Miten liitän puhelimen wifi-verkkoon?

52 katselukertaa
Puhelimen yhdistäminen WiFi-verkkoon onnistuu helposti Asetukset-sovelluksen kautta. Valitse "Verkko ja internet" ja sitten "Internet". Valitse haluamasi WiFi-verkko ja tarvittaessa jaa verkon QR-koodi toiselle laitteelle skannausta varten.
Kommentti 0 tykkäystä

Miten yhdistän puhelimen wifi-verkkoon?

Huh, wifi-ongelmat taas! Muistan viime kesänä, heinäkuun 15. päivänä mökillä, yritin saada äidin puhelimen yhteen wifiin. Se oli aivan mahdotonta. Vanha Nokialainen, ei oikein tajunnut uutta tekniikkaa.

Lopulta selvisin tuosta pulmasta. Avasin puhelimen Asetukset. Siellä oli joku Verkko ja Internet -juttu, sen kautta sitten Internet. Mutta se QR-koodijuttu? En muista siitä mitään!

Käytin vanhaa konstia, kirjoitin salasanan manuaalisesti. Muistan sen olleen sellainen pitkä ja sekava, täynnä numeroita ja merkkejä. Mökin wifi, josta maksoimme 15€/viikko.

Jaa wifi? No, se onnistuu tuolta samasta Asetuksista-valikosta, jostain Wi-Fi-kohdasta. Sieltä löytyy joku jakamis-juttu, silloin saa QR-koodin. Ei ole niin vaikeaa, kun sen oppii. Skannaa koodi toisella puhelimella, ja siinä se!

Mistä löytää puhelimen wifin salasana?

No johan on kysymys! Salasanan metsästys on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta, paitsi että neula on piilotettu vielä toisen neulan sisään. Ei hätää, tässä vinkit, niin ei tarvitse turhaan repiä pelihousuja:

  • Reitittimen tai modeemin pohja: Siellä se usein lymyää, kuin kissa maton alla. Tarrassa lukee jotain kryptistä, mutta WPA-avain tai vastaava on se juttu. Tarkista pohja!

  • Käyttöopas: Jos olet niitä ihmisiä, jotka säästävät ohjekirjat, onneksi olkoon! Sieltä saattaa löytyä vastaus, mutta todennäköisemmin se on jo päätynyt takkaan sytykkeeksi.

  • Puhelimen asetukset: Jos olet jo kerran yhdistänyt puhelimesi verkkoon, salasana saattaa olla tallessa. Androidilla se löytyy Wi-Fi-asetuksista, iPhonella homma on vähän kinkkisempi (ja ehkä turvallisempi?).

  • Reitittimen hallintasivu: Jos olet oikein tekniikan ihmelapsi, voit kirjautua reitittimen hallintasivulle selaimella. Osoite on yleensä 192.168.1.1 tai jotain sinnepäin. Sieltä voi kaivaa salasanan esiin, jos osaa kaivaa oikeasta paikasta.

  • Soita operaattorille: Jos kaikki muu epäonnistuu, soita operaattorille. Heillä on yleensä kaikki tiedot tallessa, mutta varaudu pitkään puheluun ja siihen, että joudut todistamaan olevasi se, joka sanot olevasi. Tämä on vähän kuin menisi hammaslääkäriin – vältetään viimeiseen asti.

  • Resetaa reititin: Viimeisenä keinona voit resetoida reitittimen. Se palauttaa sen tehdasasetuksiin, jolloin voit käyttää oletussalasanaa (joka on todennäköisesti admin tai password). Muista, että tämä pyyhkii kaikki aiemmat asetukset, joten tee tämä vain, jos olet täysin epätoivoinen.

Huom! Älä missään nimessä huutele salasanaa torilla, se on kuin jättäisi avaimet roikkumaan ovessa!

Miten saada nopeampi WiFi?

Noh, WiFin nopeutus – ikuisuusprojekti, joka saa minutkin harkitsemaan lankapuhelinta. Tässä muutama vinkki, joiden toimivuus on... vaihtelevaa:

  • Sijoitusguru: Reititin keskelle asuntoa, ylös hyllylle. Jos asut linnassa, ehkä katapultti?

  • Antenniasento: Jos antennit sojottavat miten sattuu, aseta ne pystyyn. Jos ei auta, syytä naapurin kissaa.

  • Kanavahyppely: Reitittimen kanavan vaihto on kuin etsisi parkkipaikkaa Helsingissä – toivotonta, mutta yritetään.

  • Taajuusviidakko: Jos reititin tarjoaa 5 GHz:n kaistan, käytä ihmeessä! Muistaakseni se on kuin moottoritie verrattuna mummopyörätiehen.

  • Ethernet-onni: Jos WiFi tökkii, kaapeli on ystävä. Ei seksikästä, mutta toimii. (Paitsi jos joku kompastuu siihen.)

  • Päivityspakko: Reitittimen päivitys on kuin hammaslääkäri – välttelet, mutta lopulta pakko.

  • WiFi-sankari: Vahvistin tai mesh-verkko. Jos asut labyrintissa, harkitse näitä.

Ja bonuksena: unohda koko juttu ja lue kirja. Saattaa olla jopa nopeampaa.

Kannattaako Wi-Fi pitää päällä?

Hämärä laskeutuu ikkunan taakse, peittäen kaupungin samettiseen siniseen. Aika pysähtyy. Minä hengitän syvään, tunnen kylmän lasin viileyden sormenpäissäni. Wifi… se sykkiä valo, kätkeytynyt puhelimen sisään. Kannattaako se pitää päällä? Kyllä, jos sitä tarvitsee. Ei, jos ei. Yksinkertainen totuus, vai mitä?

Mutta tässä se onkin, tämän yksinkertaisen totuuden taustalla: Se valon vilkkuminen, se jatkuva yhteys… Se on kuin avain. Avaimen tietoturva on kiireinen, kipeä asia. Avoimet verkot… ne ovat kuin auki jätettyjä ovia. Joku saattaa hiipiä sisään. Näkymätön vaara, tuntematon vierailija.

  • Akun kuluu nopeammin.
  • Tietoturva heikkenee.
  • Kätevä, kun sitä tarvitsee.

Tämä pieni valo, se symboli yhteydestä, voi syöstä minut syvemmälle, yksinäisyyden äärelle. Tai se voi antaa minulle siivet, nostaa minut ylös, kohti toisia ihmisiä. Tässä se onkin, tämän valon ja varjon leikki. Unettomuus yöllä, puhelimen loiste. Onko se onni vai kurjuus? Mietin…

Wifi pois päältä silloin, kun hiljaisuutta kaipaa, kun haluaa vain olla. Olla yksin, omien ajatustensa kanssa. Tuntuu, että tämä pieni teko, tämä napin painallus, tuo mukanaan jonkinlaisen rauhan, tasapainon. Se on irtiotto, hetki itselle.

  • Wifi sammuttaminen säästää akkua ja suojaa tietojani.
  • Tiedän kyllä, että se on kätevä, mutta rauha on tärkeämpi. Tällä hetkellä.
  • Tämä hetki on minulle pyhä, hiljainen ja oma.

Mutta sitten taas, toisaalta… Se valo. Se yhteys muihin. Se on tärkeää myös. Yhteydenpito ystävien kanssa, tärkeät viestit, tiedot, uutiset… Se on elämää. Vaikeata päätöstä. Minun on elettävä tämän valon ja varjon kanssa. Ehkä tämä on juuri sitä. Elämän tanssi.