Paljonko käytetystä akusta saa rahaa?

Paljonko käytetystä akusta saa rahaa? Hinta painon mukaan

Selvitys siitä, paljonko käytetystä akusta saa rahaa, auttaa autoilijoita saamaan parhaan hyödyn vanhoista komponenteista. Kierrätysprosessin ymmärtäminen ehkäisee taloudellisia menetyksiä ja varmistaa oikeudenmukaisen korvauksen saamisen romun luovutuksen yhteydessä. Asianmukaisten säädösten noudattaminen suojelee ympäristöä ja tuo samalla selvää rahallista etua vanhan akun omistajalle.

Paljonko käytetystä akusta saa rahaa kierrätyksessä?

Käytetystä auton akusta saatava korvaus riippuu lähes täysin sen sisältämän lyijyn määrästä eli akun omasta painosta. Tavallisesta lyijyakusta maksettava hyvitys perustuu romumetalliliikkeiden kierrätyshintoihin, jotka pyövirät keskimäärin 50 sentin tuntumassa kilolta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhdestä loppuun kuluneesta henkilöauton akusta saa tyypillisesti noin 5-8 euroa käteistä tai tilille.

Akkuromun hinta elää jatkuvasti maailmanmarkkinoiden ja metallipörssien mukaan. Vaikka tonnihinnat saattavat kuulostaa huimilta, yksittäisen autonvaihtajan tai kotimekaanikon kohdalla kyse on aina pienten erien hinnoittelusta. Monet kierrätyspisteet vaativatkin tietyn vähimmäismäärän romua, jotta maksatusta voidaan suorittaa. Jos nurkkiin on kertynyt vain yksi akku, sen vieminen pelkän rahan takia ei aina kata polttoainekuluja - mutta tilanne muuttuu heti, jos viet samalla kertaa muutakin metallijätettä.

Ensimmäisellä kerralla, kun itse keräsin autotallin perälle unohtuneet vanhat akut kasaan, olin varma, että niistä kuitataan vähintään kunnon illallinen. Todellisuus romupihalla kuitenkin opetti nopeasti, miten pienten erien punnitus toimii. Vaaka ei valehtele, ja likainen, hapan akku painaa tismalleen sen verran kuin siinä on lyijyä ja nestettä sisällä. Mutta se tunne, kun saa autotallin nurkat puhtaaksi ja kouraan lyödään muutama kolikko pelkän jätteen hylkäämisen sijaan, on vaivan arvoinen.

Miten auton akun paino vaikuttaa romuhintaan?

Henkilöautojen käynnistysakut painavat tyypillisesti 10-25 kilogrammaa riippuen auton koosta ja akun kapasiteetista. Koska romuliikkeet maksavat puhtaasti painon mukaan, isomman dieselauton tai pakettiauton akku tuottaa aina paremman tilipussin kuin pienen kauppakassin akku. Akun kunnolla ei ole merkitystä - oli se sitten täysin kuollut, oikosulussa tai halkeillut, sen arvo on kierrättäjälle sama, kunhan lyijykennot ovat tallella.

Romualan toimijat hinnoittelevat akkuromun usein tonniperusteisesti, ja pienten alle 50 kilon erien kohdalla käytetään erillistä perushinnastoa. Tyypillinen lyijyakun kierrätyshinta romuna asettuu noin 330 euroon tonnilta, mikä vastaa suoraan laskettuna 0.33 euroa kilolta alhaisimmillaan, mutta hinta voi nousta reilusti yli 0.50 euron paremmissa markkinatilanteissa. On hyvä muistaa, että romuliikkeet vähentävät hinnasta usein käsittely- tai nestemaksuja, jos akkuja tuodaan suuria määriä ilman esilajitellun puhtaan lyijyn statusta.

Kaikki akut eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Jos tuot kierrätykseen vääräntyyppisiä kennoja - kuten työkoneiden nikkeli-kadmium-akkuja tai sähkötyökalujen litiumakkuja lyijyakkujen joukossa - saattaa vastaanottaja jopa veloittaa erillisen ongelmajätemaksun. Esimerkiksi eräät romupihat ottavat jopa 12 euron kilokohtaisen maksun väärin lajitelluista lipeäakuista, joten tarkkuus kannattaa aina selvittää, jotta tiedät varmasti, mitä romuakusta maksetaan kussakin tilanteessa.

Paljonko eri kokoisista akuista saa rahaa?

Pieni henkilöauton akku (esim. pikkuautot)

• Kannattaa viedä muun metalliromun ohessa polttoainekulujen minimoimiseksi.

• 5-6 EUR

• 10-12 kg

Keskikokoinen tai suuri auton akku (esim. farmarit, SUV:t)

• Yleisin akkutyyppi, josta saa jo helposti kuitattua pienen vaivannäön.

• 7-10 EUR

• 15-20 kg

Raskaan kaluston akku (esim. kuorma-autot, traktorit) ⭐

• Painonsa vuoksi erittäin haluttua tavaraa romupihoilla; tuottaa parhaan yksittäisen korvauksen.

• 15-25 EUR

• 30-50 kg

Matin autotallisiivous: Vanhat akut rahaksi Espoossa

Matti, 45-vuotias harrastemekaanikko Espoosta, huomasi autotallinsa perälle kertyneen neljä vanhaa auton akkua vuosien varrelta. Hän oli kuullut, että niistä voisi saada jotain omilleen, mutta pelkäsi pienen määrän viemisen olevan turhaa vaivaa.

Matti lastasi akut peräkonttiin ja ajoi lähimmälle romupihalle ilman sen suurempaa taustatutkimusta. Ensimmäinen yritys tyssäsi kuitenkin pettymykseen: kyseinen piste otti akkuja vastaan vain yritysasiakkailta, ja Matti joutui kääntymään takaisin akut yhä kyydissään.

Turhautumisen jälkeen Matti otti puhelimen käteen ja tarkisti yksityisille suunnatut metalliromun vastaanottopisteet. Hän löysi lähistöltä pientuojia palvelevan romuliikkeen ja päätti viedä akkujen mukana myös vanhan alumiiniovisen karmiraadon saavuttaakseen vähimmäismaksatusrajan.

Vaa'alla neljä akkua painoivat yhteensä 68 kiloa. Matti sai mukaansa hieman yli 34 euroa puhtaan käteiskorvauksen muodossa, mikä riitti loistavasti viikonlopun harrastebensiineihin ja siistin autotallin tuomaan hyvään mieleen.