Onko korkea alapaine vaarallinen?

Matala diastolinen verenpaine: Syytä huoleen vai ei?

Matala diastolinen verenpaine, eli alhainen alapaine, on aihe, joka herättää usein kysymyksiä. Onko se vaarallinen? Vastaus ei ole yksinkertainen kyllä tai ei. Itsessään matala alapaine ei ole automaattisesti merkki sairaudesta, mutta se voi olla oire jostain vakavammasta. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä matala alapaine tarkoittaa ja milloin on syytä hakeutua lääkäriin.

Mitä diastolinen verenpaine on?

Verenpaine mitataan kahdella luvulla, jotka ilmoitetaan murtolukuna, esimerkiksi 120/80 mmHg. Ylempi luku (systolinen verenpaine) mittaa verenpainetta sydämen pumpatessa verta valtimoihin. Alempi luku (diastolinen verenpaine eli alapaine) mittaa verenpainetta sydämen lepohetkellä, eli sen välissä kun sydän täyttyy verellä seuraavaa pumppausta varten. Diastolinen verenpaine on siis mitta siitä, kuinka paljon painetta verisuonet joutuvat kestämään sydämen lyöntien välissä.

Milloin alapaine on matala?

Ei ole yhtä tarkasti määriteltyä rajaa sille, mikä alapaine on "matala". Yleensä alle 60 mmHg:n diastolinen verenpaine katsotaan matalaksi, mutta tämä on vain suuntaa-antava luku. On tärkeää ottaa huomioon myös yksilölliset tekijät ja muu terveydentila. Jotkut ihmiset voivat tuntea olonsa hyvin, vaikka heidän alapaineensa on hieman matalampi, kun taas toisilla matalampi alapaine saattaa aiheuttaa oireita.

Mistä matala alapaine voi johtua?

Matala diastolinen verenpaine voi olla merkki monista eri asioista, joista osa on vaaratonta ja osa vaatii hoitoa. Mahdollisia syitä ovat esimerkiksi:

• Dehydraatio: Nestehukka voi johtaa veren tilavuuden pienenemiseen ja sitä kautta matalaan alapaineeseen.
• Sydämen vajaatoiminta: Vakava sydämen vajaatoiminta voi heikentää sydämen kykyä pumpata verta tehokkaasti, mikä voi johtaa matalaan alapaineeseen.
• Anemia: Verenkierrossa olevien punasolujen määrä on alhainen, joten veri ei kuljeta happea tehokkaasti.
• Tietyt lääkkeet: Jotkut lääkkeet, kuten diureetit ja beetasalpaajat, voivat alentaa verenpainetta.
• Sepsis: Vakava infektio, joka leviää verenkiertoon.
• Anafylaksia: Vakava allerginen reaktio.
• Sydänlihaksen tulehdus (myokardiitti): Sydänlihaksen tulehdus heikentää sydämen pumppaustoimintaa.
• Adisonin tauti: Lisämunuaisten vajaatoiminta.
• Hermoston häiriöt: Autonominen hermosto säätelee verenpainetta, ja sen häiriöt voivat vaikuttaa alapaineeseen.

Milloin lääkäriin?

Vaikka matala alapaine itsessään ei ole aina vaarallinen, on tärkeää hakeutua lääkäriin, jos huomaat seuraavia oireita yhdessä matalan alapaineen kanssa:

• Huimaus tai pyörtyily
• Heikkous tai väsymys
• Näköhäiriöt
• Hengitysvaikeudet
• Rintakipu
• Nopea syke

Lääkäri voi selvittää matalan alapaineen syyn ja tarvittaessa aloittaa hoidon. Älä siis itsehoida, vaan hae apua ammattilaiselta, jos olet epävarma. Muista myös mainita lääkärille kaikki käyttämäsi lääkkeet. Oikea diagnoosi ja hoito ovat tärkeitä terveyden ylläpitämiseksi.