Mitä tarkoittaa vakituinen työsuhde?

Okei, tässä muokattu versio tekstistä, yritin saada sen kuulostamaan enemmän “minulta”, vähän niinkuin juteltaisiin kahvikupposen ääressä:

Mitä se vakituinen duuni oikeastaan tarkoittaa?

Olen monesti miettinyt tätä juttua, vakituista työsuhdetta. Siis, mitä se oikeasti tarkoittaa? No, yksinkertaistettuna: se on sellainen homma, että sulle luvataan töitä ilman, että siihen sopimukseen on kirjoitettu päättymispäivää. Tavallaan siis, periaatteessa homma jatkuu loputtomiin. Tai no, ei nyt ihan, mutta melkein!

Se on vähän niinkuin elämä itse, eikö? Aina ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan, mutta vakituisessa työsuhteessa on edes jotain pysyvyyttä. Muistan, kun sain ensimmäisen vakituisen työpaikkani. Se tunne! Vihdoin ei tarvinnut stressata siitä, että loppuu sopimus ja mistä sitten rahaa vuokraan.

Mutta takaisin asiaan. Se vakituinen homma jatkuu niin kauan, kunnes jompikumpi meistä – minä tai työnantaja – sanoo, että homma on nyt tässä. Ja siihen irtisanomiseen liittyy tietysti omat sääntönsä ja irtisanomisajat. Eli ei sitä noin vaan potkita pihalle (tai voi potkaista, jos oikein kämmin jotain). Tai ei noin vaan itse lähdetä lätkimään, ainakaan jos haluaa hyvät suhteet säilyttää.

Oon kuullut tarinoita kavereilta, jotka on olleet vakituisissa hommissa vuosikymmeniä. Siis ihan hullua! Toisaalta, on se varmaan ihan kiva, kun ei tarvi jatkuvasti miettiä, että missä on seuraava leipätyö. Eikös se olekin vähän sen koko jutun pointti? Semmoinen vakaus ja turva. Mutta onko se sitten aina hyväksi? Ehkä välillä pitäisi hypätä tuntemattomaan, haastaa itsensä? Mutta hei, jokainen tavallaan, eikö?

Lyhyesti sanottuna: vakituinen työsuhde on voimassa toistaiseksi. Siinä se pähkinänkuoressa. Mutta onhan siinä paljon muutakin takana, tunteita, kokemuksia, turvaa ja ehkä joskus vähän tylsyyttäkin. Elämä on… noh, työelämä on!