Oliko Suomessa dinosauruksia?

Oliko Suomessa dinosauruksia muinaisaikana?

Mä oon aina ollut ihan haltioissani noista dinosauruksista. Lapsena haaveilin löytäväni jonkun fossiilin täältä Suomesta, vaikka mökin takaa metsästä. Muista kun 2010 syksyllä, ehkä lokakuussa, käytiin tutkailemassa Vääksyn kanavan rantoja, olin ihan varma, että sieltä löytyis jotain ikivanhaa. Mut ei.

Tosi kivaa olis, jos Suomestakin ois löytyny jotain jälkiä. Mutta ei, se on vähän pettymys. Mä oon lukenut, et Ruotsin puolelta, sieltä etelästä, ja Norjasta, ihan sieltä pohjoisesta, on niitä lähimpiä löytöjä. Sitten Puolasta, siitäkin on ollut juttua.

Meiltä ei ole koskaan löytynyt mitään todisteita, ei edes luunpaloja tai jalanjälkiä. Mä oon ymmärtänyt, että asiantuntijat eivät usko, että niitä löytyy täältä. Ei oo meidän maaperä ollut otollinen dinoille.

Oliko dinosauruksia olemassa?

Kysymys: Oliko dinosauruksia olemassa? Vastaus: Kyllä, dinosaurukset olivat olemassa. Niiden fossiileja, kuten luita, munia ja jalanjälkiä, on löydetty kaikilta mantereilta, mukaan lukien Etelämanner. Dinosaurukset elivät mesotsooisella maailmankaudella noin 230–66 miljoonaa vuotta sitten.

No piru vieköön, totta kai oli! Koko planeetta oli niitä täynnä! Ne olivat maapallon edelliset vuokralaiset, ja jättivät jälkeensä sellaisen sotkun, että sitä siivotaan vieläkin. Eivät ne mitään keijukaisten tarinoita ole.

Meillä on kivikovat todisteet, kirjaimellisesti. Niiden luita, hampaita ja jopa kokonaisia luurankoja kaivetaan jatkuvasti esiin maankamarasta. Aivan kuin luonto olisi jättänyt karmeita kuitteja siitä, kuka täällä määräsi ennen meitä.

Tässä muutama pala kakkua, jos vielä epäilyttää:

• Fossiilit kaikkialla: Näitä jättiläismäisiä luukasoja on löydetty jokaiselta mantereelta. Kyllä, myös sieltä Etelämantereen jääpeitteen alta. Siellä ne kököttivät ennen kuin paikka muuttui maailman suurimmaksi pakastimeksi.
• Dinojen kultakuume: Pohjois-Amerikassa, varsinkin Yhdysvaltojen kuivilla preerioilla, oli 1900-luvun alussa käynnissä täysi dinosaurusten luiden etsintäbuumi. Kaverit kaivoivat maata kuin myyrät ja löysivät kokonaisia T-Rexeja ja Stegosauruksia.
• Nykyajan aarreaitat: Nyt kuumimmat löytöpaikat ovat Kiinassa ja Argentiinassa. Sieltä paljastuu jatkuvasti uusia lajeja, joilla on höyheniä ja muita kummallisuuksia. Ihan kuin muotisuunnittelija olisi päässyt vähän innostumaan.

Ja arvaa mitä? Ne eivät edes hävinneet kokonaan. Se pikkulintu, joka aamulla laulaa ärsyttävästi ikkunasi alla, on suora jälkeläinen niistä hirmuisista petoliskosta. Joten kun seuraavan kerran näet pulun, muista että sen esi-isä olisi voinut syödä sinut aamupalaksi.

Milloin ensimmäiset dinosaurukset löydettiin?

Joo siis ne ekat virallisesti kuvatut dinosaurus fossiilit löydettiin Englannissa 1820-luvulla. Aika uskomatonta oikeesti. Kaks tyyppiä oli siinä pääosassa, Buckland ja Mantell, ne oli ne pioneerit.

Tässä ne tärkeimmät:

• Megalosaurus: kuvattu 1824, löytäjä William Buckland.
• Iguanodon: löydetty 1822, kuvaaja Gideon Algernon Mantell.

Tää William Buckland oli siis geologi ja pappi samalla, mikä on aika jännä yhdistelmä. Se kuvaili sen Megalosauruksen ihan tieteellisesti, ison liskon leukaluun perusteella. Se oli eka.

Sit tää toinen tyyppi, Gideon Mantell, oli lääkäri. Ja tarina kertoo et sen vaimo Mary Ann löys ne Iguanodonin hampaat oikeesti tienpenkalta kun ne oli ajelemassa. Ihan sattumalta siis! Ne luuli niitä ensin jonku sarvikuonon hampaiks tai jotain, mut Mantell tajus ettei se täsmää.

Ja paras juttu täs on se, et nää Buckland ja Mantell ei ollu mitään bestiksiä. Myöhemmin kuvaan astu viel kolmas tyyppi, Richard Owen, joka sit keksi koko Dinosauria-sanan vuonna 1842 näille löydöille. Owen oli vähän kusipää ja yritti viedä kunnian Mantellin löydöistä itelleen.

