Mikä on maailman kylmin lämpötila?

mikä on maailman kylmin lämpötila: -89,2 °C vs -98 °C

Äärimmäinen kylmyys asettaa valtavia haasteita selviytymiselle, joten kysymys siitä, mikä on maailman kylmin lämpötila, on elintärkeä tutkijoille. Näiden poikkeuksellisten olosuhteiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan planeettamme sääilmiöiden rajoja ja varautumaan hyytäviin pakkasiin. Lue tarkat tiedot virallisista mittauksista ja vertaa niitä asuttujen seutujen hyytävimpiin havaintoihin.

Mikä on maailman kylmin koskaan mitattu lämpötila?

Maailman kylmin virallisesti mitattu lämpötila on -89,2 astetta. Tämä lukema mitattiin Venäjän Vostok-tutkimusasemalla Etelämantereella 21. heinäkuuta 1983 (citation:9) ^[1]. Se on yhä kansainvälisesti hyväksytty maailmanennätys maanpäällisillä mittausasemilla.

Mutta kuten usein ääriarvojen kanssa, tarina ei ole aivan näin yksinkertainen. Myöhemmät satelliittimittaukset ovat paljastaneet, että paikoin Itä-Etelämantereen jäätiköllä lämpötila on saattanut käydä jopa -94 ja -98 asteen tuntumassa. ^[2] Näitä lukemia ei kuitenkaan ole vahvistettu perinteisin menetelmin, joten Vostokin aseman tulos pitää pintansa virallisena ennätyksenä.

Miksi juuri Vostok on niin kylmä?

Vostok ei ole mikä tahansa paikka. Se sijaitsee noin 3 500 metrin korkeudessa keskellä Itä-Etelämannerta, missä sääolosuhteet ovat poikkeuksellisen ankarat. Pitkän ja pimeän talven aikana maanpinta jäähtyy valtavasti, ja kirkas taivas sekä kuiva ilma päästävät lämmön karkaamaan avaruuteen. Se on yksinkertaisesti paras luonnollinen pakastin, mitä maapallolta löytyy.

Sattumaa? Ei todellakaan. Aseman korkeus ja maantieteellinen sijainti keskellä manteretta luovat täydelliset olosuhteet äärimmäiselle kylmyydelle. Lämpötila laskee säännöllisesti alle -80 asteen talven aikana, joten vuoden 1983 ennätys ei ollut mikään ohimenevä ilmiö vaan osa alueen luontaista äärimmäisyyttä.

Entä sitten pohjoisella pallonpuoliskolla - mikä on kylmin paikka?

Etelämanner on omaa luokkaansa, mutta pohjoisesta löytyy myös todellisia pakkasen puremia kolkkia. Jos mietit, missä ihmiset oikeasti asuvat ja elävät äärimmäisissä olosuhteissa, suunta on Siperiaan.

Oimjakon: maapallon kylmin asuttu paikka

Siperiassa, Sahan tasavallassa sijaitsee Oimjakonin kylä, jota pidetään usein maapallon kylmimpänä asuttuna paikkana (citation:1)(citation:5)(citation:7). Täällä asuu vajaa 700 ihmistä oloissa, joita meidän on vaikea kuvitella. Tammikuun keskilämpötila pyörii -50 asteen tietämissä, ja pakkasennätykset hipovat aivan toisia lukemia.

Oimjakonissa on mitattu aikoinaan jopa -71,2 astetta (vuonna 1926), mutta tämä lukema perustuu laskennalliseen arvioon eikä suoraan mittaukseen, joten sitä ei pidetä täysin luotettavana (citation:1)(citation:7). Varsinaiseen mittaukseen perustuva ennätys on -67,7 astetta, joka on sekin aivan omaa luokkaansa (citation:1)(citation:7)(citation:9). Vertailun vuoksi: Suomen pakkasennätys on -51,5 astetta Kittilässä vuodelta 1999 (citation:9). ^[5]

Kun pakkanen painuu noihin lukemiin, arki muuttuu täysin. Sanotaan, että hengittäminen ulkona on tehtävä rauhallisesti, jotta keuhkot eivät vaurioidu. Muovipussi kovettuu ja halkeaa kuin lasi muutamassa minuutissa (citation:9). Koululaiset saavat leikkiä ulkona korkeintaan 20 minuuttia kerrallaan (citation:9). Se on ihan toinen maailma.

Mikä on kylmin mahdollinen lämpötila? Onko sillä jokin teoreettinen raja?

Tähän mennessä puhuttiin paikallisista ennätyksistä, mutta fysiikan lait asettavat kylmyydelle ehdottoman rajan. Sitä kutsutaan absoluuttiseksi nollapisteeksi, ja se on -273,15 astetta (citation:4). Tässä pisteessä atomien lämpöliike käytännössä lakkaa (citation:2)(citation:4). Se on kuin pysäytyskuva aineesta.

