Mitä suomalaiset syövät jouluna?

Mitä suomalaiset syövät jouluna? Kinkku ja 70 % suosio

Suunniteltaessa mitä suomalaiset syövät jouluna, perinteet ohjaavat valintoja ja valmisteluja merkittävästi. Oikean valmistustavan ymmärtäminen auttaa välttämään yleiset epäonnistumiset keittiössä ja varmistaa korkean laadun. Perehtymällä huolella raaka-aineiden vaatimuksiin suojaat juhlapöydän onnistumisen ja vältät ikävät pettymykset aattona.

Suomalaisen joulupöydän perinteet ja nykypäivä

Suomalaisten jouluruoka koostuu pääasiassa hitaasti uunissa kypsyvistä juureslaatikoista, suolaisesta kalasta, raikkaista salaateista sekä tietysti perinteisestä joulukinkusta.
Joulun juhlallinen ruokailu voi kuitenkin vaihdella paljon eri perheissä, sillä nykyään pöytään valitaan yhä enemmän myös moderneja kasvisvaihtoehtoja ja kevyempiä makuja.

Perinteiset laatikkoruoat maistuvat jouluna monille suomalaisille, mikä osoittaa vanhojen ruokaperinteiden vahvan aseman suomalaisessa kulttuurissa.

Suomalainen joulupöytä on pysynyt yllättävän muuttumattomana vuosikymmeniä, mutta on yksi perinteinen kalaruoka, joka on lähes kokonaan kadonnut nuorempien sukupolvien lautasilta - paljastan tämän historiallisen jouluruuan salaisuuden myöhemmin joulun muuttuvia trendejä käsittelevässä osiossa.

Joulun ruokaperinteet yhdistävät suolaisia, makeita ja etikkaisia makuja ainutlaatuisella tavalla, joka herättää muistoja lapsuudesta. Maut syvenevät uunissa hitaasti. Se vaatii aikaa.

Joulupöydän kiistaton kuningas - Joulukinkku

Joulukinkku on edelleen suomalaisen joulupöydän suosituin ja keskeisin pääruoka, joka kruunaa useimpien perheiden jouluaaton juhla-aterian.
Suolattu kinkku kuorrutetaan perinteisesti sinapilla ja korppujauhoilla uunissa paistamisen jälkeen, ja se tarjoillaan tyypillisesti kotitekoisen sinapin sekä uunilämpimien laatikoiden kanssa.

Noin 70 prosenttia suomalaisista kotitalouksista ostaa edelleen joulupöytään perinteisen joulukinkun, vaikka sen rinnalle on tullut paljon uusia haastajia.

Rehellisesti sanottuna joulukinkun paistaminen on taitolaji, jossa voi helposti epäonnistua.

Kun itse paistoin ensimmäisen kinkkuni, unohdin paistomittarin ja tuloksena oli kuivaa lihaa.

Kinkun sisälämpötilan tulisi nousta tarkalleen 74 asteeseen, jotta se pysyy mehevänä. Jotkut pitävät kypsemmästä ja mureammasta lihasta, jolloin lämpötila voi olla 77 astetta.

Kinkku on joulun keskiössä. Paistaminen vaatii kärsivällisyyttä. Yön yli paistaminen onkin monessa kodissa rakas perinne, joka täyttää talon tuoksulla.

Kolme perinteistä joululaatikkoa juureksista

Perinteiset joululaatikot, eli lanttu-, porkkana- ja imellytetty perunalaatikko, muodostavat suomalaisen jouluaterian itseoikeutetun ja odotetun sydämen.
Nämä pitkään uunissa haudutettavat juureslaatikot täydentävät täydellisesti joulukinkun suolaista makua, ja niiden valmistusmenetelmät ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle lähes muuttumattomina.

