Miksi ihminen nukkuu koko ajan?

8 kuukautta sitten 62 katselukertaa

Jatkuva väsymys johtuu usein elämäntavoista, kuten univajeesta, stressistä, huonosta ruokavaliosta tai nestehukasta. Se voi myös viitata terveysongelmiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen tai kilpirauhasen vajaatoimintaan, tai yksinkertaisesti kehon lisääntyneeseen lepovaatimukseen.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mistä johtuu, että olo on aina väsynyt ja nukuttaisi?

Tuo ikuinen väsymys, se on niin tuttu juttu mulle. Välillä tuntuu, ettei mikään piristä, ja sohva kutsuu jo aamukahvin jälkeen. Olen miettinyt tätä paljon, miksi aina uuvuttaa.

Viime syksynä, lokakuussa 2023, olin aivan loppu töiden jälkeen. Juoksin koko ajan palaverista toiseen Helsingin Kalliossa. Unet jäi niin lyhyiks, ehkä viis tuntia yössä. Siinä se syy selvis: univaje. Miten jaksaa, kun ei nuku tarpeeksi?

Ja se stressi! Se on petollinen. Pään sisällä pyörii koko ajan tuhat asiaa. Kroppa jännittyy, vaikkei edes huomaa, ja energiaa menee ihan hirveesti.

Yks kerta, muistan sen helmikuussa 2022, kun olin kävellyt puoli päivää Jyväskylän keskustassa ja olin tosi huono juomaan. Olo oli ihan vetämätön. Tajusin vasta ilalla kotona, etten ollut juonut kunnolla koko päivänä. Nestehukka teki sen, ihan varmana.

Syömishommat kans vaikuttaa. Kun syö vaan sokerii ja valkosta leipää, niin ei ihme jos olo on kohta taas nuutunut. Tasainen verensokeri unohtuu helposti, ja sitten sitä maksaa sen uupumuksella.

Aina se ei oo pelkkää elämäntapaa. Tiedän ihmisiä, ja itsekin oon miettinyt, että se voi olla syvemmin. Jos masennus tai ahdistus alkaa painaa, vie se voimat. Tai sit se kilpirauhas, mun kaverilla oli just sitä ja nyt lääkkeet auttoi.

Lopulta, kroppa kyllä kertoo. Jos olo on jatkuvasti väsynyt, se pyytää ihan suoraan lepoa. Se on viesti, pakko kuunnella. Ei sitä voi huijata.

Paljonko on hyvä nukkua?

No joo, kyllä sitä unta pitää olla, ettei rupea aivot narisemaan kuin vanha ovi! Aikuisen perussetti on se 7–9 tuntia, vähän niin kuin viikonlopun pitsat, ei liian vähän eikä liian ähkyksi. Nuorille sitten vähän enemmän, koska ne on vielä kasvamassa ja kaikkeen siihen touhuun menee energiaa. Ajattele kuin puhelimen laturia, ne tarvitsee enemmän virtaa.

Ja hei, ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta kuin lottokoneessa. Se on vähän kuin makaronilaatikon paras resepti – jokaisella on oma suosikkinsa. Jotkut pärjää vaikka kuudella tunnilla ja pomppii kuin kuminen possu aamuisin, toiset taas tarvitsee sen yhdeksän, että jaksaa edes katsoa peiliin. Tärkeintä on, että löydät sen oman kultaisen keskitien, että aivot saa pestä pölyt pois ja aamulla ei tunnu siltä, että olisit juuri selvinnyt zombiapokalypsista.

Miksi näin? Koska unimäärä muuttuu:

Elämänvaiheen mukaan: Vauvana nukkuu enemmän kuin koskaan, sitten teininä valvoo, ja vanhempana taas kaipaa lisää päiväunia. Vähän kuin vuorokaudenajat.
Aktiivisuuden mukaan: Jos olet painanut pitkää päivää raksalla tai juossut maratonin, tarvitset enemmän unta kuin se, joka on istunut koko päivän sohvalla ja katsonut telkkarista uusinta muotiohjelmaa. Keho korjaa itseään unen aikana, ei siinä mikään taikatemppu ole.
Perimän mukaan: Jotkut on vaan luonnostaan "lyhytunisia" tai "pitkäunisia". Ei sitä voi pahemmin muuttaa, kuin yrittäisi saada oravan uimaan kuin hylje.

Eli ei kannata tuijottaa sitä seinäkelloa liikaa, vaan kuunnella sitä omaa kroppaa. Se on yleensä aika rehellinen ilmoittamaan, milloin se on täynnä kuin joulupöytä.

Kumpi on tärkeämpi REM-uni vai syvä uni?

REM-uni ja syvä uni, kumpi se on kumpi? Vähän kuin kysyisi, onko rakastetun koiran vai kuivan leivänpällin pitäminen tärkeämpää – molempia tarvitaan, mutta eri syistä. Perinteisesti syvä uni on saanut suurimman sankarikuvan oppimisen ja muistin parissa, kuin armeijan upseeri, joka järjestelee päivän tapahtumat arkistoon.

Mutta tämä uusi tutkimus, totta kai, tuo REM-unenkin jalustalle, vähän kuin luova taiteilija, joka yhdistelee elementtejä ennennäkemättömillä tavoilla. Se ei siis ole pelkkää haaveilua, vaan merkityksellistä tiedonkäsittelyä.