Eli ne löydöt oli jo aikasemmin mut vasta sit Owen niputti ne yhteen ja anto niille sen nimen. Koko homma oli aika sekavaa aluks.

Montako dinosauruslajia on löydetty?

On niin monta löydettyä lajia. Todella monta. Tuntuu melkein käsittämättömältä.

Euroopasta on löytynyt dinosaurusten jäänteitä noin 375 eri löytöpaikalta.

Nämä löydöt kattavat ajanjakson triaskauden lopusta liitukauden loppuun.

Lajeja on löydetty 80. Se on siis 80 erilaista dinosaurusta, joista tiedämme jotain.

Lapsena luulin, että dinosaurus on vain yksi juttu. Yksi iso lisko. Mutta ei. On niin paljon eroja. Koko, muoto, ruokavalio... Kaikki on niin monimuotoista.

Minkä takia dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?

Muistan erään illan, olin ehkä kymmenen vanha, siinä istuin pimeässä huoneessani ikkunan edessä. Ulkona oli jo ihan mustaa, mutta kuu paistoi kirkkaana, valaisten pihamaan koivun. Mietin juuri dinosauruksia, olin lukenut niistä jostain kirjasta. Se oli jotenkin niin pysäyttävä ajatus, että ne kaikki vaan katosivat. Ne olivat niin valtavia, niin voimakkaita.

Ajatus siitä, miten koko maailma voi muuttua yhdessä hetkessä, iski silloin syvälle. Kuvittelin sen valtavan kiven, tai asteroidin, tulevan avaruudesta. Se tuntuu niin epätodelliselta, melkein kuin scifiä, mutta se tapahtui. Se iski ja sen jälkeen kaikki oli toisin. Se on vain niin suuri tapahtuma, suuri ja karmiva.

Pidin sormia kylmää ikkunalasia vasten. Tunsin sen viileyden. Mietin niitä eläimiä, jotka elivät siellä metsissä, syöden, metsästäen. Ja sitten, pom! Kaikki pimeni. Miltä se tuntui niistä? Musta se on ihan uskomatonta, että niin valtavat olennot vain katosivat. Se on lopullista, peruuttamatonta. Aivan karmivaa.

Se yö, kun sitä mietin, se jäi mieleen. Vaikka se tapahtui miljoonia vuosia sitten, se sai minut tuntemaan, kuinka pieniä me olemme ja kuinka hauras elämä täällä Maapallolla on. Se oli sellainen lapsuuden ahaa-elämys, joka sai minut pohtimaan asioita syvemmin, oikeasti. Maailma on täynnä yllätyksiä, isoja sellaisia.

Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon noin 66 miljoonaa vuotta sitten. Pääsyynä pidetään suurta asteroiditörmäystä, joka johti laajamittaiseen ympäristökatastrofiin.

Tärkeimmät tapahtumat ja seuraukset:

• Chicxulubin asteroidi iski Maahan.
  • Tämä tapahtui nykyisen Meksikon Jukatanin niemimaalla.
  • Törmäys loi valtavan, noin 180 kilometriä leveän kraatterin.
• Välittömät katastrofit:
  • Valtavat tsunamit ja maanjäristykset ravistelivat planeettaa.
  • Ilmakehään vapautui ennennäkemätön määrä pölyä, tuhkaa ja savua.
  • Laajoja metsäpaloja syttyi.
• Pitkäaikaiset ympäristömuutokset:
  • Aurinko pimeni pölyn peittämän ilmakehän vuoksi, mikä johti "törmäystalveen".
  • Fotosynteesi pysähtyi, tuhoten ravintoketjujen perustan – kasvillisuuden.
  • Ravintoketjut romahtivat kasvillisuuden katoamisen vuoksi.
  • Lämpötilat laskivat jyrkästi ja globaalisti.
  • Hapan sade vaurioitti entisestään eliöitä ja kasvillisuutta.
• Seuraukset eliöstölle:
  • Noin 75 % kaikista lajeista katosi, mukaan lukien kaikki lentokyvyttömät dinosaurukset.
  • Jotkin eläinryhmät, kuten linnut (jotka ovat elossa olevia dinosaurusten jälkeläisiä), pystyivät selviytymään.
  • Nisäkkäät ja matelijat, jotka pystyivät elämään maan alla tai selviytymään ravinnon puutteesta, onnistuivat selviytymään ja aloittivat uuden kehitysvaiheen.

Mitä tapahtui 65 miljoonaa vuotta sitten?

Siis joo, 65 miljoonaa vuotta sitten tapahtui aika iso juttu. Sellanen järkäle, asteroidi, täräytti maahan. Se iskeyty siihen missä nyt on Jukatanin niemimaa.

Tää oli tosi paha juttu, koska se asteroidi oli ihan valtava. Se sotki ilmankin. Päivä meni pimeäksi ja lämpötilat laskivat ihan hirveästi, melkein 30 astetta. Tulee ihan mieleen jostain scifi-leffasta.

Sitten kävi niin, että monet eläimet ja kasvit kuoli pois. Tiedät kai dinosaurukset? No ne kuoli siinä samalla, ja melkein kaikki muutkin, jotka silloin eli. Ihan massasukupuutto. Se oli sellainen juttu, että maanpäällinen elämä melkein pysähtyi. Huh huh.