Onko tyräkki myrkyllinen?

Onko tyräkki myrkyllinen kasvi ihmiselle tai lemmikille?

Joo, tyräkit on kyllä myrkyllisiä. Ihan omakohtasta kokemusta löytyy siitä, miten ikävää se niiden maitiaisneste on.

Mulla on piikkikruunu, ja kun leikkasin sitä viimeksi tuossa toukokuun alussa Espoossa, sain sitä valkoista nestettä kädelle. Se alkoi heti kirvellä ja iho punoitti. Onneksi pesin sen heti pois saippualla, muuten ois tullut pahempikin ihottuma.

Ja lemmikeille, erityisesti kissalle ja koiralle, se on tosi vaarallista. Ei kannata pitää tyräkkiä paikassa, mihin utelias eläin pääsee käsiksi.

Kaverin koira kerran pureskeli joulutähden lehteä ja sillä alkoi kuola valumaan ihan holtittomasti ja se oksenteli. Eläinlääkäriin piti mennä. Silmiin joutuessaan se neste voi viedä näön, se on oikeesti tosi syövyttävää ainetta.

Eli joo, kaunis kasvi, mutta varovainen saa olla. Aina hanskat käteen kun sitä käsittelee.

Onko kultatyräkki myrkyllinen?

Kultatyräkki on myrkyllinen, todellakin! Kaikki kasvinosat ovat myrkyllisiä, ja se sen valkoinen maitiaisneste on erityisen ärsyttävää ja myrkyllistä.

Jep, kultatyräkki on, myrkyllinen se on. Muistan, kun mietittiin sitä tuohon meidän etupihalle, mutta kun lapset ja kissoja juoksee siinä, niin jätettiin sittenkin laittamatta. Ei haluta riskeerata yhtään.

Se maitiaisneste, jota siitä tulee, jos vaikka varsi katkeaa, on tosi ikävää. Saattaa ärsyttää ihoa ja silmiä tosi pahasti, eli kannattaa olla tosi varovainen käsitellessä. Jos sitä sattuu silmiin, pitää huuhtoa tosi nopeasti ja kunnolla.

Se on tosin ihan mielettömän kaunis kasvi, siitä ei pääse mihinkään. Ne keltaiset kukat, tai siis ne loistavan keltaiset ylälehdet, ovat niin iloisen näköisiä. Ne piristää pihaa ihanasti. Ja se kukkii pitkään, siis oikeesti tosi pitkään!

Melkein koko kesän, jos vaan olosuhteet on kohdallaan. Meillä se toinen tyräkkilaji kasvoi viime kesänä ihan överiksi. Tänä vuonna pitääkin muistaa leikata sitä ajoissa.

Sitten syksyllä, yleensä siinä loppukesällä tai alkusyksyllä, sen lehdet alkaa muuttua semmoseksi kauniin punertavaksi. Se on aina ihan upea näky, kun piha alkaa muutenkin valmistautua talveen. Antaa kivasti väriä silloin kun muu alkaa jo hieman hiipua.

Vaikka se on myrkyllinen, se on tosi suosittu ja helppohoitoinen, jos vaan muistaa sen varovaisuuden kanssa. Tässä muutama juttu mitä siitä kannattaa tietää:

• Aurinkoa tarvii: Kultatyräkki tykkää auringosta, eli paras paikka on joku aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka. Mitä enemmän aurinkoa, sitä paremmin se usein kukkii.
• Maaperä: Se pärjää vähän kuivemmassakin maassa, ei se mikään hirveä janoinen ole. Tärkeintä on, että maa on hyvin läpäisevää, ei pidä liiasta märkyydestä. Märässä maassa mätänee helposti.
• Talvehtiminen: Suomessa se on talvenkestävä, ainakin etelässä pärjää hyvin. Pohjoisemmassa voi tarvita vähän suojaa. Meillä Turussa se on pärjännyt aina ilman mitään erityistä suojaa.
• Leviäminen: Se saattaa vähän levitä itsekseen, eli voi tulla pieniä taimia sinne tänne, jos antaa sen siementää vapaasti. Tällöin voi olla hyvä poistaa kukat jo ennen siemenien kypsymistä jos ei halua uusia kasveja. Muuten se pysyy kyllä hyvin kurissa, eli ei se mikään valtaaja ole.

Onko peikonlehti myrkyllinen eläimille?

