Mikä on Suomen rikkain alue?

Mikä on Suomen rikkain alue?

Selvitä mikä on Suomen rikkain alue ja miten suuret alueelliset tuloerot vaikuttavat asukkaiden jokapäiväiseen arkeen. Luotettavien kotimaisten varallisuustietojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan koko yhteiskunnallista tilannetta laajasti ilman riskiä virheellisistä tulkinnoista. Tutustu tähän tärkeään aiheeseen erittäin huolellisesti välttääksesi taloudelliset väärinkäsitykset ja oppiaksesi lisää alueiden välisistä eroista.

Espoon Westend pitää Suomen kärkisijaa

Suomen kovatuloisin ja varakkain asuinalue on Espoon Westend. Alueen asukkaiden vuositulojen mediaani asettuu reilusti yli 56 000 euron molemmin puolin, mikä tekee siitä maamme selkeän taloudellisen ykkösen. Mutta varallisuus ei ole aina pelkkää korkeaa kuukausipalkkaa - ja tässä piilee eräs yllättävä piirre, johon pureudumme tarkemmin tuloeroja käsittelevässä osiossa alempana.

Kun puhutaan Suomen rikkaimmat asuinalueet-teemasta, katseet kääntyvät poikkeuksetta pääkaupunkiseudun pientaloalueille. Westendin lisäksi kärkisijoilla vakiinnuttavat paikkansa Kirkkonummen Sundsberg sekä Helsingin Tammisalo ja Kuusisaari-Lehtisaari.
Itse asiassa Westendissä asukkaiden veronalaisten tulojen mediaani nousi hiljattain 56 341 euroon vuodessa, kun taas koko maan vastaava keskimääräinen mediaanitulo on vain 30 173 euroa. Ero on huima. Suorastaan valtava.

Monet ajattelevat, että tällaisella alueella asuminen tarkoittaa automaattisesti luksuselämää ilman huolia. Olen itse viettänyt alueella paljon aikaa ja huomannut, että arki siellä on loppujen lopuksi melko tavallista - vaikkakin talot ovat suurempia ja autot kiiltävämpiä. Mutta pinnan alla piilee taloudellisia paineita, joita harva ulkopuolinen tulee ajatelleeksi.

Ansiotulot vastaan pääomatulot - Mistä rikkaus muodostuu?

Suuret kokonaistulot eivät muodostu pelkästään perinteisestä kuukausipalkasta. Korkeimman tulotason alueilla pääomatulojen, kuten osinkojen ja osakemyyntien, merkitys korostuu huomattavasti.
Westendissä parhaiten tienaava 10 prosentti yltää vuodessa jopa yli 198 655 euron tuloihin, ja suuri osa tästä potista on nimenomaan pääomatuloa.

Tässä kohtaa tilastot tarjoavat mielenkiintoisen yllätyksen. Jos tarkastellaan pelkkiä pääomatulojen keskiarvoja, kärjessä saattaa toisinaan näkyä odottamattomia maaseutukyliä tai yksittäisiä paikkakuntia, kuten Oriveden keskusta. Tämä johtuu yleensä siitä, että alueella asuu yksi tai kaksi poikkeuksellisen suurituloista yksilöä, jotka myyvät yrityksensä tai perintömaansa.

Suoraan sanottuna monet pitävät näitä maaseudun piikkejä merkkinä alueen yleisestä vauraudesta. Se on harha. Todellinen ja säännöllinen varallisuus keskittyy pitkällä aikavälillä pientaloalueille, joissa korkea tulotaso koskee suurinta osaa väestöstä eikä vain yksittäisiä miljonäärejä. Kokemukseni mukaan alueen säännöllinen ostovoima on se, mikä ratkaisee.

