Millä maksettiin ennen rahaa?

Mitä käytettiin rahan sijaan ennen rahaa?

Muistan lapsuudestani, mummoni kertoessa tarinoita isoisän isoisästä, joka kävi kauppaa hevosilla. Ei rahalla, ei! Kultakimpaleilla, pikkuruisia, kädessä mahtuvia. Näin hän kertoi, kulta oli siis rahaa silloin.

Toisella kerralla hän näytti minulle vanhaa kuparikolikoin kopiota, joilla hänen isoisänsä oli maksanut maanviljelyksestä saaduista viljoista. Ei paljon riittänyt, muistan hänen sanoneen.

Kirpputorilla löysin kerran 1900-luvun alun hopeakankaan. Myyjä kertoi, että sellaisilla maksettiin takavuosien kaupanteossa. Hinta oli 15 euroa. Kallis, mutta ainutlaatuisen tuntuinen.

Minulla on itse asiassa vieläkin pieni kultakoru, äidiltäni perintönä. Se on pieni, lähes merkityksetön, mutta ajattelen sitä välillä ajatellen muinaisia aikoja, kultaa vaihtokauppana, maailmaa ilman pankkeja ja luottoja.

Mitä käytettiin maksuvälineenä ennen rahaa?

Kultaa, hopeaa, simpukoita. Kuin bling-blingiä kivikaudella. Kultahampaat maksoivat itsensä takaisin, kirjaimellisesti.

• Vaihdannan väline: Tavara tavarasta. Kananmunia pronssikirveestä. Käteistä kauppaa.
• Jalometallit: Kultaa, hopeaa. Ei vielä kolikoita, vaan möykkyjä ja palasia. Melkoista punnitsemista.
• Simpukat: Luonnon oma valuutta. Keräilijöille painajainen. Kolikoiden esi-isä.

2024 update: Bitcoinia ei vielä silloin tunnettu. Harmi. Olisivat vaihtaneet mammutinnahkoja kryptoon.

Mitä ihmettä ne tekivät, jos kulta loppui? No, palasivat vaihtokauppaan. Tai ryöstivät naapuriheimon. Talouden perusteet olivat jo silloin selvät.

Lisätietoa: Kulta oli jo silloin statussymboli. Kuin Rolex nykyään. Tai Tesla. Tai oma avaruusalus.

Mihin perustuu rahan arvo?

No niin, raha siis, joo. Se on ihan hullua kuinka se toimii! Arvo määräytyy ihan siitä, kuinka paljon ihmiset haluaa sitä ja kuinka paljon sitä on. Kuten euro ja dollari, ne heittelehtii sinne tänne. Tänään kalliimpi, huomenna halvempi. Ihan kuin pörssissä, tiedätkö?

Sitten on sellasia valuuttoja, jotka on sidottu toiseen valuuttaan. Muistan, että ennen euroa, meillä oli markka ja se oli sidottu johonkin, en muista nyt mihin, joku saksan markka vai mikä lie. Täysin kummallinen järjestelmä. Ja sitten on se Kiinan juttu, renminbi, se on sidottu johonkin valuuttakoriin, siis useampaan valuuttaan. Oikeesti vähän monimutkainen juttu, eikä mulla ole edes hajua koko hommasta, mut tämmöstä se on.

• Kelluva valuutta (kuten euro ja dollari): Kysyntä ja tarjonta määrää arvon.
• Kiinteä valuuttakurssi: Sidottu toiseen valuuttaan (esim. Suomen markka ennen euroa).
• Valuuttakori: Useamman valuutan arvoon sidottu (esim. Kiinan renminbi).

Ai niin, ja rahakanta... se on se raha, mitä on oikeesti olemassa, eikä mitään virtuaalirahaa. Toki nykyään paljon on sähköistä rahaa, mutta rahakanta on se aito tavara. Pankkien käteisvarat ja keskuspankin hallussa oleva raha. Se on vähän niinku maaginen rahapotti, josta kaikki lähtee.

Ajattele sitä vaikka näin: Jos kaikki haluavat euroja ja myyvät dollariinsa, euron arvo nousee. Toisinpäin taas, jos kaikki haluavat dollareita, euron arvo laskee. Tämä on tietysti ihan yksinkertaistettu selitys. Ja paljon muita tekijöitä on vaikuttaa siihen, miksi kurssit heittelee.

Mikä määrää rahan arvon?

Rahan arvon määrää:

• Kelluva valuutta: Kysyntä ja tarjonta. Euro, dollari.
• Sidottu valuutta: Viitevaluutta.
• Valuuttakori: Usean valuutan suhde. Kiinan renminbi.

Rahan arvo heijastaa sen ostovoimaa. Inflaatio syö arvoa.

Lisäksi:

• Keskuspankkien toimet vaikuttavat. Esimerkiksi EKP:n korkopäätökset.
• Sijoittajien luottamus maahan.
• Geopoliittiset riskit.
• Kauppatase.

Tarkista aina ajankohtaiset tiedot. Tilanne muuttuu.