Paljonko ihminen maksaa yhteiskunnalle?

Ihmisen hinta yhteiskunnalle: Monimutkainen yhtälö terveydestä ja tuottavuudesta

Kysymys siitä, paljonko ihminen maksaa yhteiskunnalle, on monimutkainen ja useita näkökulmia sisältävä. Yksinkertainen vastaus puuttuu, sillä ihmisen arvo yhteiskunnalle ei rajoitu pelkästään rahallisiin kustannuksiin tai tuottoihin. Se kietoutuu tiiviisti terveyteen, tuottavuuteen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Liikunnan puutteen aiheuttamat 3,2 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Suomessa – joista työikäisten osuus on 2,7 miljardia euroa – kuitenkin valaisevat yhtä olennaista ulottuvuutta: terveyden merkitystä kansantaloudelle.

Liikunnan puute on vain yksi palanen suurempaa kuvaa. Yhteiskunnan kustannukset liittyvät tiiviisti yksilön terveydentilaan ja toimintakykyyn. Krooniset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja syöpä, rasittavat terveydenhuoltoa ja vähentävät työkykyä, johtaen merkittäviin suoranaisiin ja epäsuoriin kustannuksiin. Nämä kustannukset eivät rajoitu vain terveydenhuoltosektoriin vaan ulottuvat myös sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sosiaalihuollon palveluihin.

Toisaalta ihminen tuottaa yhteiskunnalle myös merkittävää hyötyä. Työskentely, veronmaksu ja yhteiskunnallinen osallistuminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka edistävät maan taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Koulutusta, osaamista ja innovaatioita edistävät ihmiset luovat perustan talouskasvulle ja tulevaisuuden menestykselle.

Yksilön “hinta” muuttuu elämänkaaren aikana. Lapsen kasvatus ja koulutus ovat merkittävä investointi tulevaisuuteen, kun taas vanhuuden tuoma lisääntynyt hoitotarve voi lisätä kustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella ihmisen vaikutusta pitkällä aikavälillä ja huomioida kaikki elämänvaiheita koskevat tekijät.

3,2 miljardin euron liikuntaan liittyvät kustannukset osoittavat selvästi, kuinka ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan kokonaismenoihin. Sijoittaminen terveyden edistämiseen, kuten liikunnan lisäämiseen ja terveellisen elämäntavan tukemiseen, on pitkällä aikavälillä kustannustehokasta. Valtiolla, kunnilla ja työnantajilla on avainrooli tässä työssä. Tarvitaan strategisia satsauksia sekä liikuntapalveluihin että terveyden edistämiseen liittyvään tiedonvälitykseen ja ohjaukseen.

Lopulta ihmisen hinta yhteiskunnalle ei ole pelkkä laskelma, vaan moniulotteinen mittari, joka heijastaa terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallistumisen vuorovaikutusta. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat investointeja kestävään tulevaisuuteen, joka hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.

#Ihminen #Verotus #Yhteiskunta