Milloin vietetään uutta vuotta?

Milloin vietetään uutta vuotta? Juhlan ajankohta ja perinteet

Selvitys siitä, milloin vietetään uutta vuotta, auttaa ymmärtämään perinteitä ja välttämään turhia väärinkäsityksiä juhlan virallisesta vietosta. Juhlan oikean ajankohdan ja kaikkien sääntöjen tunteminen varmistaa sujuvan valmistautumisen sekä suojaa perheen arvokasta yhteistä juhla-aikaa. Tutustu tämän perinteisen juhlan tarkempaan ohjeistukseen ja varmista oikea virallinen kirjoitusasu heti.

Milloin vietetään uutta vuotta Suomessa?

Uuden vuoden ajankohta suomessa sijoittuu joulukuun viimeisen päivän ja tammikuun ensimmäisen päivän taitteeseen. Suomalaista uuttavuotta juhlitaan virallisesti uudenvuodenaattona 31. joulukuuta sekä uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta.

Juhlan tarkka ajoitus voi toisinaan herättää hämmennystä arkipäivien ja vapaiden suhteen. Vuoden vaihtuminen on kuitenkin kalenterissamme kiinteä. Muistan itsekin nuorempana sekoilleeni päivissä, kun aatto osui keskelle viikkoa ja työt jatkuivat normaalisti iltapäivään saakka. Moni luulee koko vuodenvaihdetta automaattiseksi pitkäksi vapaaksi. Se on harhaluulo.

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten nämä päivät sijoittuvat kalenteriin, miten uutta vuotta juhlitaan ja miten oikeinkirjoitus todellisuudessa menee. Erityisen tärkeää on ymmärtää ero virallisen pyhän ja tavallisen työpäivän välillä. Yksi yleinen virhe työsopimuksia tulkitessa kuitenkin toistuu vuodesta toiseen - palaan tähän kriittiseen palkkaukseen liittyvään seikkaan tarkemmin alempana työelämän sääntöjä käsittelevässä osiossa.

Uudenvuodenaatto ja uudenvuodenpäivä työelämässä

Uudenvuodenpäivä 1. tammikuuta on virallinen kirkollinen ja lakisääteinen pyhäpäivä, jolloin työntekijöillä on oikeus arkipyhävapaaseen tai korotettuun palkkaan. Sen sijaan uudenvuodenaatto päivämäärä 31. joulukuuta on tavallinen arkipäivä, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

Ollakseni rehellinen, tämä sääntö aiheuttaa joka vuosi kitkaa työpaikoilla. Uudenvuodenaatto ei ole automaattisesti palkallinen lomapäivä. Tyypillisesti kaupan ja palvelualojen työntekijät tekevät töitä aattona täyttä häkää. Jos joudut aattona töihin, saat normipalkkaa, ellet työskentele iltavuorossa, jolloin iltalisät voivat astua voimaan. Toisin on tammikuun ensimmäisenä päivänä. Silloin tehdystä työstä maksetaan poikkeuksetta 100% korotettu palkka eli tuplapalkka.

Työaikajärjestelyt riippuvat vahvasti omasta alastasi. Esimerkiksi joillakin teollisuuden aloilla myös uudenvuodenaatto on sovittu kokonaan vapaaksi. Useimmilla virastotyöntekijöillä tai toimistoissa päivä saattaa olla lyhennetty. Tarkista aina tilanne omasta sopimuksestasi.

Miten arkipyhäkorvaukset määräytyvät?

Kuukausipalkkaisella työntekijällä arkipäivälle osuva milloin on uudenvuodenpäivä vähentää kuukauden työtunteja mutta ei laske kuukausipalkan määrää. Tuntipalkkaisilla tilanne on monimutkaisempi, sillä heille maksetaan erillinen arkipyhäkorvaus.

Tuntipalkkalaisten kohdalla korvauksen saaminen edellyttää yleensä sitä, että työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 6 viikkoa ennen kyseistä juhlapäivää. Jos tämä ehto ei täyty, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa vapaapäivältä palkkaa. Tämä tulee monelle nuorelle kausityöntekijälle täytenä yllätyksenä.

Uusivuosi vai uusi vuosi kirjoitusasu haltuun

Kirjoitusasu uusivuosi vai uusi vuosi kirjoitusasu viittaa nimenomaan vuodenvaihteen juhlaan ja kalenterivuoden ensimmäiseen päivään. Kun taas uusi vuosi erikseen kirjoitettuna tarkoittaa koko tulevaa tai vastikään alkanutta kalenterivuotta kokonaisuudessaan.

