Mikä hormoni vähentää ruokahalua?

Mikä hormooni vaikuttaa painoon?

Hei! Painoon vaikuttaa tosi moni hormooni, mutta tärkeimmät on kyllä just insuliini ja kortisoli. Ja tietenkin ne kilpirauhasen hormonit! Mä itse olen taistellut painon kanssa kauan, tiedätkö, ja lääkäri sanoi just että nämä kolme on niitä tärkeimpiä. Insuliini, se hallitsee sokeria veressä ja jos sitä on liikaa, paino nousee helposti. Ja kortisoli, stressihormonini, no sekin rasittaa ihan älyttömästi. Se nostaa painoa, tiedätkö. Olin ihan kauheassa stressissä viime keväänä, lähes koko ajan – eipä siinä ihme, että kiloja kertyi. Mun kilpirauhanen on myös ollut vähän omituinen, ainakin lääkäri niin sanoi, ja sekin vaikuttaa painoon. Toki ravinto ja liikunta on tärkeää, mutta jos ei näistä hormooneista pidä huolta, niin dieetit ja salilla käynti voi tuntua ihan turhalta.

• Insuliini: Sokeritasapainon hallinta. Liika insuliini = painonnousu.
• Kortisoli: Stressihormooni, voi johtaa painon nousuun.
• Kilpirauhashormonit: Aineenvaihdunta, vaikuttaa painoon.

Olen itse kokeillut vaikka mitä painonhallintaan. Olen syönyt super tarkasti, treenannut kuin hullu, mutta vasta kun hoidettiin mun kilpirauhasta ja opittiin hallitsemaan stressiä, niin paino alkoi laskea kunnolla. Se oli ihanaa! Vieläkin teen töitä painoni kanssa, mutta nyt tuntuu että asiat on oikealla tiellä. Ja onpa kivaa kertoa tästä, vaikka vähän sekavasti kirjoitinkin! Muistakaa myös se, että tämä on mun oma kokemus, ja jokaisella on yksilölliset tekijät vaikuttamasssa. On tärkeää mennä lääkäriin, jos painonhallinta tuntuu mahdottomalta.

Mikä hormoni aiheuttaa lihomista?

Okei, tässä tulee hormonaalinen lihavuusoppaasi, höystettynä sarkasmilla ja kevyellä pilkalla:

Syypää numero yksi: Kortisoli, stressihormonien kuningas.

• Kortisoli on kuin se ärsyttävä työkaveri, joka syö salaa kaikki suklaakonvehdit ja syyttää sitten muita. Se saa sun kehon varastoimaan rasvaa, erityisesti vatsan seudulle. Miksi? Koska stressi. Ja mikä stressaa enemmän kuin miettiä, miksi paino ei putoa, vaikka syöt kuin pupu?
• Kortisoli ei ainoastaan varastoi rasvaa, vaan myös sabotii lihaksia. Lihakset on sun kehon polttoaineenkuluttajat, joten mitä vähemmän niitä on, sitä helpommin kiloja kertyy. Nerokasta, eikö?

Lisäksi, areenalla: Adrenaliini ja glukoosi (verensokeri).

• Adrenaliini on se ylikierroksilla käyvä kaveri, joka saa sut juoksemaan maratonin karhun perässä (tai ehkä vain myöhästymään bussista). Se nostaa verensokeria, jotta saat energiaa, mutta jos et käytä sitä energiaa, se muuttuu… arvaa mitä? Rasvaksi.
• Glukoosi, verensokeri, on kuin se yllyttäjä, joka saa sut himoitsemaan herkkuja. Liika glukoosi tarkoittaa liikaa insuliinia, ja liika insuliini tarkoittaa… bingo! Rasvaa varastoon.

Bonusfakta: Mielen ylikierrokset = stressi = kortisoli = lihavuus. Yhtälö on yksinkertainen, mutta ratkaisu… no, siihen tarvitaan enemmän kuin pelkkä some-detox. Ehkä kokonainen elämäntaparemontti? Älä kiitä, minä vain yritän auttaa. Tai ainakin olemaan hauska samalla kun masennan sut.

Tärkein pointti: Hormonit on kuin orkesteri, ja sun elämäntyyli on kapellimestari. Jos kapellimestari on humalassa (eli stressaantunut ja syö huonosti), orkesteri soittaa mitä sattuu (eli paino nousee).

Mikä hormoni estää laihtumisen?

Greliini ja leptini ovat avainhenkilöitä painonhallinnassa, mutta eivät suoraan “estä” laihtumista vaan vaikuttavat siihen monimutkaisesti. Ajatellaanpa sitä näin: ne ovat kuin kaksi puolta samaa kolikkoa.

• Greliini: Tämä hormoni toimii ikään kuin kehon sisäisenä nälän signaalina. Mahalaukku tuottaa sitä, ja sen pitoisuuden noustessa syntyy voimakas nälän tunne, joka voi vaikeuttaa laihtumista. Yksinkertaistetusti: greliini saa sinut haluamaan syödä enemmän. Tämän vuoksi greliinin säätely on olennainen osa painonhallintaa.

• Leptiini: Rasvakudos tuottaa tätä hormonia, ja se toimii kylläisyyssignaalina. Leptiinin pitoisuuden noustessa aivoille lähetetään viesti kylläisyydestä, mikä johtaa vähentyneeseen ruokahaluun. Käänteisesti, jos leptiinin taso on alhainen, nälän tunne voimistuu. Lihavuudessa leptiinin resistenssi eli elimistön vähentynyt herkkyys leptiinille voi johtaa painonnousuun, sillä keho ei saa riittävää kylläisyyssignaalia. Tämä on monimutkainen prosessi, jossa on mukana monia muitakin hormoneja ja fysiologisia mekanismeja.

Pohdintaa: Onko greliinin ja leptiinin vaikutus ainoastaan fysiologinen? Emme voi sivuuttaa psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ruokahaluun ja syömiskäyttäytymiseen. Esimerkiksi stressi ja univaje voivat vaikuttaa hormonitasapainoon, mikä voi johtaa lisääntyneeseen nälkään ja painonnousuun. Tämä korostaa painonhallinnan monimutkaisuutta. Onko “laihtumisen estäminen” oikein sanavalinta? Ehkä painonhallinnan vaikeutta kuvaisi paremmin termi “painonhallintaan vaikuttavat tekijät”.

Lisätietoa: Greliinin ja leptiinin lisäksi useat muutkin hormonit, kuten insuliini ja kortisoli, osallistuvat ruokahalun ja energian tasapainon säätelyyn. Näiden hormonien epätasapaino voi vaikuttaa merkittävästi painonhallintaan ja voi olla osatekijä lihavuuden kehittymisessä. 2023-tietojen mukaan tutkimus jatkuu, ja ymmärrys näistä prosesseista on edelleen kehittymässä.