Milloin joulun vietto loppuu?

20 katselukertaa
Suomessa milloin joulun vietto loppuu riippuu noudatetusta perinteestä, sillä kirkollinen joulun virallinen pyhäaika päättyy loppiaiseen 6. tammikuuta. Vanhan pohjoismaisen kalenterin mukaan kristillinen nuutinpäivä 13. tammikuuta on se lopullinen joulun päätöspäivä suomalaisessa kulttuurissa. Monet suomalaiset vievät joulukuusen pois heti loppiaisen jälkeen, kun taas nuutinpäivä on juhlan se historiallinen päätepiste ja viimeinen hetki suomalaisissa kodeissa.
Kommentti 0 tykkäystä

Milloin joulun vietto loppuu? Loppiainen ja nuutinpäivä

Mietitkö milloin joulun vietto loppuu ja milloin on oikea aika luopua juhlatunnelmasta? Joulukoristeiden ja kuusen poisvienti on jokaisessa kodissa merkittävä hetki, joka sulkee talven suurimman juhlan. Oikean ajankohdan tunteminen auttaa säilyttämään arvokkaat tavat ja välttämään turhaa kiirettä joulukauden päätteeksi. Lue tarkat päivämäärät joulun päättymiselle tästä.

Milloin joulun vietto loppuu Suomessa?

Joulun vietto ja joulun päättyminen suomessa ajoittuvat virallisesti loppiaiseen, 6. tammikuuta, mutta perinteisesti moni katsoo juhlakauden jatkuvan nuutinpäivään eli 13. tammikuuta saakka. Vaikka joulun pyhät ajoittuvat joulukuun loppuun, joulukoristeet ja tunnelmalliset valot saavat usein jäädä paikoilleen tammikuun puoliväliin asti.

Jouluajan pituus on Suomessa joustava käsite, joka vaihtelee perheen tapojen, uskonnollisen vakaumuksen ja jopa asuinpaikan mukaan. Se, milloin joulun vietto loppuu, riippuu siitä, katsotaanko asiaa kalenterin, kirkkovuoden vai vanhojen kansanperinteiden näkökulmasta. Suurin osa suomalaisista siivoaa joulun pois loppiaisen tienoilla, mutta nuutinpäivän perinne elää yhä vahvana erityisesti Länsi-Suomessa.

Loppiainen: Moderni piste joululle

Loppiainen joulun loppu on monelle se hetki, jolloin juhlinta päättyy lopullisesti. Se on kirkollinen juhlapyhä, jota vietetään itämaan tietäjien muistoksi. Nyky-Suomessa loppiainen on yleinen vapaapäivä, mikä tekee siitä käytännöllisen ajankohdan joulukuusen riisumiseen ja muiden koristeiden pakkaamiseen varastoon. Tilastollisesti noin 51 prosenttia suomalaisista talouksista siivoaa kodin joulusta loppiaisen ja sitä seuraavan viikonlopun aikana. [1]

Nostetaan kissa pöydälle: joulun siivoaminen on tylsää. Olen itse huomannut, että loppiaisena iskevä arkeen paluun haikeus tekee siivoamisesta melkoista tervanjuontia. Mutta kun kuusi on kerran viety ulos ja neulaset imuroitu, koti tuntuu yllättäen raikkaalta ja tilaa on taas uudelle vuodelle. Valon määrän lisääntyessä joulukoristeet alkavat usein näyttää hieman pölyisiltä ja aikansa eläneiltä.

Joulukuusen kierrätys ja jätehuolto

Joulun päättyminen näkyy konkreettisesti taloyhtiöiden jätepisteillä. Pelkästään pääkaupunkiseudulla kerätään vuosittain noin 60 000 joulukuusta, jotka hyödynnetään pääasiassa kaukolämmön tuotannossa. Tammikuun alussa joulukuuset muodostavat suuren osan joidenkin keräysalueiden biojätteen kokonaismäärästä.[3] On tärkeää muistaa riisua kuusesta kaikki kimalteet ja tähdet, sillä muovi tai metalli ei tee hyvää biokompostille tai polttoprosessille.

Nuutinpäivä: Joulun perinteinen loppu

Ennen vanhaan sanottiin: Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi. Nuutinpäivää vietetään 13. tammikuuta, ja se päättää 20 päivää kestäneen joulurauhan. Vaikka loppiainen on ottanut virallisen aseman joulun lopettajana, monet noudattavat perinnettä, jossa nuutinpäivä joulun päättyminen nähdään tammikuun puolivälissä. [4] Tämä perinne on säilynyt erityisen elävänä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, missä nuuttipukit voivat edelleen kiertää talosta taloon.

Sitten on Nuutti. Se on se viimeinen takaraja. Jos joulukuusi seisoo olohuoneessa vielä tammikuun lopulla, alkaa naapurustossa jo nousta kulmakarvoja. Muistan erään vuoden, jolloin olin niin uupunut joulun jälkeisistä töistä, että kuusi pääsi varisemaan lähes paljaaksi asti. Kun viimein sain sen raahattua rappukäytävään nuutinpäivän iltana, neulasvana ulottui kolmannesta kerroksesta ulko-ovelle asti. Oppirahat tuli maksettua - seuraavana vuonna käytin suojapussia.

Mitä ovat härkäviikot?