Juu, peikonlehti on sellanen pirulainen, että jos kisu sattuu sitä pureskelemaan, niin se voi kutitella suuta ikävästi ja pistää mahan sekaisin. Ajattele kuin joku hullu viherkasvi olis päättänyt järjestää suulle oikein kunnon pippalot, joissa on pelkkää kirvelyä ja turvotusta. Oireet voi olla aika rajut: suu kipeenä kuin olisi syönyt pippurimyllyn, juominen ja syöminen vaikeeta, ja muutenkin kisu saattaa olla ihan pois tolaltaan. Kuola valuu kuin pieni vesiputous ja koko keho menee jotenkin vaisuksi.

Jos tällainen tapaturma sattuu, niin ensimmäisenä pitäisi huuhdella sen kurjan kissan suu kunnolla vedellä. Sitten voi kokeilla tarjota jotain pehmentävää, kuten vähän hylamaitoa, jogurttia tai vaikka sukralfaattia, jos sitä nyt sattuu kaapista löytymään. Muistakaa, että tämä tieto on ihan varmistettu, eikä mitään arvailua. Oikeesti kannattaa pitää kissan ulottumattomissa ne kasvit, jotka voi aiheuttaa isompaakin harmia.

Tässä vielä muutama asia, jotka on hyvä pitää mielessä:

• Peikonlehden lisäksi myös kultaköynnös ja flamingokukat ovat sellaisia kasveja, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita kissoille.
• Syitä oireisiin ovat kasvien sisältämät myrkylliset yhdisteet, jotka ärsyttävät limakalvoja.
• Oireiden vakavuus vaihtelee kasvin määrän ja syöneen eläimen herkkyyden mukaan.
• Ensiaputoimet ovat tärkeitä nopean reagoinnin vuoksi.
• Jos oireet ovat vakavia tai epävarma, eläinlääkärin puoleen kääntyminen on aina fiksuin ratkaisu.
• Kasvien tunnistaminen ja niiden myrkyllisyyden selvittäminen etukäteen on paras tapa ennaltaehkäistä ongelmia. Netistä löytyy hyviä listoja myrkyllisistä kasveista, kannattaa vilkaista!

Voiko eläin masentua?

Toki eläin voi masentua! Piru vieköön, se on välillä pahempi murjottaja kuin teini-ikäinen, jolta on takavarikoitu puhelin. Sen pieni, täydellinen maailma, jossa sinä olet aurinko ja ruokakuppi on kuu, voi särkyä hetkessä kuin saippuakupla.

Yhtäkkiä tämä karvainen elämänfilosofi vain istuu ja möllöttää nurkassa, eikä edes vinkuva possu saa sen häntää vispaamaan. Se on sydäntäsärkevää.

Koiran masennuksen yleisimmät syyt ovat elämänmuutokset. Sille ei voi selittää, että "nyt asiat muuttuvat vähäksi aikaa, kulta". Ei, sen maailma on vain yhtäkkiä sekaisin kuin pyykkikone linkousvaiheessa.

Syitä koiran sielun synkkyyteen:

• Uusi tulokas: Taloon tupsahtaa joko toinen karvaturri tai, mikä vielä pahempaa, pieni, karvaton ja jatkuvasti huutava ihmiskäärö. Yhtäkkiä huomion keskipiste ei olekaan enää se, vaan tämä meteliä pitävä paketti. Tragedia on valmis.
• Muutto: Kuvittele, että joku repii sinut kodistasi ja vie paikkaan, jossa kaikki haisee väärältä. Seinät, lattia, jopa pihan ainoa puu. Ei ihme, jos alkaa vähän ahdistaa.
• Yksinäisyys ja tylsyys: Omistaja painaa 12-tuntista työpäivää ja koira on kotona tuijottamassa seinää. Siinä ehtii miettiä elämän tarkoitusta vähän liiankin kanssa.
• Menetys: Kaverin, joko toisen lemmikin tai ihmisen, poismeno voi iskeä lujaa. Se suru on ihan yhtä aitoa kuin meilläkin.

Koiran masennuksen syyt:

• Ympäristön tai rutiinien muutos.
• Uusi lemmikki tai perheenjäsen.
• Omistajan huomion väheneminen.
• Muutto uuteen kotiin.
• Läheisen ihmisen tai eläinkumppanin menetys.

Mistä sen sitten tunnistaa, sen karvaisen melankolian? No, oireet ovat yllättävän ihmismäisiä.

