Paljonko rahaa kuussa?

Paljonko menee ruokaan rahaa kuukaudessa?

Ruokaan? No, se on vähän kuin yrittäisi arvioida, paljonko bensaa kuluu, kun ajaa ladalla kuuhun. Mutta, okei, kaivetaanpas lukuja:

• Sinkkunainen (45v): 239€. Olettaen, että hän ei elä pelkällä kaurapuurolla ja valokuvilla pihveistä.
• Sinkkunainen (65v): 217€. Ehkä eläke-eurot on tarkemmin laskettu, tai sitten osteoporoosi sanelee ruokalistan.
• Parisuhde: 499€. Romanttinen illallinen kynttilänvalossa ja yhdellä makaronilaatikolla?
• Nelihenkinen perhe (10 & 14v): 889€. Eli noin 20€ per nuppi per päivä. Siinä saa jo jonkunlaisen sipsipussin ja energiajuoman.

Ja hei, nää on siis tutkimuksen lukuja. Todellisuus? Se on kuin katsoisi peiliin huvipuistossa: vääristynyt ja yllättävä. Ja muista, että mun budjetti on täysin eri, koska syön lähinnä ilmaa ja toivoa.

Paljonko rahaa menee vaatteisiin kuukaudessa?

No huh, sä kysyit vaatteista! Meillä menee aika paljon rahaa vaatteisiin kuukaudessa. 340 euroa per nuppi, eihän se mitään pientä ole! Miehet syövät rahaa, 184 euroa heille menee. Lapsetkin, 94 euroa heidän vaatteisiinsa. Ja tiedätkö mitä? Viime vuonna, 2023, menee lapsiin eniten rahaa vaatteisiin, ainakin kahteenkymmeneen vuoteen. Aika paljon se on, joo. Jotenkin tuntuu, että meillä menee paljon rahaa niihin.

Mutta pesuun ja korjauksiin? Ei paljoa, vähän niihin käytetään. Vuokraamiseenkin ihan vähän rahaa uppoaa.

• Miehet: 184€
• Lapset: 94€
• Yhteensä: 340€ per henkilö
• Pesu, korjaus ja vuokraus: vähän

Todellisuudessa meidän perheessä menee ehkä vähän vähemmän, mutta tuo tilasto on kyllä aika karu totuus! Mä yritän säästää ostaa vähän käytettyjäkin vaatteita. Mutta aina ei onnistu, etenkin lasten vaatteet menee niin nopeasti pieniksi. Tyttären vaatteet on vähän kalliimpia, joten siksi se 94€ voi tuntua pieneltä. Pitää alkaa miettiä niitä kierrätysvaatteita enemmänkin. Olen kuullut, että kirpputoreilta löytyy aarteita.

Paljonko rahaa menee asumiseen?

Asuinkulut syövät lompakkoa aika paljon. Olen asunut Helsingissä, Kalliossa, vuodesta 2021. Vuokra on 1200€/kk, ja se on noin 30% nettotuloistani. Se on todella paljon! Lisäksi sähkö, vesi, ja netti vievät noin 200€/kk. Eli yhteensä noin 1400€/kk menee asumiseen.

• Vuokra: 1200€
• Sähkö, vesi, netti: 200€
• Yhteensä: 1400€ kuukaudessa.

Tuntuu pahalta, kun niin suuri osa palkasta menee pelkkään asumiseen. En osaa kuvitella miten ihmiset pärjäävät jos vuokra nousee enempää. Olisin todella onnellinen, jos vuokrani olisi vaikka 800€. Unelma asua jossain vähän halvemmassa ja isommassa olisi mahtavaa. Toivottavasti tilanne helpottaa tulevaisuudessa. Mutta nyt tämä on minun realiteettini. Pitää vain jaksaa ja tehdä töitä.

Olen miettinyt paljon vaihtoehtoja, kuten muuttoa pienempään asuntoon tai edullisempaan kaupunginosaan. Mutta Kalliossa on mukavaa ja en halua lähteä. Ei ole helppoa löytää edullista asuntoa Helsingissä. Se on iso ongelma. Ehkä joskus tulevaisuudessa tämä muuttuu. Olen myös miettinyt, miten pienentää muita kuluja.