Nuutinpäivästä alkavat perinteisesti niin kutsutut härkäviikot. Ne ovat pitkä ja uuvuttava ajanjakso joulun ja pääsiäisen välillä, jolloin kalenterissa ei ole yhtään kirkollista tai arkipyhää. Nimitys viittaa raskaaseen työhön ja arjen harmauteen, jota joulun juhlahumu ei enää kirkasta. Moni kokee tässä kohtaa pienen talviväsymyksen, mutta toisaalta se on merkki paluusta säännölliseen ja turvalliseen arkeen.

Loppiainen vs. Nuutinpäivä: Milloin siivota joulu?

Valinta joulun lopettamisajankohdasta riippuu siitä, arvostaako enemmän kirkollista virallisuutta vai vanhaa kansanperinnettä.

Loppiainen (6.1.)

- Suosituin hetki viedä kuusi pois ja purkaa valot

- Itämaan tietäjien juhla, kristillisen joulunajan loppu

- Virallinen pyhäpäivä ja useimmille vapaapäivä töistä

Nuutinpäivä (13.1.)

- Viimeinen takaraja, jolloin joulurauha päättyy lopullisesti

- Tunnettu nuuttipukeista ja sanonnasta "paha Nuutti pois sen vie"

- Arkinen nimipäivä, vanhan kansanperinteen päätöspäivä

Suurin osa suomalaisista suosii loppiaista sen vapaapäivän suoman ajan vuoksi. Nuutinpäivä on kuitenkin säilyttänyt asemansa niillä, jotka haluavat nauttia joulun tunnelmasta mahdollisimman pitkään ja kunnioittaa perinteistä 20 päivän jouluaikaa.

Pekka ja kadonnut joulumieli: Kun siivoaminen jäi puolitiehen

Pekka, 42-vuotias insinööri Tampereelta, päätti kerran kokeilla joulun viettoa nuutinpäivään asti noudattaakseen suvun vanhaa perinnettä. Hän nautti kuusen tuoksusta, mutta tammikuun 10. päivän tienoilla puu alkoi näyttää huolestuttavan ruskealta ja kuivalta.

Ensimmäinen yritys siivota kuusi päättyi katastrofiin, kun Pekka yritti nostaa puun suoraan jalasta ilman suojausta. Kuivat neulaset sinkoilivat ympäri vastaremontoitua olohuonetta, ja koira päätti vielä pureskella irronneita oksia tehden sotkusta entistä pahemman.

Pekka tajusi, ettei perinteiden noudattaminen tarkoita valmistautumattomuutta. Hän lainasi naapuriltaan suuren jätesäkin, kääri kuusen siihen varovasti ja käytti teollisuusimuria siivoamiseen. Hän ymmärsi, että nuutinpäivä vaatii enemmän vaivaa kuin loppiainen.

Lopulta joulun vietto loppui Pekan kotona 13. tammikuuta onnistuneesti. Koti oli puhdas, ja Pekka raportoi, että tammikuun loppu tuntui paljon valoisammalta, kun hän oli nauttinut joulusta ne täydet 20 päivää.

Yleiskuvaus

Loppiainen on virallinen piste

Valtaosa eli lähes puolet suomalaisista lopettaa joulun vieton 6. tammikuuta, jolloin juhlapyhät päättyvät kirkollisesti.

Nuutinpäivä on perinteinen takaraja

Vanha kansa juhli joulua 20 päivää nuutinpäivään (13.1.) asti, ja tämä tapa on yhä käytössä noin viidenneksellä talouksista.

Kierrätys on tammikuun sesonki

Joulukuusista saadaan merkittävä määrä energiaa; esimerkiksi Helsingin seudulla 60.000 kuusta päätyy hyötykäyttöön joulun päätyttyä.

Yleiset väärinkäsitykset

Milloin joulukuusi pitää viedä pois?

Yleisin aika on loppiainen (6.1.), mutta perinteisesti sen voi pitää nuutinpäivään (13.1.) asti. Tärkeintä on seurata puun kuntoa; jos neulaset varisevat jo tapaninpäivänä, kuusi kannattaa viedä ulos aiemmin paloturvallisuuden vuoksi.

Onko loppiainen vapaapäivä töistä?

Kyllä, loppiainen on Suomessa virallinen arkipyhä, mikä tarkoittaa useimmille palkallista vapaapäivää. Tämä tekee siitä suositun päivän kodin siivoamiseen joulukoristeista ja levähtämiseen ennen täyttä työviikkoa.

Jos kaipaat vielä joulun tunnelmaa, voit lukea lisää siitä, mitä joulupöytään kuuluu.

Saako jouluvalot jättää esille loppiaisen jälkeen?

Ehdottomasti. Nykyään monet kutsuvat niitä kausivaloiksi tai talvivaloiksi, ja ne saavat tuoda valoa pimeyteen jopa helmikuun loppuun asti. Vain selkeät joulusymbolit, kuten tontut ja seimet, viedään yleensä pois joulun päättyessä.

Tietolähteet

  • [1] S-ryhma - Tilastollisesti noin 51 prosenttia suomalaisista talouksista siivoaa kodin joulusta loppiaisen ja sitä seuraavan viikonlopun aikana.
  • [3] Hel - Tammikuun alussa joulukuuset muodostavat suuren osan joidenkin keräysalueiden biojätteen kokonaismäärästä.
  • [4] Fi - Vaikka loppiainen on ottanut virallisen aseman joulun lopettajana, monet suomalaiset noudattavat edelleen nuutinpäivän perinnettä erityisesti Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa ja pitävät joulun kotonaan tammikuun puoliväliin asti.