Voiko juustoa syödä joka päivä?

Mistä tunnistaa pilaantuneen juuston?

Tunnistaa pilaantuneen juuston aika helposti, jos tietää mistä katsoa! Ensiksikin, katso väriä. Musta, vihreä, ruskea, sinertävä, ei hyvä, yök! Jos näitä värejä on, se on hometta. Sitä ei kannata syödä! Ei todellakaan, ei millään! Ja jos on joku karvainen läikkä, ei se ole hyvä merkki. Se on hometta, se!

Hiivalevityksiä voi joskus leikata pois, jos on vähän. Pieniä reunoja, tiedätkö. Mut jos koko juustossa on hometta, ei se ole enää syötävää. Heitä se roskiin vaan! Älä syö sitä. Todella, tosi huono idea.

Muista myös haju! Jos juusto haisee pahalle, älä syö sitä. Pahalta haiseva juusto on pilaantunutta. Jos olet epävarma, heitä se roskiin. Ei kannata riskeerata! Ei se yksi juusto ole niin tärkeä!

• Väri: Musta, vihreä, ruskea, sininen = Hometta!
• Rakenne: Karvainen läikkä = Hometta!
• Haju: Pahalta haiseva = Pilaantunutta!

Olin kerran syömässä pilaantunutta juustoa. Se oli kamalaa! Sain vatsakipuja kaksi päivää. Olen sen jälkeen varovainen. Ostin kerran ihan kamalan juustoa Prismasta. Oli hometta ja se oli kuin vihreää mössöä, ja se haisi pahalle. Älä tee samaa virhettä.

Miksi juuston reunaan tulee valkoista?

Ahaa, se valkoinen juttu juuston reunassa, se on kuin juuston oma kuorrutus! Ei vaan, se on kalsiumlaktaattia, sellaista kalsiumin ja maitohapon sekoitusta. Niinku juuston “hiki”, jos vertaus sallitaan. Matti Kärki Valiolta (kyllä, tiedän tyypin, ollaan meinaan samassa Juustonystävät ry:ssä) sanoo, että juustossa on kalsiumia ja maitohappoa luonnostaan.

• Kalsiumlaktaatti: Se on se syyllinen valkoiseen rantuun.
• Miksi se tulee: Juuston kuivuessa se ilmestyy.
• Häviääkö se: Jos kostutat juuston pintaa, niin joo, hetkeksi. Mutta se tulee takaisin, kuin bumerangi!

Ja hei, ei kannata pelästyä, se on ihan harmitonta. Vaikka näyttää vähän siltä, kuin juusto olisi saanut hometta, heh!

Miksi juustossa on reikiä?

Hiilidioksidi tekee reiät juustoon. Maitoa käyvät bakteerit tuottavat sitä. Kuten pullataikina.

• Reiät ovat erikokoisia.
• Kaikissa juustoissa ei ole reikiä.

Bakteerikannat vaikuttavat reikien kokoon ja määrään. Mielenkiintoista, miten pienet organismit muovaavat ruokamme rakennetta. Prosessi on sama kuin oluen käymisessä, hiilidioksidia syntyy.

Eri juustotyypeillä on omat bakteerikantansa. Tämä selittää erilaisia ​​reikiä. Esimerkiksi Emmentalissa on isoja reikiä, cheddarissa pieniä.

Juuston kypsymisaika vaikuttaa myös. Pitkään kypsytetyssä juustossa on yleensä isompia reikiä. Ajattele sitä kuplana, joka kasvaa ajan kuluessa.

Onko reikäinen juusto parempaa? Subjektiivinen kysymys. Rakenne vaikuttaa makuun. Reiät antavat juustolle ilmavuutta. Jotkut pitävät siitä, jotkut eivät.

Muistan lapsena ihmetelleeni, mistä reiät tulevat. Nyt tiedän. Tiede tekee arkisistakin asioista kiehtovia. Juusto on monimutkainen ekosysteemi taskukoossa.