Milloin Suomessa aloitettiin säännölliset televisiolähetykset?

Milloin Suomessa aloitettiin säännölliset televisiolähetykset?

Selvitys siitä, milloin suomessa aloitettiin säännölliset televisiolähetykset, auttaa hahmottamaan kotimaisen joukkoviestinnän keskeisiä kehitysvaiheita ja median roolia yhteiskunnassa. Aiheen tarkempi tarkastelu avaa näkökulmia viestintäverkon rakentumiseen sekä ohjelmatoiminnan alkuvaiheisiin Suomessa. Tutustu alla olevaan koosteeseen ja lue keskeiset tiedot televisiotoiminnan historiallisesta taustasta sekä sen merkityksestä.

Milloin Suomessa aloitettiin säännölliset televisiolähetykset?

Säännölliset televisiolähetykset alkoivat Suomessa vaiheittain, ja kehitys voi liittyä moniin eri tekijöihin riippuen siitä, tarkastellanko yksityistä vai valtiollista toimintaa. Ensimmäiset säännölliset, mainosrahoitteiset lähetykset käynnistyivät keväällä 1956 TES-TV:n toimesta. Kansallinen Yleisradio puolestaan aloitti omat säännölliset televisiolähetyksensä virallisesti 1. tammikuuta 1958 Suomen Television nimellä.

Television tulo Suomeen oli pitkälti innokkaiden pioneerien ja tekniikan opiskelijoiden ansiota, jotka loivat pohjan koko maan medialandialle. Alun epäsäännöllisistä kokeiluista siirryttiin nopeasti järjestäytyneeseen toimintaan, mikä muutti suomalaisten arjen ja vapaa-ajan vieton pysyvästi lyhyessä ajassa.

Teekkarit ja TES-TV: Suomen varhaisin televisiotoiminta

Ennen kuin valtakunnallinen Yleisradio astui kuvaan, televisiolähetykset suomessa historia sai ensiaskeleensa Tekniikan edistämissäätiön ja Radioinsinööriseuran televisiokerhon voimin. Ensimmäinen julkinen koelähetys nähtiin toukokuussa 1955. Tämän jälkeen toiminta laajeni nopeasti, kun tekniikkaa kehitettiin ja opiskelijat rakensivat laitteistoja osana tutkintojaan.

Säännöllisiin lähetyksiin TES-TV siirtyi keväällä 1956, jolloin ohjelmaa alettiin lähettää aluksi kolmena iltana viikossa Helsingin Ratakadulle rakennetusta studiosta. Samana keväänä nähtiin myös Suomen historian ensimmäinen televisiomainos. Nuoret insinöörit rakensivat kuvalähettimet lähes tyhjästä ilman valmista mallia, mikä vaati valtavasti sinnikkyyttä. Toiminta laajeni pian myös Turkuun ja Tampereelle, ja myöhemmin vuonna 1959 kanavan nimeksi vakiintui Tesvisio.

Yleisradion säännöllisen toiminnan alkaminen

Yleisradio seurasi yksityisen puolen kehitystä ja aloitti omat koelähetyksensä keväällä 1957. Lähetyksiä tehtiin aluksi vain kahtena päivänä viikossa, mutta syksyllä tahtia tiivistettiin uuden Pasilaan valmistuneen studion myötä. Lähetysantenni sijaitsi Helsingin Olympiastadionin tornissa, ja sen signaali kattoi aluksi noin 50 kilometrin säteen.

Virallinen ja säännöllinen toiminta käynnistyi Suomen Television nimellä 1. tammikuuta 1958. Lähetykset aloitti Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuhe, ja samalla katseluluvat tulivat pakollisiksi kaikille vastaanottimen omistajille. Alkuvuodesta 1958 lähtien ohjelmaa lähetettiin jo viitenä iltana viikossa, joskin kesäkaudella oli pitkä lähetystauko laitteistojen huoltoa varten.

Katselulupien nopea kasvu ja värilähetysten tulo

Vaikka tv-vastaanottimet olivat aluksi kalliita ja harvinaisia, uusi media levisi suomalaisten keskuuteen poikkeuksellisen nopeasti. Kun vuoden 1957 lopussa maassa oli arviolta vain noin 1.000 televisiovastaanotinta, tilanne muuttui muutamassa vuodessa radikaalisti. Naapurustot kokoontuivat usein yhteen sen ainoan television ääreen katsomaan uutisia tai urheilua.

Yleisradion ostettua Tesvision vuonna 1964 valtakunnallinen verkko yhtenäistyi, ja puolen miljoonan tv-luvan raja rikkoutui. Miljoonan luvan rajapyykki saavutettiin vuonna 1969, jolloin otettiin myös ensimmäiset askeleet ensimmäiset televisiolähetykset suomessa aikakaudella - jälleen kerran presidentti Kekkosen uudenvuodenpuheen siivittämänä. Väritelevisio yleistyi kuitenkin hitaasti, ja esimerkiksi pääuutislähetys muuttui kokonaan värilliseksi vasta vappuna 1977.

TES-TV:n ja Yleisradion toiminnan erot alkuaikoina

TES-TV (Tesvisio)

• Keväällä 1956
• Studio Ratakadulla, lähetysantenni Albertinkadun tornissa
• Kaupallinen ja mainosrahoitteinen toiminta
• Insinöörien ja opiskelijoiden pioneerityö vapaaehtoispohjalta

Yleisradio (Suomen Televisio)

• 1. tammikuuta 1958
• Studio Pasilan vanhalla asemalla, lähetysantenni Stadionin tornissa
• Julkisen palvelun lupamaksu (tv-lupa)
• Vakiintunut valtiollinen organisaatio ja laaja jakeluverkko

Heikin perheen ensimmäinen tv-ilta: Uutta tekniikkaa ja yhteisöllisyyttä

Heikki, 34-vuotias mekaanikko Helsingin Kalliosta, säästi kuukausia ostaakseen perheelleen upouuden mustavalkoisen televisiovastaanottimen syksyllä 1958. Hän halusi näyttää lapsilleen modernin ihmeen, mutta laitteen käyttöönotto osoittautui vaikeaksi.

Ensimmäisellä yrittämällä kattoantenni oli suunnattu väärin, ja ruudulle ilmestyi vain sumuista lumisadetta sekä outoja haamukuvia. Perhe oli pettynyt, ja Heikki pelkäsi tuhlannensa suuren summan rahaa toimimattomaan laitteeseen.

Heikki ei kuitenkaan luovuttanut, vaan kiipesi naapurin apuna katolle säätämään antennia uudelleen samalla, kun vaimo huusi ohjeita ikkunasta testikuvan perusteella. He tajusivat, että Stadionin lähettimen signaali vaati millintarkkaa suuntausta tiheästi rakennetussa korttelissa.

Lopulta kuva kirkastui selkeäksi juuri ennen illan uutislähetystä. Olohuoneeseen oli kerääntynyt myös kuusi naapurin lasta, ja perheen yhteisestä tv-illasta tuli koko talon viikoittainen perinne.