Tärkeä yksityiskohta: absoluuttiseen nollapisteeseen on mahdoton päästä. Termodynamiikan lakien mukaan sitä voi lähestyä, mutta saavuttaa ei voi^[6] (citation:4). Laboratorio-oloissa on kuitenkin päästy jo alle asteen miljoonasosan päähän tästä teoreettisesta alarajasta. Se on niin kylmää, että aine alkaa käyttäytyä täysin kummallisilla tavoilla.

Ajatus absoluuttisesta nollapisteestä on askarruttanut tutkijoita pitkään. Jo 1600-luvulla ranskalainen fyysikko Guillaume Amontons arveli, että tällaisen rajan täytyy olla olemassa. Myöhemmin lordi Kelvin, jonka mukaan lämpötilan SI-yksikkö on nimetty, loi tälle teoreettiselle pohjan (citation:2).

Miten nämä luvut oikein suhteutuvat toisiinsa?

Eri lukemat voivat tuntua helposti pelkiltä numeroilta, ellei niitä aseta kontekstiin. Yksi tapa hahmottaa äärimmäisyyksiä on verrata tunnettuihin lämpötiloihin.

Tavallinen kotipakastin pyörii -18 asteessa. Napapiirin kovimmilla pakkasilla päästään noin -30...-40 asteeseen. Suomen ennätys on -51,5 astetta (citation:9). Oimjakonin arkinen talvipäivä on lähempänä -50:tä (citation:9). Sitten tulevat Oimjakonin ja Verhojanskin viralliset ennätykset (-67,7 astetta) (citation:1)(citation:9). Ja aivan omana lukunaan Vostok: -89,2 astetta (citation:9). Väliä on siis valtavasti.

Absoluuttinen nollapiste on sitten se teoreettinen päätepysäkki, jota kohti kaikki nämä luvut tähtäävät, mutta jota ne eivät koskaan saavuta.

Kylmyysennätysten vertailu: Virallinen maailmanennätys vs. muut ääriarvot

Maailman kylmimmästä lämpötilasta puhuttaessa kohtaa usein useita eri lukuja. Tämä johtuu siitä, onko mittaus tehty maa-asemalla, satelliitilla, asutulla alueella vai puhutaanko teoreettisesta rajasta. Seuraava vertailu auttaa hahmottamaan, mistä eri luvuissa on kyse.

Virallinen maailmanennätys (Vostok)

• Asumaton (tutkimusasema)

• Perinteinen maa-asemamittaus

• Vostok-tutkimusasema, Etelämanner

• 21. heinäkuuta 1983

• -89,2 °C

Satelliittihavainnot (Itä-Antarktis)

• Asumaton

• Satelliittimittaus (epäsuora)

• Itä-Etelämantereen jäätikkö

• 2000-luku

• Noin -94...-98 °C

Kylmin asuttu paikka (Oimjakon)

• Noin 640 asukasta (pysyvä asutus)

• Perinteinen maa-asemamittaus

• Oimjakon, Siperia, Venäjä

• 1933 (virallinen) / 1926 (epävirallinen)

• -67,7 °C (virallinen), -71,2 °C (epävirallinen)

Absoluuttinen nollapiste

• Ei sovellettavissa

• Fysiikan teoreettinen alaraja

• Teoreettinen (saavuttamaton)

• -

• -273,15 °C

Antti suunnittelee matkaa Oimjakoniin - mitä hänen on syytä tietää?

Antti on kokenut kotimaan retkeilijä, joka haluaa nähdä omin silmin maailman kylmimmän asutun paikan. Hän on lukenut Oimjakonin -67,7 asteen ennätyksistä ja alkaa suunnitella matkaa tammikuulle, jolloin pakkasten luvataan olevan kovimmillaan. Hänen varustelistallaan on tavallinen toppatakki ja villasukat.

Paikalliset katsovat Anttia pitkään, kun hän saapuu kylään. Ensimmäisenä aamuna hän yrittää kävellä rauhallisesti kauppaan, mutta jo muutaman minuutin jälkeen hänen silmäluomensa alkavat jäätyä kiinni ja hengittäminen tuntuu polttavalta. Hänen kameransa lakkasi toimimasta heti, ja puhelimen akku tyhjeni alle 10 minuutissa. Illalla hän ymmärtää, ettei hänellä ole mitään jakoa tämän ilmaston kanssa.

Antti päätti pyytää apua paikallisilta. Eräs vanhempi mies naurahti ja näytti, miten hengitys suojataan huivilla ja miten vaatetus kerroksitetaan oikeasti: useita kerroksia villaa, tuulenpitävä kuorikerros ja erikoisvalmisteiset kasvosuojat. Hän sai lainattua oikeanlaiset turkisreunaiset monot ja opin siitä, että mitään ei tehdä kiireellä.

Kolmantena päivänä Antti pystyi jo olemaan ulkona 20 minuuttia ilman suurempia ongelmia. Hän näki lasten leikkivän lyhyitä aikoja ulkona, kuten Oimjakonissa on tapana, ja oppi ymmärtämään, että täällä ei taistella luontoa vastaan vaan eletään sen ehdoilla. Hän ei tosin uskaltanut enää yrittää yöpyä ulkona - sen verran syvä kunnioitus oli iskostunut.