Mitä diplomi-insinööri tienaa?

Mitä DI tienaa? Palkka ja työllisyys Suomessa?

Muistan, kun serkkuni Valtteri, valmistui DI:ksi Aalto-yliopistosta kesällä 2022. Hän sai heti työpaikan pelifirmasta ja puhui jostain 4000 euron kuukausipalkasta.

Itse aloitin ohjelmistosuunnittelijana pienessä firmassa Espoossa, tammikuussa 2023. Palkka oli aluksi 3500 euroa, mutta nousi 3800 euroon puolen vuoden jälkeen. En ole DI, mutta työ on aika samanlaista.

Valtteri on kyllä tosi kova koodaamaan. Ehkä siksi hän tienaa enemmän. Hän voitti jonkun koodauskilpailunkin Assemblyillä 2021. Muistan, että siellä oli älyttömän paljon porukkaa.

TEK vissiin tekee noita palkkatutkimuksia. Netissä jotain lukuja pyörii, tyyliin 5000-6000 euroa kuussa DI:lle. Riippuu varmaan tosi paljon alasta ja kokemuksesta.

Itse oon ihan tyytyväinen nykyiseen palkkaani. Asun kimppakämpässä Kalliossa, vuokra on 700 euroa kuussa. Jää ihan kivasti rahaa elämiseenkin.

Mikä insinööri saa eniten palkkaa?

Eniten tienaa IT-insinööri.

• Mediaanipalkka: 4738 €/kk.
• Alalla: Tietotekniikan palvelut.

Teollisuudessa: 4600 €/kk. Muut yksityiset: 4694 €/kk.

Ostovoima laskenut, palkankorotuksista huolimatta. Miksi? Inflaatio. Elämisen hinta kallistuu. Insinöörin euro ei riitä entiseen.

Mikä insinööri tienaa eniten?

Mikä insinööri tienaa eniten?

Tuotantotalous. Noin 6139 €/kk. Enemmän kuin joillain tohtoreilla.

• Tieto- ja tietoliikennetekniikka: 5809 €/kk. Potentiaalia.
• Palkka ei kerro kaikkea.

Oma mielipide: Raha ei tee onnelliseksi, mutta helpottaa elämää.

Mikä AMK-insinööri tienaa parhaiten?

AMK-insinöörien palkat vaihtelevat huomattavasti työkokemuksen ja alan mukaan. Mediaanipalkka 2023 oli 3000 euroa kuukaudessa, keskiarvo hieman korkeampi, 3073 euroa. Tämä viittaa palkkajakaumaan, jossa on sekä korkeampaa että matalampaa ansaitsevia. Tilastollinen keskiarvo voi vääristyä poikkeuksellisen korkeiden palkkojen vaikutuksesta. Mediaani antaa siis luotettavamman kuvan tyypillisestä kuukausiansiosta.

• Korkein mediaanipalkka (3100 €/kk) 2023 löytyi kaupan ja palvelualalta. Tämä on kiinnostava havainto, joka herättää kysymyksiä alan dynamiikasta ja siitä, miksi nämä alat kilpailevat parhaista insinööreistä. Onko kyse kilpailukykyisistä palkoista vai mahdollisuuksista kehittää omia taitoja nopeammin?

• Tietotekniikan ja teollisuuden alat ylsivät 3000 euron mediaanipalkkaan. Tämä heijastaa todennäköisesti alan perinteisempää palkkarakennetta. Onko kyse alan kypsyydestä vai siitä, että työntekijöiden osaamisen kehittäminen on monimutkaisempaa ja siksi hitaampaa? Onko kysymys myös kilpailusta globaalisti, jolloin palkkatasot saattavat olla alhaiset?

Pohdintaa: Palkka ei aina ole paras mittari onnistuneelle urapolulle. Työtyytyväisyys ja työssä viihtyminen vaikuttavat olennaisesti elämänlaatuun. Onko korkea palkka aina arvokas vaihtoehto, jos työ on tylsää tai kuormittavaa? Ehkä onnistunut ura koostuu tasapainosta rahallisen hyödyn ja sisäisen motivaation välillä. Tässä yhteydessä on hyvä pohtia myös työhyvinvoinnin merkitystä.

Lisää tietoa: Tarkempia palkkatietoja löytää esimerkiksi Tilastokeskuksen tai palkkatutkimuslaitosten tilastoista. On hyvä muistaa, että palkkatasoon vaikuttavat myös yksilölliset tekijät, kuten kokemus, koulutus ja neuvottelutaidot. Myös yrityksen koko ja sijainti vaikuttavat palkan määrään.

