Ovatko saamelaiset alkuperäiskansa?

Ovatko saamelaiset alkuperäiskansa? Virallinen asema Euroopassa

Kysymys siitä, ovatko saamelaiset alkuperäiskansa, herättää laajaa kiinnostusta pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Euroopan unionin alueella tällä erityisasemalla on vahva oikeudellinen ja kulttuurinen perusta. Saamelaisten ainutlaatuisen historian ja oikeuksien ymmärtäminen auttaa hahmottamaan pohjoisen alueen väestösuhteita sekä kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeyttä nykypäivänä.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa

Saamelaisten asema virallisena alkuperäiskansana voi liittyä moniin eri tekijöihin, mutta nykyisessä oikeudellisessa ja kansainvälisessä kontekstissa vastaus on yksiselitteinen: kyllä ovat. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa, jonka perinteiset asuinalueet ulottuvat neljän eri valtion alueelle.

Alkuperäiskansan asema perustuu siihen, että saamelaiset ovat asuttaneet nykyistä kotiseutualuettaan pitkään ennen nykyisten valtiollisten rajojen muodostumista. Heillä on oma kieli, omaleimainen kulttuuri, perinteiset elinkeinot ja vahva yhteinen identiteetti. Kansainvälisesti arvioituna maailmassa on yli 370 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä, ja tässä laajassa joukossa saamelaisilla on ainutlaatuinen asema Euroopan pohjoisimpana arktisena kansana.

Saamenmaa ylittää neljän valtion rajat

Saamelaisten asuttamaa yhtenäistä maantieteellistä aluetta kutsutaan Saamenmaaksi, ja eri saamen kielillä sen nimi on Sápmi, Säämi tai Säämm. Alue ei muodosta omaa itsenäistä valtiotaan, vaan se koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista sekä Venäjälle kuuluvasta Kuolan niemimaasta.

Tämä rajat ylittävä asutushistoria luo arkeen omia käytännön haasteitaan. Saamelaisten kokonaislukumääräksi arvioidaan laskutavasta riippuen noin 75 000 - 100 000 ihmistä. Heistä suurin osa asuu Norjassa, jossa saamelaisten määräksi arvioidaan noin 50 000 - 65 000 henkeä, kun taas Ruotsissa heitä on noin 20 000 ja Venäjällä noin 2 000.

Saamelaisten kielellinen ja kulttuurinen asema Suomessa

Suomessa saamelaiset ovat paitsi virallinen alkuperäiskansa, myös lailla suojattu kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö. Suomen perustuslaki takaa saamelaiset vähemmistö suomessa oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään sekä kulttuuriaan.

Suomessa asuu tällä hetkellä noin 11 000 saamelaista. Heidän virallinen kotiseutualueensa kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoosan, eli Lapin paliskunnan alueen. Alueella saamelaisilla on lakisääteinen kulttuuri-itsehallinto, jota edustaa ja toimeenpanee Inarissa pääpaikkaansa pitävä Saamelaiskäräjät. Nykyään jo yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu virallisen kotiseutualueensa ulkopuolella, esimerkiksi suurissa etelän kaupungeissa, mikä asettaa uusia vaatimuksia kielen ja kulttuurin siirtymiselle tuleville sukupolville.

Suomessa puhutaan perinteisesti koltea eri saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki nämä kielet ovat uhanalaisia, ja niiden elvyttämiseksi sekä ylläpitämiseksi tehdään jatkuvasti työtä. Erot näiden kielten välillä voivat olla suuria - ne eivät ole vain saman kielen murteita, vaan täysin omia kieliään, joiden puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan ilman opettelua. Nykyään saamenkielinen koulutus ja uudet digitaaliset mediat auttavat nuoria pitämään kiinni juuristaan asuinpaikasta riippumatta.

Saamelaisten määrä ja asuinalueet valtioittain

Norja

1. Noin 50 000 - 65 000 ihmistä, mikä tekee siitä selvästi suurimman saamelaisväestön kotimaan
2. Norjan Saamelaiskäräjät, perustettu vuonna 1989 ajamaan kansan oikeuksia
3. Alueella puhutaan pohjois-, etelä-, luulajan-, uumajan- ja piitimensaamea

Ruotsi

1. Noin 20 000 ihmistä asuu pääosin maan keski- ja pohjoisosissa
2. Ruotsin Saamelaiskäräjät, aloittanut toimintansa vuonna 1993
3. Norjan tapaan alueella esiintyy pohjois-, etelä-, luulajan-, uumajan- ja piitimensaamea

Suomi

1. Noin 11 000 ihmistä, joista merkittävä osa asuu nykyään perinteisen kotiseutualueen ulkopuolella
2. Suomen Saamelaiskäräjät, nykyisessä muodossaan perustettu vuonna 1996
3. Maassa puhutaan kolmea kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea

Venäjä

1. Noin 2 000 ihmistä, jotka asuvat pääasiassa Kuolan niemimaan sisäosissa
2. Ei virallista valtiollista Saamelaiskäräjiä, toiminta perustuu paikallisiin järjestöihin
3. Alueella puhutaan kildinin- ja turjansaamea sekä osittain koltansaamea

Aslakin matka perinteisen elinkeinon ja nykymaailman risteyksessä

Aslak, 24-vuotias saamelaisnuori Utsjoelta, halusi jatkaa sukunsa perinteistä poronhoitoa, mutta pelkäsi ilmastonmuutoksen ja muuttuvien sääolosuhteiden tekevän elinkeinosta taloudellisesti mahdottoman. Ensimmäisinä vuosina hän yritti hoitaa kaiken täysin perinteisin menetelmin ilman nykyteknologiaa, mikä johti talvella uuvuttaviin työpäiviin ja useiden porojen eksymiseen vaikeissa lumituiskuissa.

Hän huomasi pian, että pelkkä vanhaan turvautuminen kulutti hänen voimansa loppuun. Eräänä synkkänä tammikuun iltana, kun pakkasta oli reilusti yli 25 astetta ja sormet olivat täysin kohmeessa moottorikelkan korjauksesta, Aslak tajusi, että perinteiden säilyttäminen vaatii joustavuutta ja uusien työkalujen hyväksymistä.

Aslak päätti ottaa käyttöön GPS-paikantimet tärkeimmille vaatimusporoille ja alkoi seurata lauman liikkeitä digitaalisen karttasovelluksen avulla, vaikka vanhemmat sukupolvet aluksi epäilivät ratkaisua. Aluksi järjestelmän kanssa oli teknisiä ongelmia kuuluvuuden vuoksi, mutta pienen säätämisen jälkeen homma alkoi toimia.

Uudistuksen myötä porojen etsintään kuluva aika väheni huomattavasti, ja hukkaantuneiden eläinten määrä putosi talven aikana lähes olemattomiin. Aslak pystyi osoittamaan, että perinteistä elinkeinoa voi suojella parhaiten yhdistämällä modernit apuvälineet sukupolvien aikana kertyneeseen luonnonlukutaitoon.