Onko flimmeri hengenvaarallinen?

Miksi flimmeri voi olla hengenvaarallinen?

Flimmeri, siis eteisvärinä, ei yleensä tapa heti paikalla, toisin kuin kammiovärinä, joka on kuin sydämen sähkökatkos – pam ja menoksi! Mutta eteisvärinäkin on ovela kuin kettu kanatarhassa. Sydän löntystelee, veri maleksii ja hyytymiä syntyy kuin sieniä sateella.

• Aivohalvaus: Nämä hyytymät voivat lähteä hurjaan matkaan verenkierrossa ja päätyä aivoihin, aiheuttaen aivohalvauksen. Kuin tukki joessa! Yhtäkkiä ei muista enää oman mummonsa nimeä, saati sitten missä asuu.

• Sydämen vajaatoiminta: Pitkittynyt eteisvärinä voi rassata sydäntä kuin vanhaa Fordson Major -traktoria ylämäessä. Lopulta kone yskii ja hyytyy. Sydän ei jaksa pumpata verta tehokkaasti, ja olo on kuin märkä rätti.

Eli vaikka flimmeri ei ole salamannopea tappaja, se voi olla kuin hidas myrkky.

Eteisvärinän hengenvaarallisuus:

• Veritulppariski: Sydämen epäsäännöllinen toiminta lisää verihyytymien muodostumisen riskiä.
• Aivohalvaus: Veritulpat voivat kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivohalvauksen.
• Sydämen vajaatoiminta: Pitkittynyt eteisvärinä voi heikentää sydämen toimintakykyä ja johtaa sydämen vajaatoimintaan.

(Tämän vuoden tiedot, koska aina ajantasalla!)

Voiko eteisvärinän aikana liikkua?

Muistan sen päivän hyvin. Oli kesäkuu 2023, helteinen ja tukkoinen iltapäivä. Olin juuri saanut eteisvärinädiagnoosin. Lääkäri oli sanonut, että liikunta on sallittua, jos sydämen rytmi on normaali. Mutta rytmin ollessa epänormaali, eli eteisvärinän vallassa, liikuntaa pitäisi keventää.

Pelotti. Joka kerta, kun rytmi menee sekaisin, tunnen sen rinnassa. Epämiellyttävää muljumista, aaltoilevaa, epämukavaa. Ei suoraan kipua, mutta semmoinen kiusallinen paine, ikään kuin sydän yrittää hypätä ulos.

Itseasiassa juuri eilen, tuolloin ehdin juosta vasta 5 kilometriä lenkillä, kun se alkoi. Pakko pysähtyä, kädet vapisivat. Istuin penkille, hengähdin raskaasti. Rytmi pysähtyi vasta 15 minuutin kuluttua.

• Normaali rytmi: Liikunta ok.
• Eteisvärinä: Liikuntaa kevennetään.
• Kestävyysurheilu: Voi lisätä eteisvärinäriskiä, erityisesti miehillä. Tämä tieto jäi mietityttämään. Miehenä olen aina harrastanut aktiivisesti juoksua. Ehkä nyt täytyy ottaa rauhallisemmin. Ei täysi stop, mutta maltillisempi treeni.

Olen aina ollut melko kuntoilija, joten tämä on iso muutos. Mietin jatkuvasti, miten jaksan tehdä arkipäivän asiat, kuinka voin jatkaa treenaamista ilman että se laukaisee uusinta eteisvärinäjaksoa. Nyt täytyy kuunnella kroppaa tarkemmin. Pitää muistaa, että terveys on tärkeintä. Toivottavasti tämä rytmihäiriö ei ole jatkuva vaiva.

Lisätiedoksi: Olen 45-vuotias mies, ja minulla on diagnosoitu paroksysmaalinen eteisvärinä. Käyn säännöllisesti lääkärintarkastuksissa ja käytän tarvittaessa rytmihäiriölääkkeitä. Tällä hetkellä olen vähentänyt juoksulenkkejä ja korvaan niitä kävelyllä ja uinnilla.

Onko eteisvärinä vaarallinen?

Eteisvärinä? Vaarallinen? Voi olla.

• Pitkäkestoinen: Aivohalvausriski. Ei vitsi.
• Nopeasti EKG:hen. Ei kaiketi muuta vaihtoehtoa ole.
• Lääkitys usein tarpeen. Totta.

Elämän ja kuoleman kysymys? Riippuu. 2023, tosiasia. Minun tapauksessani… no, en tiedä.

Muista: itsehoito on typeryyttä. Oma kokemukseni? En kerro.

Meneekö flimmeri itsestään ohi?

