Mistä nimi Korvatunturi tulee?

Korvatunturi: Mistä nimi ja erikoinen muoto juontuvat

Suomalaisessa perinteessä tunturi tunnetaan parhaiten Joulupukin kotipaikkana. Nimihistoria ja maantieteellinen sijainti kätkevät taakseen kiehtovia tarinoita ja luonnonmuotoja, jotka herättävät uteliaisuutta matkailijoiden keskuudessa kautta maan.

Mistä nimi Korvatunturi tulee?

Korvatunturin erikoinen ja hauska nimi johtuu ensisijaisesti sen ainutlaatuisesta maantieteellisestä muodosta. Tunturin tunnistettavaa, Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsevaa korkeinta lakea reunustaa kaksi matalampaa huippua - toinen Suomen ja toinen Venäjän puolella - jotka saavat vuoren näyttämään kaukaa katsottuna aivan eläimen korvilta.

Nimen tausta voi liittyä moniin eri tekijöihin, mutta maantiede ja alueen alkuperäisväestön kieli ovat sen vahvimmat selittäjät. Suomenkielinen nimi on itse asiassa suora käännös saamenkielisistä nimityksistä, kuten koltansaamen sanasta Pelljatuoddar tai pohjoissaamen vastineesta Bealljeduottar, jotka molemmat tarkoittavat kirjaimellisesti korvatunturia. Alueen huiput erottuvat ympäristöstään poikkeuksellisen terävinä, ja ne tuovat elävästi mieleen joko ketun tai suden pystykorvat.

Kolme huippua kahden valtakunnan rajalla

Korvatunturi ei ole mikään pelkkä satukirjojen kuvitteellinen paikka, vaan se on täysin todellinen maantieteellinen kohde Itä-Lapissa, Savukosken kunnassa. Tämä jylhä luonnonmuodostelma kohoaa erämaan keskellä, ja sen kautta kulkee kouriintuntuvasti myös valtioiden välinen maaraja. Tunturi koostuu kolmesta erillisestä huipusta, joiden korkeuserot ja sijainnit luovat sen tunnetun profiilin.

Korkein keskimmäinen huippu nousee 486 metrin korkeuteen merenpinnasta, ja valtakunnan raja halkoo sen aivan keskeltä. Itäinen huippu puolestaan kohoaa 464 metriin ja jää kokonaan Venäjän alueelle, kun taas matalin läntinen huippu saavuttaa 411 metrin korkeuden Suomen puolella. Nämä kolme huippua muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota on vaikea sekoittaa mihinkään muuhun Lapin tunturiin.

Miksi Joulupukin sanotaan asuvan Korvatunturilla?

Monille tulee nimestä ensimmäisenä mieleen Joulupukki, eikä suinkaan tunturin maantieteellinen muoto. Tarina Joulupukin salaisesta kodista ja työpajasta liittyy kuitenkin nerokkaalla tavalla juuri tunturin korvamaiseen ulkonäköön. Legendan mukaan nämä massiiviset tunturituntomerkit toimivat kuin valtavat antennit.

Suuren yleisön tietoisuuteen tämä yhteys levisi laajasti joulukuussa 1927, kun Yleisradion Lastentunti-ohjelmaa vetänyt radiotoimittaja Markus Rautio - eli legendaarinen Markus-setä - ilmoitti radiossa Joulupukin asuvan juuri Korvatunturilla. Hän selitti lapsille, että tunturin suurten korvien avulla Joulupukki pystyy kuulemaan maailman kaikkien lasten lahjatoiveet, kuiskaat ja hyvät teot aina maapallon toiselle puolelle asti. Vaikka Markus-setä vakiinnutti tarinan radiossa, kansantieteilijät ovat osoittaneet, että uskomus korvatunturi nimen alkuperä liittyy paikalliseen suulliseen perinteeseen jo ennen vuotta 1920.

Voiko Korvatunturilla vierailla vapaasti?

Koska Korvatunturi sijaitsee aivan valtakunnan rajalla, siihen liittyy tiukkoja liikkumisrajoituksia, jotka voivat yllättää omatoimisen retkeilijän. Itse tunturin huiput ja sen välitön ympäristö sijaitsevat virallisella rajavyöhykkeellä. Tämä tarkoittaa, että huipulle nouseminen vaatii aina etukäteen haettavan, kirjallisen ja maksuttoman rajavyöhykeluvan Rajavartiolaitokselta.

Tavallisen vaeltajan on kuitenkin mahdollista kokea paikan taika ilman lupabyrokratiaa. Urho Kekkosen kansallispuiston alueella kulkee merkitty, noin 18 kilometrin pituinen retkeilyreitti, joka alkaa Kemihaarasta ja johtaa Korvatunturin Murustalle. Murustan näköalapaikalta avautuu upea ja esteetön näkymä itse Korvatunturin huipuille ilman, että retkeilijän tarvitsee astua luvattomasti rajavyöhykkeen puolella. Alueella liikkuminen vaatii silti hyvää kuntoa, sillä matkaa kertyy erämaan halki edestakaisin lähes 40 kilometriä.

Korvatunturin kolme huippua vertailussa

Korvatunturin tunnistettava profiili ja "korvat" muodostuvat kolmesta eri huipusta, jotka jakautuvat kahden eri valtion alueelle.

Keskimmäinen huippu (Päähuippu)

- Suomen ja Venäjän rajaviiva kulkee suoraan huipun kautta

- Vaatii aina Rajavartiolaitoksen myöntämän kirjallisen rajavyöhykeluvan

- 486 metriä

Itäinen huippu

- Sijaitsee kokonaan Venäjän puolella

- Pääsy vaatii Venäjän viranomaisten erikoisluvan ja kulkulun

- 464 metriä

Läntinen huippu

- Sijaitsee kokonaan Suomen puolella

- Sijaitsee rajavyöhykkeellä, vaatii suomalaisen rajavyöhykeluvan

- 411 metriä

Matin vaellus unelmien rajatunturille

Matti, 45-vuotias helsinkiläinen harrastajavalokuvaaja, oli haaveillut oikean Korvatunturin näkemisestä ja kuvaamisesta lapsesta saakka. Hän luuli pitkään paikkaa pelkäksi saduksi, kunnes tajusi sen olevan todellinen erämaatunturi itärajalla.

Ensimmäisellä yrittämällään syyskuussa Matti pakkasi varusteensa hätäisesti ja lähti matkaan ilman tarkempaa taustatutkimusta. Hän vaelsi Kemihaarasta kohti tunturia, mutta matka tyssäsi Rajavartiolaitoksen kieltomerkkeihin, sillä hänellä ei ollut vaadittavaa rajavyöhykelupaa huipulle nousemiseen.

Turhautuneen paluumatkan aikana Matti tajusi, että Lapin erämaa vaatii kunnioitusta ja suunnittelua. Hän otti yhteyttä paikalliseen savukoskelaisen matkailuyrittäjään ja päätti hakea virallista lupaa seuraavaa talvea varten.

Seuraavan vuoden maaliskuussa Matti palasi Lappiin, osallistui opastetulle moottorikelkkaretkelle ja pääsi virallisen rajavyöhykeluvan turvin nousemaan suoraan Korvatunturin 486 metriä korkealle päähuipulle kuvaamaan tykkylumen peittämiä rinteitä.