Mikä on käypä arvo?

Käypä arvo… Huh, mikä termi. Kuulostaa jotenkin kylmältä ja viralliselta, eikö? Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa, ihan tavalliselle tallaajalle? No, ajattele vaikka sitä vanhaa nojatuolia vintillä. Se, minkä mummo osti joskus aikoinaan ja joka on nähnyt vaikka mitä. Sillä on tunnearvoa, totta kai. Mutta entä jos haluaisit myydä sen? Paljonko siitä oikeasti saisi? Siinä kohtaa tulee mukaan käypä arvo. Se on se summa, jonka joku oikeasti olisi valmis maksamaan siitä juuri nyt.

Ei siis se, mitä sinä ajattelet sen olevan arvoinen, tai mitä mummo siitä maksoi. Muistan, kun kerran yritin myydä vanhaa pelikonsolia netissä. Olin varma, että siitä saisi ainakin satasen, koska olin itse maksanut siitä aikoinaan maltaita ja se oli minulle niin rakas! Mutta kukaan ei tarjonnut lähellekään sitä. Lopulta myin sen kolmellakympillä, pettyneenä. Se oli sen käypä arvo silloin. Markkinat puhuivat. Kysyntää ei ollut.

Käypä arvo määräytyy siis kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos jotain on paljon tarjolla, mutta kukaan ei halua sitä, hinta laskee. Jos taas jotain on vähän ja kaikki haluavat sitä… no, arvaatte varmaan. Hinta nousee pilviin! Ajatelkaa vaikkapa jotain harvinaista keräilyesinettä. Joskus lukee uutisista, että joku vanha postimerkki on myyty tuhansista euroista! Hullua, eikö? Mutta se on sen käypä arvo, koska joku oli valmis maksamaan siitä sen verran.

Jossain luki, että täysin vapailla markkinoilla, joissa ostaja ja myyjä pääsevät yhteisymmärrykseen hinnasta, tämä hinta edustaa käypää arvoa. Mutta eihän sellaista täydellistä markkinaa oikein ole olemassakaan. Aina on jotain häikkää, eikö? Mutta idea on kuitenkin selvä: käypä arvo on se, mitä joku on valmis maksamaan jostain juuri nyt. Se voi muuttua huomenna.