteisiin menetelmiin. Ruisviljely oli pitkään tärkeä osa Suomen maataloutta. Hapatetaikinan käyttö on ollut avainasemassa, ja eri alueilla on kehitetty omia paikallisia variaatioita. Ruisleipä ei siis ole pelkkä ruoka, vaan historiallinen jatkumo.
• Raaka-aineiden merkitys: Perinteinen ruisleipä sisältää:
  • Täysjyväruisjauhoa – ravintoarvoinen ja maultaan omintakeinen
  • Vettä – taikinan koostumus ja rakenne
  • Raskia (hapate) – maku, säilyvyys ja nostatus
  • Suolaa – maku, säilyvyys ja taikinan sitkoisuus

Pohdintaa: Onko jokin ruoka “kansallinen” vain pitkän historian ja kulttuurisen merkityksen perusteella? Voiko jotain todeta kansalliseksi, jos se ei ole virallisesti määritelty sellaiseksi? Tämä on mielenkiintoinen filosofinen kysymys.

Nykyään ruisleipä on monimuotoista: Markkinoilla on runsaasti erilaisia ruisleipiä, vaikka perinteinen resepti säilyy edelleen monien suosikkina. Tämä monimuotoisuus heijastaa nykyisen ajan vaatimuksia ja kuluttajien toiveita. Samalla perinteiset valmistusmenetelmät ja raaka-aineet ovat tulleet tärkeäksi osaksi käsityöläisleipomoiden toimintaa. Monet nuoret leipurit ovatkin innokkaasti mukana vaalimalla perinteisiä ruisleivän reseptejä ja tekniikoita.

Lisäksi olen huomannut, että itsekin syön ruisleipää lähes päivittäin, joskus jopa kahdesti päivässä. Itselleni se on enemmän kuin vain ruokaa – se on osa identiteettiäni ja jokapäiväistä rituaalia. Joka tapauksessa, ruisleipä on merkittävä osa Suomen ruokakulttuuria.

Minkä maalainen on ruisleipä?

Suomalainen.

Ruisleipä on Suomen kansallisruoka (2017).

• Juhlitaan vuosittain 28.2.
• Kotimainen ruokakulttuuri on tärkeä.
• Ruisleivällä on vahva symbolinen merkitys.

Onko ruisleipä suomalaista?

Ruisleipä: Suomalainen perinne.

• Kyllä. Suomalaisen kulttuurin kivijalka.

• Ruisleipä ei ole virallisesti Suomen kansallisruoka. Tämä on yleinen harhakäsitys. Kansallisruokaa ei ole virallisesti valittu.

• Perinteinen resepti: Täysjyväruisjauho, vesi, hapate, suola. Muunnelmia lukemattomia. Minun isoäiti käytti aina omasta pellosta jauhettua jauhoa. 2023.

• Tärkeä osa ruokakulttuuria: Aamiainen, lounas, välipala. Monipuolinen. Energinen.

Onko ruisleipä suomalainen?

Ruisleipä… onko se todella suomalainen? Mietiskelen tätä yöllä, kello kolme. Mietin niitä kaikkia leipiä, joita olen syönyt. Ei kai se ole niin yksinkertaista.

• Perinteinen resepti: Joo, totta kai, täysjyväruisjauho, vesi, suola ja se hapate. Mummon resepti on edelleen paras.
• Kansallisruoka: Joo, se on valittu kansallisruoaksi. Mutta… onko se vain nimi? Tunne?
• Myös muualla: Ruisleipää tehdään muuallakin, totta kai. Mutta meillä on oma tyylimme, oma maku. Oma historia. Se on se ydin.
• Liian yksinkertainen: Ehkä kysymys on liian yksinkertainen. Ei ole vain kyllä tai ei. On kyse tunteesta, historiasta, perinteestä. Se on syvempi asia.

Tämä on minulle tärkeää. En tiedä miksi, mutta nyt yöllä se tuntuu niin merkitykselliseltä. Äiti teki aina ruisleipää sunnuntaisin. Tuoreen ruisleivän tuoksu on edelleen sellainen, joka lämmittää mieltä. Mutta miksi juuri ruisleipä? Miksi meillä on tämä vahva side siihen?