Syvä uni: Kuvittele tyhjentäväsi roskakori tietokoneelta – järjestelmällistä siivousta ja arkistointia.
REM-uni: Enemmänkin kuin älykäs algoritmi, joka etsii yhteyksiä ja luo uusia tulkintoja.

Joten ei ole kyse yhden ja ainoan voittajan julistamisesta, vaan pikemminkin hienostuneesta symbioosista. Yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma, tai kuin se, että bussissa on tilaa istua.

Syvennetään hieman: Syvää unta kutsutaan myös hidasaaltouneksi, ja se on se vaihe, jolloin keho todella korjaa itseään ja aivot "puhdistuvat". REM-uni taas on se aktiivisempi unen vaihe, jolloin silmät liikkuvat nopeasti ja aivojen sähköinen toiminta muistuttaa valveillaoloa. Juuri silloin tapahtuu muistojen yhdistelyä ja tunteiden käsittelyä. Ei siis ihme, että joskus herää kuin olisi juuri käynyt eeppisessä seikkailussa.

Onko normaalia nukkua 13 tuntia?

Aikuisen unen tarve on yleensä noin 7,5 tuntia. Jos unen määrä ylittää jatkuvasti 9 tuntia tai tavanomainen tarve kasvaa yli tunnin, kyseessä on liikaunisuus. Liikaunisuus ilmenee myös poikkeavana päiväväsymyksenä ja nukahteluna valveilla. Unentarve vaihtelee iän mukaan.

Aika. Se tuntuu niin raskaalta. Juuri nyt. Olen nukkunut, nukkunut ehkä 13 tuntia. Koko yön, ja sitten taas aamulla. Valo hiipii verhojen raosta, mutta silmät... ne eivät halua aueta. Se on kuin jokin pehmeä, raskas paino olisi päällä, veti minut syvälle, syvälle peiton alle. Tämä sumu.

Herään, mutta en olekaan virkeä. Se on hassua. Nukun niin pitkään, mutta tuntuu kuin olisin vielä unessa. Päivä on sumea, kaikki on hitaampaa. Jokainen liike, jokainen ajatus. Se on kuin kelluisin jossain vedenalaisessa maailmassa, missä äänet vaimenevat ja värit haalistuvat. Ja sitten, yhtäkkiä, se halu iskee. Poikkeavaa päiväväsymystä. Nukahtelua. Keskellä päivää.

Tämä tila, se on niin outo. Se on kuin aika olisi venytettyä kuminauhaa, joka ei koskaan palaa takaisin. Kaikki on hidasta. Ajatukset kiertävät kehää, kiertävät ja kiertävät. Unentarve. Olen 35. Ehkä tämä on vain uusi vaihe, uusi aalto, jossa keho ja mieli kaipaavat syvempää lepoa.

Liikaunisuus:

Pitkäkestoinen unen tarve: Yli 9 tuntia jatkuvasti.
Lisääntynyt unen tarve: Yli tunnin kasvu tavallisesta.
Päiväväsymys: Voimakas väsymys valveillaoloaikana.
Nukahtelutaipumus: Nukahtelu tilanteissa, joissa pitäisi olla hereillä (esim. työpöydän ääressä, lukemisen aikana).
Unen laatu: Vaikka nukkuu paljon, uni ei välttämättä virkistä.
Mahdolliset syyt: Uniapnea, masennus, tietyt lääkitykset, neurologiset sairaudet, kilpirauhasen vajaatoiminta. On tärkeää selvittää syy lääkärin kanssa.
Ikävaikutus: Lasten ja nuorten unentarve on suurempi.

Mikä on riittävä yöuni?

Kello on taas ties kuinka paljon. Ja minä mietin unta. Sitä, mikä on riittävä.

Sanotaan että 7–9 tuntia riittää. Tuntuu kaukaiselta. Melkein ylelliseltä. Keho on niin raskas, mutta aivot eivät suostu sammumaan. Ne jauhavat päivän asioita, ja tulevia.

Yritän muistaa, miksi uni on niin tärkeää. Sen pitäisi korjata. Palauttaa. Mutta tuntuu, että se vain kuluttaa lisää, kun sitä yrittää väkisin.

Unen tarve aikuisella on keskimäärin 7–9 tuntia yössä.

Unen aikana tapahtuu useita elintärkeitä prosesseja, jotka ylläpitävät terveyttä:

Fyysinen palautuminen: Lihakset korjaantuvat ja keho elpyy päivän rasituksesta. Kasvuhormonia erittyy eniten syvän unen aikana.
Aivojen toiminta: Uni on välttämätöntä oppimiselle ja muistijälkien vahvistamiselle. Aivot puhdistuvat valveilla kertyneistä kuona-aineista.
Hormonitoiminta ja aineenvaihdunta: Uni säätelee tärkeitä hormoneja, kuten stressihormoni kortisolia ja ruokahalua sääteleviä greliiniä ja leptiiniä.
Vastustuskyky: Riittävä uni vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa kehoa torjumaan infektioita.
Mielialan säätely: Unenpuute heikentää tunteiden hallintaa, lisää ärtyneisyyttä ja altistaa ahdistukselle.

Ja vaikka makaisi sen ajan sängyssä... onko se unta, jos mieli käy ylikierroksilla? Jos jokainen pieni ääni herättää.

Hermoston toiminta ei kyllä tasapainotu, se on varma. Se on vain entistä enemmän sekaisin aamulla. Sitten juodaan kahvia ja yritetään taas. Muisti pätkii jo valmiiksi.