Meneekö flimmeri itsestään ohi? Ei mene aina. Minulla oli eteisvärinä viime vuonna, elokuussa. Kesti kolme päivää. Kamalaa, sydän pamppaili ja tuntui, että se pomppi kurkkuun asti. Olin ihan paniikissa. Soitin tietysti lääkäriin, ja sain ajan päivystykseen. Siellä tehtiin EKG ja muita testejä. Onneksi ei tarvinnut rytminsiirtoa, lääkkeillä saatiin kuriin lopulta. Jälkikäteen ajateltuna, hirveä kokemus, en toivo sitä kenellekään. Mutta se meni lopulta ohi, kyllä.

• Kesto: 3 päivää
• Oireet: Nopea sydämenlyönti, sydämen pamppailu, tunne kuin sydän pomppi kurkkuun
• Toimenpiteet: Lääkärikäynti, EKG, lääkitys
• Lopputulos: Eteisvärinä loppui lääkkeillä, ei rytminsiirtoa tarvittu.

Tarkennus: Kyllä, eteisvärinäkohtaus voi loppua itsestään, mutta se ei ole varmaa. Ei kannata jäädä odottamaan, jos oireet ovat voimakkaita tai pitkäkestoisia. Lääkärin apu on välttämätöntä.

Voiko flimmerin kanssa elää?

Kyllä, eteisvärinän kanssa voi elää täysin normaalia elämää. Useimmilla potilailla rytmihäiriö ei rajoita arkea. Tämä on tärkeä tieto, sillä eteisvärinä on yleinen rytmihäiriö, joka voi vaikuttaa moniin ihmisiin.

• Matkustaminen: Ei rajoituksia.
• Saunominen: Normaalisti sallittua, ellei lääkäri ole toisin määrännyt. On tärkeää kuitenkin seurata omaa vointia. Liiallinen kuumuus saattaa rasittaa sydäntä.
• Liikunta: Suositeltavaa, mutta sopivasti. Raskaampi harjoittelu voi pahentaa oireita. Lääkärin ohjeet ovat tässäkin avainasemassa. Sopiva liikunta vahvistaa sydäntä ja parantaa yleiskuntoa.
• Autoilu: Yleensä sallittua, mikäli lääkäri ei ole toisin määrännyt. Tämä on kuitenkin harkinta-asia, joka riippuu yksilön oireista. Jos esiintyy huimausta tai muita oireita, jotka heikentävät ajokykyä, ei autoa saa ajaa.

Filosofinen pohdintani: Eteisvärinä on esimerkki siitä, kuinka sairaus ei määritä ihmisen arvoa tai elämän laatua. Terveys on tietysti tärkeää, mutta elämä on enemmän kuin pelkkä fyysisten toimintojen sujuvuus. Se on kokemusten, tunteiden ja suhteiden verkosto. Eteisvärinä voi olla haaste, mutta se ei ole tuomio.

Lisätietoa: Eteisvärinän hoito voi sisältää lääkitystä, ablaatiota tai muita toimenpiteitä. Tarkka hoito riippuu yksilöllisistä tekijöistä ja sairauden vaikeusasteesta. Lääkärin ohjeiden noudattaminen on aina tärkeää. Itsensä kuunteleminen on ehkä kaikkein tärkeintä. Oma terveys on aina subjektiivista ja kokonaisvaltaista. Tämän vuoksi lääkäri ja potilas ovat tasavertaisia kumppaneita hoidon suunnittelussa. Minulla itselläni on ollut eteisvärinää jo muutaman vuoden ajan. Kokemukseni perusteella voin sanoa, että normaali elämä on mahdollista.

Huomio: Tämä on yleistä tietoa eikä lääkärin neuvoja. Ota aina yhteyttä lääkäriin saadaksesi yksilöllisiä ohjeita.

Miten eteisvärinä hoidetaan?

Eteisvärinä: Hoito

Rytmihäiriölääkkeet ehkäisevät kohtauksia.

Katetriablaatio vaihtoehtona vakavissa tapauksissa.

Pysyvä eteisvärinä: Oireeton ja elämää rajoittamaton hoito. Tavoitteena elämänlaadun säilyttäminen.

• Lääkehoito: Useita vaihtoehtoja, lääkärin valinta.
• Ablaatio: Leikkaus, sähkökatko sydämmen rytmihäiriöalueella.
• Seuranta: Säännöllinen lääkärintarkastus välttämätöntä.
• Veren hyytymisen esto: Korkea riski aivohalvaukseen, lääkitys tarpeen.
• Elämäntapamuutokset: Liikunta, ravitsemus, stressinhallinta.

Huomautus: Tämä ei ole lääkärin antama hoito-ohje. Ota yhteyttä lääkäriin.