Laatikoiden valmistuksessa suositaan kermaa, voita ja siirappia, jotka tekevät maut täyteläisiksi.
Suoraan sanottuna perunalaatikon imellyttäminen on vaativa prosessi, joka vaatii tarkan lämpötilan pitämistä useita tunteja.
Jos perunasosetta lämmittää liikaa, tärkkelys ei muutu sokeriksi ja laatikosta tulee mauton.
Itse opin tämän vasta kolmannella yrittämällä, kun laatikko jäi sitkeäksi.
Lanttulaatikko puolestaan vaatii reilusti mausteita, kuten muskottipähkinää ja inkivääriä.
Porkkanalaatikko pehmennetään usein riisipuurolla.
Nämä maut jakavat mielipiteitä, mutta ilman niitä joulu ei tunnu oikealta.
Laatikot voi onneksi valmistaa hyvissä ajoin pakkaseen, mikä säästää jouluna aikaa ja vähentää stressiä.

Modernit kasvisvaihtoehdot ja muuttuvat joulutrendit

Nykyaikainen suomalainen joulupöytä on yhä monipuolisempi, sillä perinteisten liharuokien rinnalle on noussut runsaasti kekseliäitä kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja.
Monet nuoret perheet korvaavat joulukinkun nykyään kokonaan esimerkiksi mehevällä seitankinkulla tai muilla kasviproteiineilla, jotka sopivat paremmin nykyajan ruokavalioihin.

Aiemmin mainitsemani unohdettu kalaruoka on tietenkin lipeäkala, jonka suosio on romahtanut rajusti viime vuosikymmeninä.

Ennen se oli jokaisen joulupöydän pakollinen osa, mutta nykyään vain hyvin harva enää valmistaa sitä kotona sen erikoisen rakenteen vuoksi.

Sen sijaan vegaaninen seitan on kasvattanut suosiotaan huimasti.

Seitan tarjoaa samanlaisen suutuntuman kuin kinkku, kunhan se maustetaan oikein soijalla ja savuaromilla.

Todellisuudessa jouluruokien ei tarvitse olla pelkkää lihaa ollakseen juhlavia.

Monet huomaavat, että raskaiden laatikoiden korvaaminen raikkailla salaateilla tekee olosta kevyemmän joulupyhinä.

Muutos on väistämätön. Perinteet elävät.

Joulupöydän pääruokien vertailu

Joulukinkku

Erittäin pitkä, vaatii usein uunissa kypsennystä yön yli

Suolainen, täyteläinen ja perinteinen sinappikuorrutus

Possun takapotka tai valmis kinkkurulla

Seitankinkku

Kohtuullinen, keitetään tai paistetaan uunissa parissa tunnissa

Rakenne muistuttaa lihaa, maku usein savuinen ja mausteinen

Vehnägluteenijauho ja nestemäiset mausteet

Kalapöytä

Lyhyt kypsennysaika, mutta kylmät kalat vaativat graavausaikaa

Raikas, hapan, suolainen ja kevyempi kokonaisuus

Lohi, silli, siika ja mäti

Lauran joulupöydän uudistus Tampereella

Laura, 34-vuotias tamperelainen perheenäiti, halusi vähentää joulustressiä ja kokeilla jotain uutta perinteisessä joulupöydässä, sillä iso joulukinkku oli usein jäänyt pyhien jälkeen puoliksi syömättä.

Hänen ensimmäinen yrityksensä oli ostaa valmis pakastettu kasviskinkku ruokakaupasta ilman ennakkotestausta. Suoraan sanottuna se oli rakenteeltaan kuiva ja mauton, ja lapset kieltäytyivät syömästä sitä jouluaattona.

Laura huomasi, että teollisten valmisruokien sijaan kannattaa luottaa itse tehtyihin mausteliemiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin. Seuraavana jouluna hän valmisti itse seitanrullan ja marinatoi sen runsaalla sinapilla ja savuaromilla.

Lopputulos oli suuri menestys, sillä kotitekonen seitan loppui pöydästä kesken ja perhe säästi huomattavasti ruokakuluissa tehden joulun pyhistä huomattavasti rauhallisempia ja maistuvampia kaikille.