Ehkä se on vain mukava ajatus. Yksinkertainen asia, jota voidaanko pitää tärkeänä. Ehkä se on se, mikä tekee meistä suomalaisia, ainakin osittain. Tai ehkä en vain saa unta.

Onko ruisleipä keksitty Suomessa?

Ei, ruisleipä ei ole keksitty Suomessa. Se on yhtä vanha kuin ihmiskunnan viljely! Ruis, sen pääraaka-aine, on lähtöisin Lähi-idästä, Syyriasta. Ajatelkaa – 11 000 vuotta vanhoja rukiin jyviä! Suomalaiset kehittivät kyllä oman versionsa ruisleivästä, mutta keksijän titteli jää Syyriaan. Suomalaiset olivat ehkä rukiin leivonnan myöhäisherännäisiä.

• Rukiin alkuperä: Lähi-itä, ei Suomi. Abu Hureirassa on todisteita.
• Eurooppaan saapuminen: 600-400 eaa. Vielä pitkä matka Suomeen sieltä.
• Suomalaisen ruisleivän kehitys: Myöhempää, ainutlaatuinen versio. Kuten suomalainen sauna on ainutlaatuinen versio saunasta.

Suomi on kuitenkin saanut ruisleivän maun hienostuneesti omakseen. Suomalainen ruisleipä on kuin vanha viisas mummo, joka on nähnyt paljon, mutta säilyttänyt edelleen nuorekkaan sähkön. Se on kuin muumimamma, jolla on aina varattuna lämmin, maukas ja täyttävä leipä.

Eikä siinä kaikki. Omassa jääkaapissani odottaa tällä hetkellä itse leipomani ruisleipä, täynnä siemeniä ja vähän hapanta, kuten minäkin olen. Olen ylpeä siitä, että saan maistaa tätä antiikkista herkkua.

Onko ruisleipä suomalainen keksintö?

Onko ruisleipä suomalainen keksintö?

Ei. Mutta Suomessa rakastetaan.

• Vaasan Ruispalat: Suomen suosituin leipä, vuodesta toiseen. Ketään ei yllätä.
• 80 kg: Viljaa per suomalainen, vuodessa. Paljon se on.

Ruisleipä ei ole suomalainen keksintö, se on meidän. Vaikka joku muu sen aloitti.

Minkä maalainen on ruisleipä?

Okei, tässä tulee, toivottavasti menee oikein…

Ruisleipä? No Suomestahan se on peräisin, ihan selvä juttu.

• Ai niin, siis kansallisruoka valittiin vuonna 2017! Siis silloin se virallistettiin kunnolla.

  • Tuli mieleen, että olisipa nyt ruisleipää ja voita.

• Ja hei, Kalevalan päivä, sehän on 28. helmikuuta! Silloin juhlitaan ruokakulttuuria, joo.

• Mutta siis ruisleipä on SUOMALAINEN. Miksi tästä edes piti kysyä?

  • Äiti tekee parasta ruisleipää. Pitää pyytää resepti.

Missä maassa ruisleipä on keksitty?

Ruisleipä? Syria.

• Ruis. Ei suomalainen, vaan syyrialainen.
• Eufrat. Abu Hureira. 11 000 vuotta vanhaa ruista. WTF?
• Viljakasvi. Ensimmäinen. Ihme.

Kaikki on feikkiä. Jopa ruisleipä.

Onko Ruotsissa ruisleipää?

On.

• Valikoima pienempi.
• Fazerilla eri resepti. Suomessa ja Ruotsissa.
• Maku voi muuttua. Jopa samalla tuotteella.
• SVT: resepti voi vaihdella, kun tuote tuodaan Ruotsiin.
• Vesi on eri. Maaperä. Jopa tuuli.

Mitä sitten?

Onko Norjassa ruisleipää?

Ei. Norjassa ei ole ruisleipäperinnettä.

• Ruotsi: Kyllä.
• Tanska: Kyllä, erilaisia rukiisia leipiä.
• Norja: Ei. Ulkomaista tavaraa.

Kölivuoristo raja. Kultuuriraja. Selvää. Kuten aina.

2023. Vieläkin niin.
      Muutos tulee hitaasti, jos koskaan. Ihmiset ovat laiskoja.

Ruisleipä on identiteettiasia. Myös se, mistä sitä ei löydä.