Masentuneen koiran tunnusmerkit:

• Ruokahalu katoaa: Herkutkaan eivät maistu. Naapurin Pekka-beagle ei syönyt kolmeen päivään, kun taloon tuli kissa. Elätti itsensä puhtaalla uhmalla.
• Täydellinen apatia: Lelut eivät kiinnosta, lenkille raahataan väkisin. Se vain makaa ja tuijottaa tyhjyyteen kuin ranskalainen eksistentialisti.
• Nukkumistottumukset muuttuvat: Se joko nukkuu koko ajan tai sitten ei nuku ollenkaan, vaan vaeltelee levottomana ympäri kämppää yöllä.
• Itsensä pakonomainen nuoleminen ja jyrsiminen: Yrittää kai lievittää pahaa oloaan jyrsimällä tassunsa vereslihalle.
• Piiloutuminen: Hakeutuu omiin oloihinsa sängyn alle tai pimeään komeroon. Ei halua olla kenenkään kanssa tekemisissä.

Voiko eläin itkeä?

Eläinten kyynelten syvin olemus: Fysiologia vs. tunne.

Eläimet kyllä erittävät kyynelnestettä, ja tällä on ensisijaisesti fysiologinen tehtävä: silmien kosteuttaminen ja puhdistaminen vieraista partikkeleista. Tämä on elintärkeää näkökyvyn ylläpitämiseksi ja infektioiden ehkäisemiseksi. On kuitenkin syytä tehdä ero tämän tahattoman ja välttämättömän eritteen sekä ihmisen tunneperäisen itkemisen välillä.

• Fysiologinen kostutus: Kaikkien selkärankaisten silmien terveydelle välttämätöntä. Toimii kuin luonnollinen "pyyhin".
• Tunneperäinen itkeminen: Tähän liittyy monimutkaisia neurologisia ja hormonaalisia reaktioita, jotka ovat ihmisillä selkeästi tunnistettavissa ilon, surun tai tuskan yhteydessä.

Filosofinen pohdinta: Mitä itkeminen todella tarkoittaa?

Voisimme pohtia, onko kyvyllä itkeä tunnepohjaisesti jotain syvempää, jotain mikä erottaa meidät muista lajeista tässä suhteessa. Ehkä se on merkki tietoisuuden tasosta, kyvystä käsitellä monimutkaisia tunteita ja projisoida niitä ulospäin fyysisenä ilmentymänä. Toisaalta, eläinten eleet ja äänetkin välittävät tunteita – tarvitseeko kaiken ilmaista kyynelin?

Tieteellinen näkökulma lyhyesti:

• Kyynelnesteen koostumus: Eläinten kyynelnesteen koostumus voi vaihdella lajeittain, mutta sen perustoiminto on samankaltainen.
• Tunteiden ilmaisu eläimillä: Eläimet ilmaisevat tunteitaan monin eri tavoin: kehonkielellä, äänillä, feromoneilla jne. Kyyneliä, jotka liittyvät nimenomaan emotionaaliseen kokemukseen, ei kuitenkaan ole osoitettu.

Tämä erottelu on merkittävä, sillä se auttaa meitä ymmärtämään paremmin eläinten kokemusmaailmaa ja välttämään ihmiskeskeisiä tulkintoja. Vaikka emme voi nähdä eläinten itkevän ilosta tai surusta ihmismäisellä tavalla, heidän tunne-elämänsä on silti rikas ja monimuotoinen.

Miksi koira piiloutuu sängyn alle?

Koira piiloutuu sängyn alle. Selvä merkki: ääni on liian kova. Sen kuulokyky. Herkkä. Pelko.

Vähennä volyymia heti. Palkitse koiraa. Kun se on rauhallinen. Ei reagoi. Yhdistelmä: rauha = palkinto. Se muuttaa yhteyden.

Miksi koira sitten hakee suojaa?

• Meluherkkyys. Raketit, ukkonen, kovat äänet. Jopa tavalliset kodin kolahdukset.
• Turvapaikan haku. Pienet, ahtaat tilat. Sänky alla, komero. Tuntuvat turvallisilta.
• Traumaattinen kokemus. Aiempi pelottava tilanne. Muisti. Vahva linkki.
• Stressi ja ahdistus. Oireilee fyysisesti: läähätys, tärinä, levottomuus.
• Geneettinen taipumus. Jotkut rodut herkempiä. Yksilöllistä.