Tämä kielellinen vivahde aiheuttaa päänvaivaa uudenvuodentervehdyksiä kirjoitettaessa. Oikeinkirjoitus on kuitenkin looginen, when miettii lauseen tarkoitusta. Jos toivotat ystävällesi hyvää uutta vuotta kahtena erillisenä sanana, toivotat hänelle onnea ja menestystä koko alkavalle 365 päivän jaksolle. Jos taas kirjoitat yhdyssanana hyvää uuttavuotta, toivotuksesi kohdistuu pelkästään itse juhlan viettoon.

Kielenhuollon suositusten mukaan erikseen kirjoitettava muoto on huomattavasti yleisempi ja suositeltavampi perinteisissä korteissa ja viesteissä. Harva meistä haluaa rajata onnentoivotuksensa vain yhteen keskiyön juhlahetkeen.

Yhdyssanamuotoa käytetään aina silloin, kun se toimii muiden vuodenvaihteen käsitteiden alkuosana. Siksi oikeat muodot ovat uudenvuodenaatto, uudenvuodenyö ja uudenvuodenpäivä. Huomaa myös, että suomen kielessä merkkipäivät ja juhlapyhät kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella, toisin kuin esimerkiksi englannissa.

Miten uutta vuotta juhlitaan Suomessa?

Uuden vuoden viettoon kuuluu Suomessa vahvasti ilotulitteiden ampuminen, tinan valaminen tai nykyään sen korvaavat ekologisemmat vaihtoehdot sekä uudenvuodenlupausten tekeminen. Juhla alkaa perheiden ja ystävien kesken aattoiltana ja huipentuu keskiyöllä sekuntien laskemiseen.

Ilotulitteiden käyttö on tarkkaan säännösteltyä turvallisuussyistä. Kuluttajat saavat ampua raketteja vain rajattuna aikana, yleensä aattoillasta kello 18.00 aina uudenvuodenpäivän aamuyöhön kello 02.00 saakka. Suojalasien käyttö on lain mukaan pakollista ilotulitteiden sytyttäjälle.

Monelle juhlintaan kuuluu myös perinteinen ruokailu. Nakkisalaatti ja perunasalaatti ovat suomalaisten pöytien ikuisia suosikkeja. Itse tehty perunasalaatti - ja tässä on salaisuus, jonka opin isoäidiltäni - on parasta, kun sen antaa maustua jääkaapissa kokonaisen vuorokauden ennen tarjoilua. Teolliset versiot ovat usein liian etikkaisia ja valuvia.

Vuodenvaihteen päivien erot suomalaisessa kalenterissa

Suomessa uuden vuoden juhlintaan ja ajankohtaan liittyy kaksi peräkkäistä päivää, joiden asema lainsäädännössä ja työelämässä eroaa merkittävästi toisistaan.

Uudenvuodenaatto (31.12.)

- Tavallinen arkipäivä tai lauantai/sunnuntai kalenterivuoden mukaan

- Normaali arkipäivän palkka, mahdolliset iltalisät TES-määräysten mukaan

- Yhdyssana, kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella

Uudenvuodenpäivä (1.1.)

- Lakisääteinen ja kirkollinen virallinen pyhäpäivä (arkipyhä)

- Lain mukaan 100% korotettu palkka eli tuplapalkka koko päivältä

- Yhdyssana, kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella

Antin vuorotyön haasteet kaupan alalla vuodenvaihteessa

Antti, 24-vuotias myymäläapulainen Helsingistä, luuli uuden vuoden ajankohdan tarkoittavan automaattisesti tuplapalkkaa sekä aattona että uudenvuodenpäivänä. Hän oli suunnitellut kattavansa joulun lisämenot näillä tuloilla.

Ensimmäinen tilinauha tammikuun puolivälissä oli kuitenkin karu pettymys. Antti huomasi, että 31. joulukuuta tehdyt pitkät työtunnit oli maksettu aivan tavallisena peruspalkkana.

Hän otti yhteyttä luottamusmieheen ja tajusi, ettei uudenvuodenaatto ole virallinen arkipyhä. Ratkaisuna Antti pyysi seuraavaksi vuodeksi nimenomaan tammikuun 1. päivän vuoroja.

Seuraavana vuonna hän varmisti paikkansa uudenvuodenpäivän vuorossa, sai ansaitsemansa tuplapalkan ja oppi tarkistamaan työehtosopimuksen pyhäpykälät hyvissä ajoin ennen juhlasesonkeja.