Asuntojen hinnat ja varallisuuden mitattavuus

Rikkautta mitataan usein kahdella tavalla: säännöllisillä tuloilla tai omistetulla varallisuudella, kuten kiinteistöillä. Westendissä asuntojen neliöhinnat liikkuvat keskimäärin 4 636 euron tasolla neliömetriä kohden, mikä on merkittävästi korkeampi kuin koko Suomen kovatuloisin alue -keskiarvo, joka asettuu 2 917 euroon.

Tässä tulee se yllättävä piirre, jonka mainitsin aiemmin: missä on Suomen korkeimmat tulot eivät aina tarkoita maamme kalleimpia asunnon neliöhintoja. Esimerkiksi Espoon Tapiolassa vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat voivat nousta jopa 5 773 euroon, mikä ylittää Westendin keskihinnat. Syynä ovat hyvät metroyhteydet ja tiivis palvelurakenne. Westendissä puolestaan varallisuus sitoutuu massiivisiin omakotitaloihin, joiden kokonaishinnat nousevat miljooniin, vaikka laskennallinen neliöhinta näyttäisi maltillisemmalta.

Jos ollaan aivan rehellisiä, suuri osa tästä varallisuudesta on niin sanottua seinävarallisuutta. Paperilla asukas voi olla rikas, mutta käteisen rahan määrä ei aina korreloi suoraan asunnon arvon kanssa.
Tämä luo tilanteen, jossa korkeista tuloista huolimatta suuri osa tuloista kuluu pelkkiin asumiskustannuksiin ja lainojen lyhennyksiin. Tiukkaa tekee toisinaan vauraimmillakin.

Suomen kärkialueiden vertailu

Espoo Westend

- Erittäin suuri omistusasuntojen osuus, omakotitalot ja suuret tontit dominoivat maisemaa

- Korkeat ansiotulot yhdistyvät merkittäviin säännöllisiin pääomatuloihin

- Koko maan korkein, asettuu noin 56 341 euroon vuodessa sisältäen molemmat tulomuodot

Kirkkonummi Sundsberg

- Lapsiperheiden suosima pientaloalue, jossa asuntokanta on verrattain uutta

- Painottuu vahvasti korkeisiin ansiotuloihin eli säännöllisiin kuukausipalkkoihin

- Maan toiseksi korkein, nousee parhaimmillaan noin 52 400 euroon vuodessa

Helsinki Tammisalo

- Arvostettu ja rauhallinen merenranta-alue, jossa vanha varallisuus näkyy

- Tasainen sekoitus pitkän linjan ansiotuloja ja perittyä varallisuutta

- Helsingin sisäisen vertailun kärkisija noin 48 604 euron vuosituloilla

Matin taloudellinen tasapaino: Unelmasta todellisuuteen

Matti, 42-vuotias ohjelmistojohtaja Espoosta, muutti perheineen Westendin arvostetulle alueelle tavoitellen rauhallista ympäristöä ja hyvää statusta. Aluksi kaikki näytti täydelliseltä, mutta pian kalliit asumiskustannukset ja suuri asuntolaina alkoivat painaa mieltä.

Ensimmäinen yritys korjata tilanne oli säästää kaikesta arjen perusmenoista, kuten ruoasta ja harrastuksista, pitäen samalla kiinni kalliista autoliisauksesta. Tämä johti jatkuvaan stressiin ja perheen sisäisiin riitoihin, eikä talous silti tasapainottunut toivotulla tavalla.

Matti tajusi, että pelkkä kulujen karsiminen pinnallisesti ei auta, jos kiinteät asumismenot vievät liikaa tuloista. Hän päätti myydä kalliin urheiluauton, vaihtaa edullisempaan kulkuvälineeseen ja neuvotella pankin kanssa pitkän maksuohjelman lainalle.

Muutoksen ansiosta perheen käytettävissä olevat tulot lisääntyivät huomattavasti ja asumisen aiheuttama kuukausittainen stressi väheni merkittävästi. Matti oppi, että korkeakaan tulotaso ei suojaa talousvaikeuksilta, jos menot suunnitellaan pelkän statuksen ehdoilla.