Mitä maksuja työnantaja maksaa palkasta?

Mitä maksuja työnantaja maksaa palkasta? Lakisääteiset sivukulut

mitä maksuja työnantaja maksaa palkasta on keskeinen kysymys yrityksen todellisia henkilöstökustannuksia laskettaessa. Oikeiden sivukulujen tunteminen auttaa hahmottamaan bruttopalkan päälle tulevat velvoitteet ja välttämään yllätykset budjetoinnissa. Tutustu tarkempiin lukuihin ja lakisääteisiin vakuutusmaksuihin nähdäksesi kokonaiskuvan työntekijän todellisista kustannuksista.

Mitä maksuja työnantaja maksaa palkasta?

Bruttopalkan lisäksi työnantajalle aiheutuu aina lakisääteisiä sivukuluja, jotka voivat helposti yllättää aloittavan yrittäjän tai uutta työntekijää rekrytoivan yrityksen. Onko palkkaaminen sittenkin kalliimpaa kuin osasit odottaa? Tämä kysymys mietityttää monia, sillä todelliset henkilöstökustannukset muodostuvat useasta eri palasesta.

Työnantaja maksaa bruttopalkan päälle lakisääteisiä sivukuluja yhteensä noin 20-22 prosenttia palkasta. ^[1] Nämä kulut koostuvat sosiaaliturva-, eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista, jotka tilitetään eteenpäin eri tahoille.

Lakisaateiset työnantajamaksut ja niiden osuudet

Pakolliset maksut jakautuvat useisiin eri vakuutuksiin ja maksuihin, joista jokaisella on oma lakisääteinen osuutensa. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,91 prosenttia bruttopalkasta, ja se tilitetään suoraan Verohallinnolle. TyEL-maksu eli työeläkevakuutus on sivukulujen suurin erä.

Se on keskimäärin noin 17,10-17,40 prosenttia palkasta, josta työnantaja maksaa oman osuutensa ja pidättää työntekijän osuuden (7,30 prosenttia) tilitystä varten. Työttömyysvakuutusmaksu on puolestaan 0,31 prosenttia palkasta, jos yrityksen palkkasumma on enintään 2 509 500 euroa, ja ylittävältä osalta se on 1,23 prosenttia. Tapaturmavakuutusmaksu vaihtelee työn vaarallisuuden ja toimialan mukaan ollen keskimäärin noin 0,51 prosenttia (vaihteluväli on 0,05-5 prosentin välillä). Ryhmähenkivakuutusmaksu on noin 0,06 prosenttia palkasta, ja se otetaan yleensä tapaturmavakuutuksen yhteydessä. ^[6]

Muut huomioitavat kulut ja todelliset kustannukset

Lakisääteisten sivukulujen lisäksi työntekijästä aiheutuu usein muitakin kuluja, kuten lomapalkka ja lomaraha, jotka nostavat todellisia kokonaiskustannuksia.
Nyrkkisääntönä bruttopalkka kannattaa kertoa kertoimella 1,35, kun arvioit työntekijän todellisia kuukausikuluja(ci^[7] te: 1). Tämä antaa realistisemman kuvan siitä, mitä työntekijä yritykselle todellisuudessa maksaa.

Jos haluat tarkan esimerkin, vaikkapa 2 500 euron tai 4 000 euron kuukausipalkka nostaa työnantajan todellisia kokonaiskustannuksia huomattavasti yli pelkän bruttopalkan. Siksi budjetoinnissa ei kannata koskaan tuijottaa pelkkää bruttopalkkaa.

Työnantajamaksujen erittely ja osuudet

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

• 1,91 % bruttopalkasta
• Tilitetään Verohallinnolle

TyEL-maksu (Työeläkevakuutus)

• Keskimäärin noin 17,10–17,40 %
• Pidätetään palkasta (7,30 %)

Työttömyysvakuutusmaksu

• 0,31 % (palkkasumma enintään 2 509 500 €)
• 1,23 % ylittävältä osalta

Milla, yrittäjä Helsingistä ja ensimmäisen työntekijän palkkaus

Milla pyörittää pientä markkinointitoimistoa Helsingissä ja päätti palkata ensimmäisen työntekijänsä 3 000 euron kuukausipalkalla. Aluksi hän laski pelkän palkan riittävän budjettiin.

Ensimmäisen kuukauden jälkeen laskutus ja todelliset kulut alkoivat yskähdellä, kun TyEL-maksut, sairausvakuutusmaksut ja tulevat lomapalkat toivat yllättäviä lisälaskuja.

Milla tajusi unohtaneensa laskea mukaan yleisen 1,35-kerroimen, joka ottaa huomioon kaikki piilokulut ja sivukulut kerralla.

Muutettuaan budjettiaan ja otettuaan huomioon noin 35 prosentin kokonaislisän, Milla pystyi hinnoittelemaan palvelunsa oikein ja yrityksen talous tasaantui nopeasti.