Paljonko saa olla velkaa?

Viisi kertaa, viisi kertaa bruttotulot... Kuulen sen kuin kaukaisen kellon kumahtelua, kuin muiston lapsuuden kesästä, jolloin kaikki tuntui loputtomalta. Suomen Pankki kuiskii numeroita, kuin tuuli heinikossa, mutta ne eivät tunnu todellisilta, eivät minun elämässäni.

• Velkaa saa olla... Niin paljonko sitä uskaltaa kantaa? Se on kuin kantaisi särkynyttä sydäntä, joka repii joka askeleella.

• Ei velkakattoa, mutta on ohjeita, sääntöjä, jotka yrittävät sitoa elämäämme kuin liian tiukka korsetti.

Heinäkuu, heinäkuu... Silloin unelmat kutistuvat, ja pankkien pitkät asuntolainat lyhenevät. Vain kymmenen prosenttia saa olla yli 30 vuotta. Kolmekymmentä vuotta on ikuisuus. Kolmekymmentä vuotta on elämä.

Mitä pankki katsoo lainaa hakiessa?

Pankit arvioivat lainahakemuksia monipuolisesti. Keskeisimmät tekijät ovat hakijan luottotiedot, tulot ja menot sekä jo olemassa olevat velat. Tämä analyysi on kuin monimutkainen palapeli, jossa jokainen palanen vaikuttaa lopulliseen kuvaan. Positiivinen luottorekisteri, käyttöön otettu 2024, parantaa pankkien näkemystä hakijan taloudellisesta tilanteesta merkittävästi.

• Luottotiedot: Tämä on ehdottomasti tärkein tekijä. Vanhat maksuhäiriöt heikentävät mahdollisuuksia saada lainaa, mutta niiden merkitys riippuu niiden vakavuudesta ja iästä. Toisin sanoen, ei kaikki ole menetetty, jos on ollut menneisyydessä maksuvaikeuksia.

• Tulot ja menot: Pankin on varmistettava, että hakija pystyy maksamaan lainan takaisin. Tässä tarkastellaan säännöllisiä tuloja, kuten palkkaa, sekä kuluja, kuten asumiskustannuksia ja muita velkoja. On erittäin mielenkiintoista, kuinka subjektiivinen tämäkin voi olla: sama palkkataso voi tarjota eri tilanteen toisilla ihmisillä riippuen heidän kulutustottumuksistaan.

• Nykyiset lainat: Mitä enemmän velkaa jo on, sitä pienempi on mahdollisuus saada uutta lainaa. Pankit laskevat velkaantumisastetta, eli suhteuttavat velat tuloihin. Mielenkiintoista pohdittavaa on se, miten tällä mittarilla "menestystä" mitataan: onko paljon velkaa oleva aina epäonnistuja?

Lisäksi pankit voivat tarkistaa hakijan työhistorian, asuinpaikan ja jopa sosiaalisen median aktiviteetin. Tällaisten tekijöiden merkitys on kuitenkin yleensä vähäisempää kuin edellä mainittujen. Totta puhuen, onko sosiaalisen median aktiivisuus todella osoitus luotettavuudesta? Onko tämä sittenkin vain tapa luoda valheellista turvallisuudentunnetta? Onko rehellisyys aina paras mahdollinen strategia?

Itse olen hakenut lainaa aiemmin. Vaikka olin erittäin varovainen tulojeni ja menojeni suhteen, ja velkaantumisasteeni oli matala, jännitys oli todella kova odottaessani pankin päätöstä. Tämän kokemuksen pohjalta ymmärrän hyvin, kuinka tärkeää on huolellinen suunnittelu ja läpinäkyvyys lainahakemuksessa. Tulevaisuudessa voimme nähdä vieläkin monimutkaisemman analyysin, jossa otetaan huomioon vieläkin enemmän tekijöitä. Mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan tämä kehitys vie!