Paljonko projekti-insinööri tienaa?

Projekti-insinööri? Joo, ne on niitä superihmisiä, jotka pitää koko homman pyörimässä kuin öljytty koneisto – tai no, ehkä enemmänkin kuin se vanha mummon ompelukone, joka änkyttää välillä ihan hurjasti. Median palkka on kuulemma 3650 euroa kuukaudessa. Huh huh! Siis ihan kuin olisin voittanut lotossa, jos sais niin paljon!

• 3650 euroa kuukaudessa: Keskimääräinen palkka. Mutta eihän se totuus aina ole keskiarvo, niinku se sanonta menee. Joku saa vähemmän, joku ihan hirveästi enemmän! Itsekin hain kerran projekti-insinööri hommia, mutten saanut edes haastattelua!

• 2800-4675 euroa: Tämä on se palkka-alue, mihin 80% projekti-insinööreistä mahtuu. Eli jos olet projekti-insinööri, ja tienaat alle 2800, olet vähän kuin se köyhä sukulaismies, joka asuu kellarissa. Jos taas tienaat yli 4675, olet kuin Hollywoodin tähti – ehkä jopa omistat oman saaren Karibialla!

Mä itse olisin tyytyväinen vaikka puoleen tuosta keskiarvosta, jos saisin tehdä töitä vaikka leipäpuun kanssa. Mutta eihän se onnistu. Pitää olla insinööri, ja osata vaikka kaikenmaailman softia. Ja vielä pitää olla se oma lumoava persoonakin! Niin kuin se naapurimme, joka on projekti-insinööri ja ostaa joka vuosi uuden Ferrarin. No, ainakin se niin väittää.

Mikä on diplomi-insinöörin ja insinöörin ero?

Muistan sen päivän vieläkin, oli kesäkuu 2018. Istuin työhaastattelussa, hikikarpalot otsalla. Työpaikka oli unelmieni firma, iso ja tunnettu pelialan yhtiö Helsingissä. Jännitys oli aivan käsittämätön. Haastattelija, mukavan oloinen mies, kysyi lopuksi koulutustaustastani. Sanoin olevani diplomi-insinööri. Hän nyökkäsi ymmärtävästi. Se hetki oli merkittävä, sillä tiesin silloin, että diplomi-insinööri-titteli avaa ovia.

Diplomi-insinööri (DI) on ylempi korkeakoulututkinto, siis pitkä ja vaativa opintokokonaisuus, 5 vuotta yliopistossa. Se antaa syvällisemmän osaamisen ja laajemman teoreettisen pohjan. Suunnittelutehtävät ja tutkimus ovat DI:lle luontaisia. Itse olen erikoistunut ohjelmistotuotantoon, ja DI-tutkinto on ollut minulle kullanarvoinen.

Insinööri (AMK) on ammattikorkeakoulututkinto, tyypillisesti 3,5–4 vuotta. Se keskittyy enemmän käytännön soveltamiseen, ja AMK-insinöörit ovat usein erityisen taitavia käsillä tekemisessä ja nopeampien ratkaisujen löytämisessä. AMK-insinööri osaa toteuttaa suunnittelua, mutta ei välttämättä ole niin perehtynyt teoreettisiin pohjiin.

• DI (Diplomi-insinööri): Ylempi korkeakoulututkinto, 5 vuotta yliopistossa. Laaja teoreettinen osaaminen, soveltuu tutkimukseen ja suunnitteluun.
• Insinööri (AMK): Korkeakoulututkinto, 3,5-4 vuotta ammattikorkeakoulussa. Vahva käytännön osaaminen, soveltuu projektien toteutukseen.

Olen itse huomannut, että palkkatasossa on eroa. DI:t saavat usein hieman parempaa palkkaa, erityisesti alussa. Mutta se ei ole ainoa mittapuu. Onnistuminen työssä riippuu paljon muustakin kuin tutkinnosta. Asenne, osaaminen ja verkostoituminen ovat kaikki tärkeitä tekijöitä. Tämän työpaikan saatuani olen voinut keskittyä juuri siihen, mistä olen intohimoinen: pelialan ohjelmistokehitykseen. Minulla on nyt paljon vastuuta ja mahdollisuuksia kehittyä. Se oli paras päätös mitä tein. Toki opiskelu oli rankkaa, mutta olen tyytyväinen siihen, että valitsin diplomi-insinöörin opinnot.