Paljonko suomalainen syö juustoa vuodessa?

Juuston kulutus Suomessa: Ennätysmäärä henkeä kohti

Selvitys siitä, paljonko suomalainen syö juustoa vuodessa, osoittaa maitotuotteiden suosion jatkuvan vahvana maassamme. Ajankohtaiset tilastot paljastavat kulutustottumusten merkittävät muutokset ja uudet huippulukemat. Tutustu tarkkoihin virallisiin kulutustietoihin ymmärtääksesi paremmin suomalaisten ruokavaliota ja välttääksesi vanhentunutta tietoa.

Paljonko suomalainen syö juustoa vuodessa?

Suomalainen syö juustoa noin 27 kiloa vuodessa henkeä kohti, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin maan historiassa. Vaikka nestemäisten maitotuotteiden kulutus on laskenut tasaisesti, kiinnostus erilaisia juustoja kohtaan sen kuin kasvaa. Tämä tekee Suomesta yhden Euroopan aktiivisimmista juuston ystävistä.

Juuston kulutuksen historiallinen kasvu Suomessa

Juuston suosio ei ole syntynyt hetkessä, vaan sen vuosikulutus on kasvanut tasaisesti vuosikymmenten ajan. Vielä 1980-luvulla määrä oli huomattavasti pienempi, mutta elintasapainon ja ruokakulttuurin monipuolistumisen myötä määrät ovat nousseet vuosi vuodelta. Virallisten ravintotaselaskelmien mukaan suomalainen kuluttaa nykyään noin 27 kiloa juustoa vuodessa. Kun tarkastellaan pidemmää aikaväliä, kasvu on ollut tasaista. Vaikka perinteinen arkijuusto pitää pintansa leivän päällä, myös erikoisjuustojen, tuorejuustojen ja kypsytettyjen vaihtoehtojen suosio ruoanlaitossa on lisännyt kokonaiskulutusta. Olen itse huomannut ruokakaupoissa käydessäni, että valikoimat ovat laajentuneet valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana.

Mitä eri juustotyyppejä suomalaiset ostavat?

Arkisen edamin ja goudan rinnalle on tullut runsaasti vaihtoehtoja, jotka vetoavat kuluttajiin. Perinteiset arkijuustot muodostavat edelleen suurimman osan volyymistä, mutta kuluttajat hakevat yhä useammin makuelämyksiä. Erilaiset homejuustot, vuohenjuustot sekä pitkään kypsytetyt cheddar- ja parmesanityyppiset juustot ovat löytäneet tiensä arkiruokiin ja viikonlopun herkkupöytiin. Myös herajuustot ja erilaiset ruoanvalmistukseen tarkoitetut tuorejuustot ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten juuston kulutus huomioon ottaen ostoskoreissa.

Miten suomalaisten juustonkulutus vertautuu muihin maihin?

Vaikka 27 kiloa vuodessa kuulostaa suurelta määrältä, Suomi ei suinkaan ole maailman kärjessä. Eurooppalaisessa vertailussa esimerkiksi Ranska, Italia ja Sakasa pitävät kärkipaikkoja. Näissä maissa kulutus voi nousta reilusti yli 30 kilon henkeä kohti vuodessa. Toisaalta on mielenkiintoista huomata, että Pohjoismaissakin on jonkin verran eroja; esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa juuston vuosikulutus suomessa on hyvin samankaltaisella tasolla. Meillä Suomessa maidon juonti on vähentynyt, mutta kiinnostus maitotuotteiden kiinteämpään muotoon eli juustoon on pitänyt meijerialan tuotantoa vakaana.

Syitä juuston suosion kasvuun

Kulutuksen kasvu taustalla on useita tekijöitä, joista keskeisimpiä ovat ruokakulttuurin kansainvälistyminen ja arjen luksus. Pitsat, pastat, gratinoinnit ja erilaiset suolaiset piirakat ovat vakiintuneet suomalaisten kotikokkien vakio-ohjelmistoon. Juusto on helppo tapa tuoda täyteläisyyttä ja makua ruokaan. Lisäksi kauppojen valikoimat ovat nykyään niin laajoja, että siihen, kuinka paljon juustoa syödään suomessa nykyisin, voi jokainen helposti vaikuttaa tutustumalla uusiin makuihin ilman suuria kynnysarvoja.

Eri maiden juustonkulutus ja kulttuuriluonne

Suomi

Noin 27 kiloa henkilöä kohti vuodessa.

Leivänpäällinen, aamupalat ja arkinen ruoanlaitto.

Edam, gouda, arkijuustot ja kasvava kiinnostus erikoisjuustoihin.

Ranska ja Italia

Yli 30 kiloa henkilöä kohti vuodessa.

Oma ruokalajinsa aterioilla, juustolautaset ja gastronomia.

Laaja valikoima perinteisiä nimisuojattuja alkuperäjuustoja.

Matin matka arkijuuston ystävästä erikoisjuustojen kokeilijaksi

Matti, 35-vuotias helsinkiläinen insinööri, oli vuosia syönyt tasan yhtä samaa perusgoudaa leivällään. Hän ei koskaan kiinnittänyt huomiota kaupan juustotiskin tarjontaan.

Eräänä viikonloppuna hän päätti kokeilla järjestää ystävilleen illanistujaiset, joihin piti hankkia jotain uutta. Hän osti vahingossa liian vahvaa cheddaria, joka ei miellyttänyt häntä aluksi lainkaan.

Sen sijaan että olisi luovuttanut, hän alkoi tutustua asiaan ja kysyä myyjältä suosituksia miedommista kypsytetyistä juustoista. Hän kokeili paria eri vaihtoehtoa ja löysi uusia suosikkeja.

Nykyään Matti ostaa säännöllisesti eri maista tuotuja erikoisjuustoja osaksi viikonloppuherkkujaan, mikä nostaa hänen henkilökohtaista vuosikulutustaan aiemmasta.