Onko 230V sähköisku vaarallinen?

11 kuukautta sitten 72 katselukertaa

Kyllä, tavallisesta pistorasiasta saatava 230 voltin sähköisku on hengenvaarallinen. Jo normaali verkkovirta voi aiheuttaa vakavia vammoja ja niin voimakkaita lihaskouristuksia, että uhri ei pysty irrottautumaan sähkön lähteestä. Sen vaaraa ei tule koskaan aliarvioida.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

230V sähköisku vaarallisuus: milloin huolestua?

Muistan sen yhä, miten käsissäni tuntui sellainen pieni sähköisku kerran vanhaa joulukuusen valosarjaa korjatessa. Vaikka se oli lyhyt, pelästyin ihan kamalasti. Se oli joskus varmaan joulukuussa 2018, meidän keittiössä.

Seuraava ajatus oli, että olisiko ollut pahemminkin voinut käydä. Pistorasiasta, tiedätkö, tulee aina se 230 voltia, ja se riittää ihan helposti tappamaan. Ihmiset ei ehkä aina tajua kuinka hengenvaarallinen se tavallinenkin töpseli oikeesti on. Se ei ole mikään leikki.

Serkkuni Jussi, hän kerran työmaalla kuuli kaverinsa saaneen tosi kovan iskun. Se tyyppi ei meinannut millään päästä irti siitä johdosta, kun lihakset kramppasivat niin pahasti. Jussi oli paikalla 12. toukokuuta 2022 rakennustyömaalla Hakaniemessä.

Siinä vaiheessa kun sähkö tuntuu, tai joku ei saa irrotettua otettaan, silloin on todellakin huolestuttavaa ja pitää toimia heti. Sähköisku voi tehdä niin paljon muutakin kuin vain kramppeja, sydänhän siitä voi mennä sekaisin kokonaan. Aina kannattaa olla varovainen.

Mikä ampeerimäärä tappaa?

Muistan sen päivän kuin eilisen. Olin ehkä kymmenen, kesäloma mummolassa Kärsämäellä, se oli kuuma heinäkuu. Iltapäivän aurinko porotti vanhan piharakennuksen peltikattoon niin, että ilma väreili. Päädyin sinne isoisän vanhaan verstashuoneeseen, täynnä pölyä, sahanpurua ja vanhan öljyn hajua.

Sormet syyhysivät tutkimaan kaikkea. Olin utelias kakara, aina penkomassa. Löysin sieltä vanhan roikkalampun, metallivarjostimen kanssa. Sen johto oli aivan kauhean näköinen, kangaspäällyste rispaantunut ja kuparijohtimet jo pilkottivat läpi lampun kantaan kiinni. Mietin: "Mitä tästä tapahtuisi, jos...".

Olin jo ojentamassa kättäni sitä irtonaista kohtaa kohti, kun mummo huusi ulkoa jostain. Säpsähdin, käsi pysähtyi ilmassa. Se pelasti mut silloin. Hän tuli sisään, näki lampun kädessäni ja sen johdon. "Ei jumalauta, ÄLÄ KOSKE tuohon!" Mummo harvoin kiroili, joten tiesin, että oli tosissaan.

Hän repi lampun kädestäni ja heitti sen heti nurkkaan. Sitten selitti, että sähkö voi tappaa ja johto oli vaarallinen. Kerroin melkein koskeneeni. Mummon kasvot kalpenivat, hän halasi tiukasti. Se pelon tunne siinä halauksessa, ja sitten se helpotus – niin aitoa. Muistan kylmän hien. Se opetti sähkön kunnioittamisen kertaheitolla.

Tuosta kokemuksesta jäi pysyvä opetus. Vaikka jännite vaihtelee, virran suuruus on se, mikä määrittää vaaran asteen. Tässä keskeiset virtamäärät ja niiden vaikutukset ihmiskehoon:

Mikä ampeerimäärä tappaa? Keskeiset vaikutukset:

16–20 mA: Lihasten kouristelu
20–50 mA: Hengityslihasten lamautuminen (hengityspysähdys)
50–100 mA: Sydämen kammiovärinä
Yli 2 A: Sydämen sähköinen toiminta pysähtyy

Kumpi tappaa, ampeeri vai voltti?

No niin, kumpi se nyt sitten on se pahis, ampeeri vai voltti? Ei kumpikaan yksinään ole mikään superpahis, ne tarvitsee toisiaan kuin kissa ja hiiri. Mutta jos pakko valita, niin vaihtovirta on se ovelampi lurjus, joka voi tehdä enemmän hallaa. Se kun sekoittaa sydämen tykytyksiä kuin huono levy, ja se ei ole kiva juttu.

Tasajännite taas on vähän kuin tylsä pomo, saattaa polttaa sormiin, jos siihen koskee, mutta ei se niin tappavaa ole. Se on vähän kuin yrittäisi hukuttaa ihmisen lusikalliseen vettä. Vaihtovirta taas voi iskeä kovempaa, ja jättää jälkeensä sähköiskun, joka tuntuu kuin olisi kymmenen kissa tappelussa rintakehässä.

Ampeeri kuvaa virran voimakkuutta. Ajattele sitä kuin veden määrää putkessa.
Voltti taas on paine, joka saa virran liikkeelle. Vähän kuin vedenpainetta vesiputkessa.

Yhdessä ne on se vaarallinen kaksikko. Tasavirrassa, jos jännite on tarpeeksi kova, se voi aiheuttaa palovammoja. Mutta vaihtovirrassa se sydämen kanssa leikkiminen tekee siitä vaarallisemman. Se on kuin rulettia pelaa, mutta panoksena on elämä.

Mikä on voltin ja ampeerin ero?

Yöllä, pimeässä on jotain... pysäyttävää. Ajatukset vaeltavat, kulkevat aivan eri polkuja kuin päivän valossa.

Voltti. Se on se voima, se paine, joka saa sähkön liikkumaan. Vähän kuin vesi, joka haluaa virrata painovoiman vetämänä. Auton akku, 12 volttia. Tuntuu pieneltä, mutta antaa voimaa. Kotona se on se 230 volttia, joka ruokkii kaikkea.

Ampeeri. Se taas on se virta, se määrä, kuinka paljon sitä sähköä oikeasti kulkee. Kuinka monta sähköelektronia valuu putkessa sekunnissa. Tehokas laite, se imee enemmän ampeereja. Samalla jännitteellä se vaan vie enemmän. Vähän kuin isompi reikä putkessa, vesi virtaa nopeammin.

Voltti = jännite, paine, voima
Ampeeri = virta, määrä, kulutus

Miettii tässäkin yöllä, mitä ne wattikin on. Se on se kokonaisuus, teho. Voltti kertaa ampeeri, eikö niin? Kaikki ne yhdessä määräävät, kuinka paljon työtä sähkö voi tehdä. Joskus tuntuu, ettei ymmärrä kaikkea, vaikka kuinka miettii. Pimeässä kaikki on vähän epäselvää, hämärää.